Nykymaailmassa Valko-otsalepinkäinen on aihe, joka saa yhä enemmän merkitystä. Tekniikan ja globalisaation myötä Valko-otsalepinkäinen:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen tai akateeminen tasolla, Valko-otsalepinkäinen:llä on merkittävä vaikutus moderniin yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Valko-otsalepinkäinen:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta eri sektoreihin. Valko-otsalepinkäinen on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa historiallisesta merkityksestään nykyajan merkitykseen. Lue lisää saadaksesi lisätietoja Valko-otsalepinkäinen:stä ja sen merkityksestä tänään!
Valko-otsalepinkäinen | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Lepinkäiset Laniidae |
Suku: | Lepinkäiset Lanius |
Laji: | nubicus |
Kaksiosainen nimi | |
Lanius nubicus |
|
![]() |
|
Katso myös | |
|
Valko-otsalepinkäinen (Lanius nubicus) on Kaakkois-Euroopassa ja Etu-Aasiassa pesivä lepinkäisten suvun varpuslintu.
Hieman pikkulepinkäistä kookkaamman valko-otsalepinkäisen pituus on 17–18,5 cm ja paino 50–70 g. Lajin elinympäristöä ovat pensaikot, puutarhat ja harvakasvuiset metsät. Väritys on mustavalkoinen, pyrstö pitkähkö. Vanhan linnun kupeilla on selkeä oranssi kuvio.
Valko-otsalepinkäinen rakentaa pesänsä puun oksalle tai pensaaseen. Munia on 4–7, ja naaras hautoo niitä kaksi viikkoa. Lintu saalistaa sekä maassa olevia että lentäviä hyönteisiä, kuten heinäsirkkoja ja pistiäisiä, sekä pieniä varpuslintuja ja liskoja. Lepinkäismäiseen tapaansa se istuu oksalla tai tolpan päässä ja syöksyy sieltä saaliin kimppuun.