Tämän päivän artikkelissa käsittelemme aihetta Kivikkosirkku, ongelma, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Kivikkosirkku on aihe, josta on viime aikoina keskusteltu ja kiistelty, ja on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja vaikutus elämäämme. Tämän artikkelin aikana tutkimme Kivikkosirkku:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja historiasta sen merkitykseen nykyään. Lisäksi keskustelemme Kivikkosirkku:n ympärillä olevista erilaisista näkökulmista ja mielipiteistä tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Valmistaudu uppoutumaan Kivikkosirkku:n jännittävään maailmaan ja tutustu kaikkeen, mitä tällä numerolla on tarjota!
Kivikkosirkku | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Sirkut Emberizidae |
Suku: | Sirkut Emberiza |
Laji: | buchanani |
Kaksiosainen nimi | |
Emberiza buchanani |
|
Katso myös | |
Kivikkosirkku (Emberiza buchanani) on aasialainen sirkkulaji, joka on tavattu kerran Suomessa. Lajista on kuvattu kolme alalajia[2]:
Edward Blyth nimesi lajin brittiläisen luonnontieteilijän Francis Buchanan-Hamiltonin kunniaksi.
Muistuttaa suuresti lähisukulaisiaan peltosirkkua ja ruostekurkkusirkkua.
Laji esiintyy Itä-Turkista Länsi-Kiinaan ulottuvalla alueella. Kivikkosirkku talvehtii Intiassa ja sen lähiympäristössä. Laji tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran Porissa 30.–31.10.2006. Kivikkosirkusta tuli Suomen 450. lintulaji BirdLife Suomen rariteettikomitean hyväksyttyä havainnon.[3]
Kivikkosirkku on havaittu Euroopassa aiemmin viidesti ja Länsi-Euroopassa vain kerran, Alankomaissa lokakuussa 2004 [4].
Vuoristolaji, joka pesii vuorenrinteillä ja ylängöillä yli 2000m korkeudella.