Eino Säisä

Nykyään Eino Säisä on aihe, joka kattaa laajan kirjon keskustelua ja keskustelua yhteiskunnassa. Eino Säisä on onnistunut vangitsemaan monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen sen vaikutuksista politiikkaan sen vaikutuksiin arkeen. Riippumatta siitä, mistä näkökulmasta sitä lähestytään, Eino Säisä:stä on tullut nykyään erittäin tärkeä aihe. Kun jatkamme tämän ilmiön tutkimista, on tärkeää tarkastella huolellisesti sen eri puolia ja ymmärtää, kuinka se vaikuttaa jatkuvasti muuttuvaan maailmaamme. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Eino Säisä:tä ja sen merkitystä elämässämme.

Eino Säisä 1960-luvun alkupuolella.

Eino Julius Säisä (15. joulukuuta 1935 Iisalmen maalaiskunta – 30. lokakuuta 1988 Iisalmi)[1] oli suomalainen kirjailija ja kansakoulunopettaja. Hänet muistetaan parhaiten 1970-luvulla ilmestyneestä romaanisarjastaan Kukkivat roudan maat, joka kuvaa elämää suomalaisessa maalaiskylässä. Siitä tehtiin myös samanniminen televisiosarja.

Säisä oli lähtöisin maanviljelijäperheestä Iisalmen Kurenpolven kylästä. Karu ja ankea lapsuus näkyi hänen myöhemmässä tuotannossaan.[2] Hän kävi keskikoulun ja valmistui sen jälkeen kansakoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista 1958. Hän toimi kansankoulunopettajana Kontiolahdella 1958–1959, Iisalmen maalaiskunnassa 1959–1960 ja 1961–1964, Lapinlahdella 1964–1965 sekä Nurmijärvellä 1966. Välissä hän oli 1960–1961 kuvaamataidonopettajana Pielavedellä.[1] Säisä ei viihtynyt opettajan työssä ja haluttuaan ensin taidemaalariksi hän ryhtyi kirjoittamaan. Esikoisromaani Tummat ilmestyi vuonna 1963. Seuraavana vuonna hän muutti Savosta pääkaupunkiseudulle ja luopui lopullisesti opettajantyöstä vuonna 1966.[2]

Säisän pääteos, kuusiosainen romaanisarja Kukkivat roudan maat ilmestyi vuosina 1971–1980. Se kuvaa pohjoissavolaisen kyläyhteisön vaiheita sodanjälkeisestä jälleenrakennuksen ajasta aina kirjoittamisajankohtaan ja maaseudun tyhjentymiseen. Säisä asui itse vuosia Espoon Soukassa, mutta tuskastui elämään kerrostalossa. Viimeisenä pisarana olivat talon yhteissaunan käyttöön liittyneet ongelmat. Säisä muutti 1974 takaisin Iisalmeen ja vietti myöhempinä vuosinaan yhä suuremman osan ajastaan saaressa sijainneella kesäasunnollaan Iisalmen Haapajärvellä. Hän hukkui lokakuussa 1988 ollessaan paluumatkalla saarelta mantereelle.[2]

Säisän mukaan on nimetty Iisalmen kulttuurikeskuksen Eino Säisä -sali.[3]

Teokset

  • Päiväkirja=Kynä, näytelmä. 1962
  • Tummat. Helsinki: Tammi, 1963.
  • Yöstä tullut. Helsinki: Tammi, 1964.
  • Sinun nurinkäännetyt käskysi, näytelmä. 1964
  • Viimeinen kesä. Testamentti. Helsinki: Tammi, 1967.
  • Kovat piippuihin. Yksitoista eripituista. Helsinki: Tammi, 1968.
  • Mitä me olemme. Helsinki: Tammi, 1968.
  • Lehtori Liljeberg. Helsinki: Tammi, 1969.
  • Hyviä päiviä. Novelleja ja palasia. Helsinki: Tammi, 1970.
  • Päivästä päivään, radiokuunnelma. 1970
  • Kukkivat roudan maat. Helsinki: Tammi, 1971.
  • Savon poika, tv-näytelmä. 1971
  • Kukkivat roudan maat. Kylä elää. Helsinki: Tammi, 1972. ISBN 951-30-2209-9
  • Ensirakkaus ja muita novelleja. Helsinki: Tammi, 1973. ISBN 951-30-2830-5
  • Kukkivat roudan maat. Isät ja pojat. Helsinki: Tammi, 1974. ISBN 951-30-2638-8
  • Ylä-Savon asialla. Taustaa ja ajankuvia Iisalmen Sanomain perustamiseen ja 50-vuotiseen toimintaan liittyvistä vaiheista Ylä-Savossa. Iisalmi: Iisalmen Sanomat, 1975. ISBN 951-99062-4-X
  • Iisalmi. (Kuvat: Topi Ikäläinen) Iisalmi: Iisalmen kaupunki, 1976. ISBN 951-99081-7-X
  • Kukkivat roudan maat. Hyvästi nuoruus. Helsinki: Tammi, 1976. ISBN 951-30-3294-9
  • Joonas, Rantamäen isäntä, radiokuunnelma. 1977
  • Niin aika menee. Novelleja ja lyhyttä proosaa. Helsinki: Tammi, 1977. ISBN 951-30-4084-4
  • Se kesä. Helsinki: Tammi, 1977. ISBN 951-30-4240-5
  • Kukkivat roudan maat, tv-sarja. 1978
  • Kukkivat roudan maat. Kurkien tanssi. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4305-3
  • Aika saaressa. Helsinki: Tammi, 1980. ISBN 951-30-5095-5
  • Kukkivat roudan maat. Minun maa. Helsinki: Tammi, 1980. ISBN 951-30-5131-5
  • Kotipuu. Helsinki: Tammi, 1981. ISBN 951-30-5532-9
  • Parhaat päivämme eli kuvitelma onnesta ja sen mureneminen, radiokuunnelma. 1982
  • Kuvat kertovat. Lastuja, muisteluksia, kuvauksia. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5920-0
  • Rahasuonten risteykseen. Ylä-Savon säästöpankki 1883–1983. Iisalmi: Ylä-Savon säästöpankki, 1983. ISBN 951-99450-5-9
  • Valitut novellit. Helsinki: Tammi, 1984. ISBN 951-30-5921-9
  • Markuksen tarina. Helsinki: Tammi, 1984. ISBN 951-30-6056-X
  • Iisalmi. Tämän päivän kotiseutu kuvina. (Kuvat: Pentti Kakkori) Helsinki: Tammi, 1985. ISBN 951-30-6285-6
  • Afrikan tähti. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14238-7
  • Kevättä kohti. Helsinki: WSOY, 1988. ISBN 951-0-14669-2
  • Haloset. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15854-2
  • Mahtava mies, tv-näytelmä. 1989

Palkinnot

Lähteet

  1. ↑ a b Iisalmen kirjaston sivu Eino Säisästä Viitattu 6.3.2013.
  2. ↑ a b c Lasse Koskela: Säisä, Eino (1935 - 1988) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. ↑ Eino Säisä -sali Iisalmen kaupunki. Viitattu 7.9.2017.