Sigebert II

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Sigebert II:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä ja kehityksestä sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa tutkimme kaikkia näkökohtia, jotka tekevät Sigebert II:stä kiinnostavan ja keskustelun aiheen. Opimme sen eri puolista, sen vaikutuksista elämäämme ja sen vaikutuksista kulttuurisella ja sosiaalisella alalla. Yksityiskohtaisen analyysin ja syvällisen tarkastelun avulla löydämme kaiken, mitä Sigebert II:llä on tarjota ja miten se on merkinnyt ennen ja jälkeen historian. Valmistaudu uppoutumaan tälle jännittävälle matkalle ja löydä kaikki puolet, jotka tekevät Sigebert II:stä tutkimisen arvoisen teeman.

Merovingien dynastia
Kaikkien frankkien kuninkaat
Neustrian kuninkaat
Austrasian kuninkaat
Faramund 410–426
Clodio 426–447
Merovech 447–458
Kilderik I 458–481
Klodvig I 481–511
  Kildebert I 511–558
  Klotar I 511–561
  Klodomir 511–524
  Teoderik I 511–534
    Teodebert I 534–548
    Teodebald 548–555
Klotar I 558–561
  Karibert I 561–567
  Kilperik I 561–584
    Klotar II 584–629
  Guntram 561–592
    Kildebert II 592–595
    Teoderik II 595–613
    Sigebert II 613
  Sigebert I 561–575
    Kildebert II 575–595
    Teodebert II 595–612
    Teoderik II 612–613
    Sigebert II 613
Klotar II 613–629
  Dagobert I 623–629
Dagobert I 629–639
  Karibert II 629–632
    Kilperik 632
  Klodvig II 639–657
    Klotar III 657–673
    Teoderik III 673
    Kilderik II 673–675
    Teoderik III 675–691
  Sigebert III 634–656
     Kildebert Adoptivus      656–661
    Klotar III 661–662
     Kilderik II 662–675
     Klodvig III 675–676
     Dagobert II 676–679
Teoderik III 679–691
Klodvig IV 691–695
Kildebert III 695–711
Dagobert III 711–715
Kilperik II 715–720
  Klotar IV 717–719
Teoderik IV 721–737
Kilderik III 743–751

Sigebert II (601–613) oli Burgundin ja Austrasian kuningas lyhyen aikaa vuonna 613.[1] Hän oli Teoderik II:n avioton poika ja seurasi isäänsä valtaistuimella sen jälkeen, kun hänen isoisoäitinsä Brunhilde oli huudattanut pojan kuninkaaksi[2].

Austrasian ylimystö oli kuitenkin jo kyllästynyt Brunhilden ohjailuun ja kääntyi Klotar II:n puoleen pyytäen tätä lailliseksi hallitsijaksi. Brunhilden ja Sigebertin oli määrä kohdata Klotarin armeija lähellä Aisnea, mutta omat joukot hylkäsivät Brunhilden ja Sigebertin, ja heidän oli lähdettävä pakoon. Klotarin alaiset saivat heidät kiinni Neuchâtelinjärven luona. Klotar käski sen jälkeen surmata Brunhilden ja Sigebertin sekä Sigebertin nuoremman veljen Corbon. Tähän päättyi Galsvintan murhasta alkanut merovingien verinen ja useita vuosikymmeniä kestänyt sukusota, ja Klotar nousi kaikkien frankkien kuninkaaksi.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Miroslav Marek: Merovingians Genealogy.eu. Viitattu 23.12.2010. (englanti)
  2. ↑ Theodoric II Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 7.9.2019. (englanniksi)