Tässä artikkelissa perehdymme vaikutukseen, joka Penkojat:llä on ollut nyky-yhteiskuntaan. Perustamisestaan lähtien Penkojat on herättänyt jatkuvaa keskustelua ja herättänyt laajaa kiinnostusta eri tutkimusaloilla. Vuosien varrella Penkojat on saanut erityisen merkityksen ja merkityksen, ja se on vaikuttanut tapaan, jolla ymmärrämme ympäröivää maailmaa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Penkojat:n monia puolia, sen kehitystä ajan myötä ja sen roolia nykyisen todellisuutemme muokkaamisessa. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota panoraama ja rikastuttava näkemys Penkojat:stä, jonka tarkoituksena on edistää sen merkityksen parempaa ymmärtämistä ja arvostusta nykyisessä tilanteessa.
Penkojat | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: |
Penkojat Orthonychidae Gray, 1840[1] |
Suku: |
Penkojat Orthonyx Temminck, 1820 |
Katso myös | |
Penkojat eli maatimalit[2] (Orthonychidae) on varpuslintuihin kuuluva heimo. Lajeja esiintyy luonnonvaraisina ainoastaan Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Maatimalit käyttävät syödessään jäykkää pyrstöään tukenaan. Ravinto koostuu pääasiassa hyönteisistä ja toukista. Maatimalit elävät puoliksi maassa, ja niiden lentotaito on heikohko. Pesä on maassa tai lähellä maata.
Penkojien heimoon kuuluu ainoastaan yksi suku: penkojat (Orthonyx), johon kuuluu kolme lajia.[2] Nimitystä maatimalit käytettiin aiemmin viiriäispenkojien ryhmästä (Cinclosomatidae, syn. Cinclosomatini tai Cinclosomatinae),[3] johon penkojien suku joskus luokitellaan.[4]