Räkättirastas

Räkättirastas
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Rastaat Turdidae
Suku: Rastaat Turdus
Laji: pilaris
Kaksiosainen nimi

Turdus pilaris
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Räkättirastas Wikispeciesissä
  Räkättirastas Commonsissa

Räkättirastas (Turdus pilaris) on rastaiden (Turdidae) heimoon kuuluva keskikokoinen lintulaji, joka asuu valoisissa lehti- ja sekametsissä, puistoissa sekä puutarhoissa. Se syö hyönteisiä, matoja, nilviäisiä ja marjakaudella myös marjoja ja hedelmiä.

Koko ja ulkonäkö

Räkättirastas on 22–27 cm pitkä. Sen pää ja yläperä ovat harmaat, selkä ja hartiat punaruskeat sekä rinta ja vatsapuoli keltaisenkirjavat ja mustatäpläiset. Räkättirastaan kutsuääniä ovat kirskahtava ”giih” sekä räksyttävä ”kräk-ksäk-ksäk”. Räkättirastaan laulu on räksättävistä äänistä koostuvaa nopeaa visertelyä, jossa ei ole selvää rakennetta.

Sulkasato on heinä-elokuussa; sen kesto on 54 vuorokautta. Euroopan vanhin tunnettu räkättirastas eli 18 vuotta ja 7 päivää. Se rengastettiin Suomessa.

Levinneisyys

Räkättirastasparvi puussa.

Räkättirastas pesii Keski- ja Pohjois-Euroopassa sekä Pohjois-Aasiassa Jäämeren rannikoita myöten. Suomen pesimäkanta on 1,6–2,1 miljoonaa paria. Maailman räkättirastaskannaksi arvioidaan 44,7–96,0 miljoonaa yksilöä. Euroopan unionin alueella arvioitiin vuosina 2013–18 pesineen 3,4–5,2 miljoonaa paria, eniten Suomessa, jossa oli 40 prosenttia EU:n pesimäkannasta. Lintu muuttaa talveksi etelämmäksi usein sekaparvissa punakylkirastaiden kanssa. Britteinsaarilla sitä pidetään odotettuna jouluvieraana. Hyvinä pihlajanmarjatalvina jää Suomeenkin kymmeniä tuhansia räkättejä. Kevätmuutto tapahtuu huhtikuussa, syysmuutto loka-joulukuussa. Räkättirastaan liike maassa on rastaille tunnusomaista tasajalkahypintää.

Lisääntyminen

Räkättirastas. Turdus pilaris

Räkättirastas pesii sekametsien reunoissa harvana yhdyskuntana. Se rakentaa heinistä ja savesta puuhun tai maahan puolipallon muotoisen pesän, ja tekee siihen 5–6 vihertävää, ruskeapilkkuista munaa. Muninta alkaa Etelä-Suomessa vapun tienoilla. Haudonta kestää noin kaksi viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä pariviikkoisina, useinkin lentotaidoiltaan heikkoina. Yksilöt pesivät usein muiden räkättien kanssa melko lähekkäin, jotta emot voivat yhdessä puolustaa poikasia lokeilta, varislinnuilta ja muilta pedoilta sekä ihmisiltä. Räkättirastas ei tavallisesti pesi kuin kerran kesässä. Uusintapesiä tavataan yleisesti vielä juhannuksen maissa.

Lähteet

Viitteet

  1. a b c BirdLife International: Turdus pilaris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.2.2014. (englanniksi)
  2. Jari Valkama: Räkättirastas – Turdus pilaris Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  4. a b Population status and trends at the EU and Member State levels, Turdus pilaris Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. European Environment Agency. Viitattu 28.1.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla