Tässä artikkelissa aiomme tutkia ja analysoida Darmstadtium:tä eri näkökulmista ja lähestymistavoista. Darmstadtium on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen vuosien varrella, ja tässä artikkelissa aiomme syventää sen merkitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Darmstadtium on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri aloilla sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen vaikutuksiin arjen eri alueilla. Toivomme tämän artikkelin avulla tarjoavamme täydellisen ja rikastuttavan käsityksen Darmstadtium:stä ja antaa lukijoillemme syvemmän ja merkityksellisemmän käsityksen tästä aiheesta.
| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | Darmstadtium | ||||
Tunnus | Ds | ||||
Järjestysluku | 110 | ||||
Luokka | siirtymämetalli | ||||
Lohko | d-lohko | ||||
Ryhmä | 10 | ||||
Jakso | 7 | ||||
Löytövuosi | 1994 | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | (281) | ||||
Orbitaalirakenne | 5f146d97s1 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 32, 17, 1 | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | |||||
Muuta | |||||
Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K) | ||||
CAS-numero | 54083-77-1 | ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
Darmstadtium (aiemmin ununnilium tai eka-platina) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ds ja järjestysluku 110. Sen isotooppien massaluvut ovat välillä 267–281. Darmstadtium on keinotekoisesti valmistettu radioaktiivinen alkuaine, joka hajoaa nopeasti. Sen oletetaan olevan metallinen ja kiinteä. Darmstadtiumin tunnettujen isotooppien puoliintumisaika vaihtelee 10 mikrosekunnin (267Ds) ja 14 sekunnin (281Ds) välillä[1]
Ensimmäiseksi ainetta luotiin Darmstadtissa, Saksassa vuonna 1994. Ainetta ei ole koskaan nähty ja sitä on luotu vain joitain atomeja. Alkuaineen nimi hyväksyttiin virallisesti vuonna 2003. Darmstadtiumin nimeksi ehdotettiin myös policiumia, sillä alkuaineen järjestysluku 110 on myös Saksan poliisin hätänumero. Darmstadtiumia valmistettiin pommittamalla nikkeliatomeja lyijyllä:
Darmstadiumilla ei ole pysyviä tai luonnossa esiintyviä isotooppeja. Sille tunnetaan yhdeksän radioaktiivista isotooppia, joiden massaluvut ovat välillä 267–281. Massalukujen 268, 272, 274–276 ja 278 isotooppeja ei tunneta. Isotoopeista vakain on 281Ds, jonka puoliintumisaika on noin 14 sekuntia. Seuraavaksi stabiileimmat ovat 280Ds, jonka puoliintumisajaksi on mitattu noin 11 sekuntia, ja 280mDs (noin 1 s). Kaikkien muiden isotooppien puoliintumisajat ovat selvästi alle yhden sekunnin. Lisäksi darmstadiumilla on kolme tai neljä metastabiilia ydinisomeeria.[1]
Darmstadiumin isotoopit hajoavat useimmiten alfahajoamisella ja joskus spontaanilla fissiolla. Suuren atomimassan isotoopeilla 279Ds:sta alkaen spontaani fissio on tosin pääasiallinen hajoamistapa. Taulukossa on kaikki tunnetut isotoopit, joiden olemassaolo ja puoliintumisaika on pystytty kokeellisesti varmentamaan (vuonna 2016):[1]
Isotooppi | Puoliintumisaika | Löytövuosi | Hajoamistyyppi ja intensiteetti[a] |
---|---|---|---|
267Ds[b] | 10±8 μs | 1995 | α=100 |
269Ds | 230±110 μs | 1995 | α=100 |
270Ds | 205±48 μs | 2001 | α≈100; SF<0,2 |
270mDs | 10±6 ms | 2001 | α=?; IT ? |
271Ds | 90±40 ms | 1998 | α=100 |
271mDs | 1,7±0,4 ms | 1995 | α=100 |
273Ds | 240±80 μs | 1996 | α=100 |
273mDs[c] | 120 ms | 1996 | α=100 |
277Ds | 6±3 ms | 2010 | α≈100; SF ? |
279Ds | 210±50 ms | 2004 | SF=90; α=10 |
280Ds | 11±6 s | 1999 | SF=100 |
281Ds | 14±4 s | 2004 | SF=85±1,2; α=15±1,2 |
281mDs | 0,9±0,7 s | 2012 | α=100 |