Samettipääkerttu
Nykymaailmassa Samettipääkerttu on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille politiikasta populaarikulttuuriin. Samettipääkerttu on synnyttänyt kiivasta keskustelua ja inspiroinut lukemattomia tutkimuksia ja julkaisuja. Olipa kyseessä hahmo, historiallinen tapahtuma tai jopa abstrakti käsite, Samettipääkerttu on onnistunut jättämään lähtemättömän jäljen nyky-yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Samettipääkerttu:n merkitystä ja vaikutusta tutkimalla sen monia puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa.
| Samettipääkerttu | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Kertut Sylviidae |
| Suku: | Pensaskertut Curruca |
| Laji: | melanocephala |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Curruca melanocephala |
|
| Synonyymit | |
|
Sylvia melanocephala |
|
 |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Samettipääkerttu (Curruca melanocephala) on kerttujen heimoon kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on 13–14 cm, paino 11–13 g ja siipien kärkiväli 15–18 cm. Juhlapukuisella koiraalla on musta pää, punainen silmä, valkoinen kurkku, harmaa yläpuoli ja vaaleampi alapuoli. Naaraalla on harmaa pää, valkoinen kurkku ja ruskea yleisväri. Pyrstön reunasulat ja kulmat ovat valkoiset. Ääni on kova naksaus tai ratisevaa naksuttelua. Laulu on karkeahkoa lavertelua.
Kaksi alalajia tunnetaan: läntinen melanocephala ja itäinen momus. Kolmas, Koillis-Afrikassa esiintynyt alalaji, lienee kuollut sukupuuttoon.
Vanhojen lintujen täydellinen sulkasato tapahtuu kesällä. Jotkut nuoretkin linnut voivat sulkia täydellisesti kesällä.
Levinneisyys
Samettipääkerttu pesii Euroopan eteläisimmissä osissa ja Aasian puolella Välimeren itäpäässä. Se ei ole varsinainen muuttolintu, mutta jotkut yksilöt talvehtivat Afrikan puolella. Samettipääkerttuja harhailee säännöllisesti kauas pesimäseuduilta. Suomessa laji on tavattu kolmesti: 4.5.1986 Korppoon Utössä 1 naaras (J. Peltomäki); 13.5.1991 Kirkkonummen Rönnskärrillä 1 koiras (J. Peltomäki ym.); 9.6.1996 Lemlandin Lågskärillä 1 koiras (T. Lehtiniemi ym.).
Elinympäristö
Pääasiassa kuivat rannikkoseudut ja saaret. Pesii matalakasvuisten metsien pensaskerroksessa, pensaikoissa ja korkean ruohokasvillisuuden seassa.
Lisääntyminen
Pesä sijaitsee matalalla ruohokasvillisuuden varassa tai pensaikossa alle kaksi metriä maanpinnasta. Munamäärä on 3–5, ja molemmat puolisot hautovat 12–15 päivää, naaras intensiivisemmin kuin koiras. Poikaset lähtevät pesästä 10–11 päivän ikäisinä ollessaan vielä lentokyvyttömiä.
Ravinto
Samettipääkerttu on enimmäkseen hyönteissyöjä, mutta syö joskus marjoja ja pehmeitä hedelmiä.
Lähteet
- ↑ BirdLife International: Curruca melanocephala IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.12.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Samettipääkerttu Lintukuva-verkkopalvelussa
- ITIS: Sylvia melanocephala (englanniksi)