Nykymaailmassa Teoderik I (Austrasia):stä on tullut kasvava kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Teoderik I (Austrasia) on herättänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion alkuperästään sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Koska sen merkitys kasvaa jatkuvasti, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset eri aloilla. Jotta tämä kysymys voitaisiin käsitellä kattavasti, tämä artikkeli pyrkii tutkimaan Teoderik I (Austrasia):n eri puolia sen historiallisesta alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla on tarkoitus valaista tätä aihetta objektiivisesti ja täydellisesti ja tarjota lukijalle laaja ja tarkka näkemys.
Teoderik I (n. 485–533 tai 534) oli frankkien kuningas. Hän hallitsi Reimsiä ja Austrasiaa vuosina 511–534 sekä Thüringeniä vuosina 531–533.[1] Teoderik oli yksi Klodvigin neljästä pojasta, joiden kesken frankkien valtakunta jaettiin Klodvigin kuoleman jälkeen. Muut olivat Klotar I, Kildebert I ja Klodomir.
Klodvigin kuoltua vuonna 511 valtakunta jaettiin neljään osaan hänen poikiensa kesken. Teoderik sai Metzin eli Kölnin vanhan kuningaskunnan, johon kuului Reims, ripuaaristen frankkien alue sekä Moselin laakso, Champagne ja Auvergne. Teoderik hallitsi myös Reinin itärantaa ja alemanneja. Vuonna 524 hän teki veljensä Klodomirin kanssa sotaretken burgundeja vastaan. Klodomir kuoli retken aikana. Vuonna 531 Teoderik liitti myös Thüringenin valtakuntaansa.