Tässä artikkelissa käsittelemme ongelmaa Keltahemppo:stä, joka on saanut suurta merkitystä viime vuosina. Keltahemppo on aihe, joka on herättänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostusta, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Keltahemppo:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin. Samoin analysoimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joita on kehitetty tämän aiheen ympärille, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen näkemyksen Keltahemppo:stä. Tämä on epäilemättä jännittävä aihe, joka lupaa synnyttää rikastuttavaa keskustelua ja valaista peruskysymyksiä nykyisen todellisuuden ymmärtämiseksi.
Keltahemppo | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Peipot Fringillidae |
Suku: | Keltahempot Serinus |
Laji: | serinus |
Kaksiosainen nimi | |
Serinus serinus |
|
![]() |
|
Katso myös | |
Keltahemppo (Serinus serinus) on pieni peippojen heimoon kuuluva varpuslintu, joka pesii havupuita kasvavissa ympäristöissä Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa.
Keltahemppo on kellertävä 11–12 cm pitkä varpuslintu, joka painaa 10–14 g. Nokka on lyhyt ja tylppä siemensyöjän nokka. Kaikissa puvuissa yläperä on keltainen, eikä siivellä ole voimakkaita vaaleita kuviointeja. Koiraan ruumis on kirkkaankeltainen ja viiruinen. Lajilla on keltainen yläperä ja tummat siivet. Naaras ja nuori lintu ovat paljon himmeämpiä, rusehtavanharmaita. Laulu on korkeaa viserrystä, muistuttaen hieman vihervarpusen laulua.
Vanhoilla linnuilla on täydellinen sulkasato loppukesällä, nuorilla osittainen, mutta jotkut nuoret saattavat sulkia osan siipisulista ja/tai kaikki pyrstösulat.
Euroopan vanhin rengastettu keltahemppo on ollut espanjalainen vähintään 7 vuoden ja 3 kuukauden ikäinen yksilö.
Keltahemppo pesii Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Euroopan populaation koko on 90 prosenttia maailman kannasta eli 21–32 miljoonaa paria.[2] Espanjassa laji on maan viidenneksi runsaslukuisin lintulaji (13–15 miljoonaa paria).[3] Viron pesimäkanta on 150–300 paria ja Ruotsin 30–60 paria.[4] Suomessa se on vuosittainen satunnaisharhailija, muutamia pesintöjäkin on varmistettu. Pohjoisimmat pesijät talvehtivat etelämpänä.
Keltahemppo viihtyy erilaisissa havupuita kasvavissa ympäristöissä, kuten puistoissa, pihoilla ja vuorenrinteillä.
Keltahemppo tekee pesän havu- tai sitruspuuhun ja munii siihen 3–5 munaa. Naaras hautoo noin 12 päivää. Poikaset lähtevät pesästä 13–17 päivän ikäisinä. Keltahemppo pesii tavallisesti kahdesti kesässä, se on sukukypsä 1–vuotiaana.
Keltahemppo syö siemeniä, pesimäkaudella myös hyönteisiä.