Kashmirinuunilintu:n maailmassa on aina loputtomasti löydettävää ja tutkittavaa. Olipa kyse henkilöstä, aiheesta, päivämäärästä tai muusta asiaan liittyvästä aiheesta, aina löytyy uusia näkökulmia ja lähestymistapoja analysoitavaksi. Siksi on niin kiehtovaa sukeltaa Kashmirinuunilintu:n universumiin, tutkia sen monia puolia ja oppia lisää kaikesta, mitä sillä on tarjottavanaan. Tässä artikkelissa perehdymme Kashmirinuunilintu:n jännittävään maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja löydämme kaiken, mikä tekee siitä niin kiehtovan ja kiehtovan.
Kashmirinuunilintu | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Uunilinnut Phylloscopidae |
Suku: | Hippiäisuunilinnut Abrornis |
Laji: | humei |
Kaksiosainen nimi | |
Abrornis humei |
|
Synonyymit | |
Phylloscopus humei |
|
![]() |
|
Alalajit | |
|
|
Katso myös | |
|
Kashmirinuunilintu (Abrornis humei) on hyvin samannäköinen pieni varpuslintu kuin taigauunilintu, jonka rotuna sitä ennen pidettiin.
Linnun pituus on 9–10 cm ja paino 6–8 g. Muistuttaa taigauunilintua, josta sen voi varmuudella erottaa vain kädessä pitämällä. Ääni on erilainen, muistuttaen idänuunilintua.
Keski-Aasia, Altailta Himalajalle. Muuttolintu, joka talvehtii Etelä-Aasiassa ja Lähi-idässä. Muuttomatkoillaan voi harhautua länteen. Suomessa havaittu ensimmäisen kerran 21. lokakuuta 1972 Lemlandin Lågskärillä. Vuoden 2023 loppuun mennessä havaittu Suomessa noin 108 kertaa, nykyisin vuosittain. Lähes kaikki Suomen havainnot ovat loka-marraskuulta, ja vain pari keväthavaintoa tunnetaan.[2]
Vuoriston lehtimetsät 3 kilometrin korkeuteen saakka.
Katso taigauunilintu.
Hyönteissyöjä.