Drosophila:n teema on vuosien varrella kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja uteliaisuuden. Se on aihe, joka on herättänyt keskustelua, keskustelua ja pohdintaa yhteiskunnan eri osa-alueilla. Akateemisesta kentästä populaarialalle Drosophila on ollut tutkimuksen, analyysin ja tutkimisen kohteena. Yhteiskunnan edetessä ja kehittyessä Drosophila:n kiinnostavuus ja merkitys muuttuu jatkuvasti, laajenee uusille alueille ja herättää uusia kysymyksiä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Drosophila:n merkitystä ja vaikutusta eri yhteyksissä sekä sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Drosophila | |
---|---|
![]() Banaanikärpäsen (Drosophila melanogaster) naaras |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
Yläheimo: | Ephydroidea |
Heimo: | Mahlakärpäset Drosophilidae |
Alaheimo: | Drosophilinae |
Suku: |
Drosophila Fallén, 1823 |
Alasuvut | |
Katso myös | |
Drosophila on mahlakärpäsiin kuuluva suku, johon lasketaan kuuluvaksi noin 1 500 – 2 000 lajia, joista pelkästään Havaijin saaristossa elää 800.[1][2] Sukuun kuuluu myös perinnöllisyystieteessä paljon tutkittu banaanikärpänen. Suvun lajeista 14 ei ole luokiteltu mihinkään suvun kuuteen sektioon.[3] Suvulle ei ole toistaiseksi annettu virallista suomenkielistä nimeä.[4]
Drosophila on suora latinankielinen lainaus kreikan kielen sanoista δρόσος, drósos (suom. aamukaste) ja φίλος, fílos (suom. rakastaminen) eli suora käännös on "aamukasteen rakastaja".
Drosophila-suvun lajit ovat saalista monille saalistajille, kuten petokärpäsille ja Vespula-suvun ampiaisille. Havaijilla juuri kyseisen ampiaissuvun lajien leviäminen on aiheuttanut Drosophila-suvun lajien määrän vähenemisen.