Dagobert I

Tässä artikkelissa Dagobert I:n aihetta tarkastellaan perusteellisesti tavoitteena analysoida tyhjentävästi sen eri puolia ja tarjota täydellinen näkemys sen tärkeydestä ja vaikutuksista nykypäivän yhteiskuntaan. Näillä linjoilla käsitellään sekä historiallisia että kulttuurisia näkökohtia sekä viimeaikaisia ​​Dagobert I:een liittyviä tutkimuksia ja havaintoja. Lisäksi tarkastellaan alan asiantuntijoiden erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tämän jatkuvasti kehittyvän aiheen valottamiseksi. Toivotaan, että tämä artikkeli ei ainoastaan ​​tarjoa arvokasta tietoa, vaan myös herättää pohdintaa ja keskustelua Dagobert I:stä, jotta edistetään syvempää ja monipuolisempaa ymmärrystä tästä aiheesta.

Merovingien dynastia
Kaikkien frankkien kuninkaat
Neustrian kuninkaat
Austrasian kuninkaat
Faramund 410–426
Clodio 426–447
Merovech 447–458
Kilderik I 458–481
Klodvig I 481–511
  Kildebert I 511–558
  Klotar I 511–561
  Klodomir 511–524
  Teoderik I 511–534
    Teodebert I 534–548
    Teodebald 548–555
Klotar I 558–561
  Karibert I 561–567
  Kilperik I 561–584
    Klotar II 584–629
  Guntram 561–592
    Kildebert II 592–595
    Teoderik II 595–613
    Sigebert II 613
  Sigebert I 561–575
    Kildebert II 575–595
    Teodebert II 595–612
    Teoderik II 612–613
    Sigebert II 613
Klotar II 613–629
  Dagobert I 623–629
Dagobert I 629–639
  Karibert II 629–632
    Kilperik 632
  Klodvig II 639–657
    Klotar III 657–673
    Teoderik III 673
    Kilderik II 673–675
    Teoderik III 675–691
  Sigebert III 634–656
     Kildebert Adoptivus      656–661
    Klotar III 661–662
     Kilderik II 662–675
     Klodvig III 675–676
     Dagobert II 676–679
Teoderik III 679–691
Klodvig IV 691–695
Kildebert III 695–711
Dagobert III 711–715
Kilperik II 715–720
  Klotar IV 717–719
Teoderik IV 721–737
Kilderik III 743–751

Dagobert I (605 – 19. tammikuuta 639) oli Austrasian kuningas 623–634 ja koko frankkien valtakunnan kuningas 629–639. Hän oli Klotar II:n vanhin poika.[1]

Dagobert I. Emile Signolin maalaus 1800-luvulta.

Dagobert vahvisti asemiaan solmimalla ystävyyssopimuksen Bysantin keisarin Herakleioksen kanssa. Hän taisteli slaaveja vastaan ja lähetti vuonna 631 Espanjaan armeijan tukemaan Svintilaa.[1]

Vuonna 632 Austrasian ylimystö ryhtyi kapinaan major domus Pipin I:n johdolla. Vuonna 634 Dagobert luopui Austrasian hallinnasta ja nimitti kolmivuotiaan poikansa Sigebertin Austrasian kuninkaaksi pitääkseen Austrasian ylimystön tyytyväisenä.lähde?

Dagobert siirsi pääkaupungin Pariisiin, jonka keskeisempi sijainti auttoi hallitsemaan koko valtakuntaa tehokkaammin. Dagobertin aikana valtakunta vaurastui ja taiteet kukoistivat, mikä voidaan päätellä aikakauden rikkaista hautalöydöistä ja kirkkojen kultasepäntöistä. Dagobert uudisti frankkien lait, tuki koulutusta ja taiteita sekä perusti Saint-Denisin luostarin.[1]

Dagobert kuoli Saint-Denisin luostarissa, ja hän oli ensimmäinen Ranskan hallitsija, joka haudattiin Saint-Denisin basilikaan.lähde?

Puolisot ja lapset

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Dagobert I Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Encyclopædia Britannica. Viitattu 3.8.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla