Mox Mäkelä

Tämän päivän artikkelissa perehdymme Mox Mäkelä:een, aiheeseen, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Mox Mäkelä on ollut niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskustelun, kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa, vaikutuksensa jokapäiväiseen elämään tai historialliseen merkitykseen. Mox Mäkelä on aihe, joka ansaitsee tarkastelun yksityiskohtaisesti ja kattavasti sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseensa, eri alueilla vaikuttaneen vaikutuksensa ja ajan myötä kehittyneen kehityksen kautta. Tässä artikkelissa perehdymme sen eri puoliin, analysoimme sen vaikutuksia ja löydämme sen todellisen merkityksen nykyisessä kontekstissa.

Mox Mäkelä (s. 1958[1]) on suomalainen taiteilija ja elokuvantekijä. Vuonna 1978 uransa aloittaneen Mäkelän töitä on ollut Suomen lisäksi esillä myös lukuisissa näyttelyissä eri puolilla Eurooppaa[2], ja hänen elokuviaan on esitetty ympäri maailmaa.

Mox Mäkelän teoshistoria sisältää laajan kokoelma-arkiston kuvataiteisiin luokiteltavaa aineistoa, mutta perinteisimmistä kuvataiteen keinoista hän irtaantui kuitenkin jo varhain ja loi omintakeisen tapansa toimia ja työskennellä.

Hän on toiminut yhteistyössä 1992-2004 Valtion Rautateiden kanssa mm. (circulatio-projekti ) , sekä 2009-2025 välisenä aikana Suomen Merimuseon kanssa: (Paimenen Ranta – Shepherd's Bank -teema ).

Hänen työskentelynsä ja elämänsä johdonmukainen epäkaupallisuus, myytävien objektien sekä muun tuotteistuksen puuttuminen, sekä konkreettisesti toteutuva ekologisuus on ollut aina keskiössä hänen työssään ja elämässään. Hän perusti 2013 Suomeen Turkkilo -nimisen luonnonsuojelualueen (Suomen valtion Metso-ohjelma).

Mox Mäkelä keskittyi 2000-luvun alkupuolella elokuvaan ja lyhytelokuvien kautta hän siirtyi tekemään myös myös pitkiä elokuvia. Hän kehitti uuden elokuvamuodon, jolle hän valitsi nimikkeen kuunnelmaelokuva - Audio Play Movie.

Hän on jakanut lyhytelokuviaan vapaasti verkossa katsottaviksi, mutta

myös hänen kolme pitkää elokuvaansa Vieras (Strange) (2018) ja Andjust (2020), josta on olemassa kaksi eri elokuvaa, sekä suomenkielinen, että englanninkielinen, ovat katsottavissa maksutta Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin ylläpitämässä Elonet palvelussa

Mox Mäkelän taiteilijataipaleen varrelta Suomessa löytyy niin julkista pilkkaa (HS: 11.12.1994 ), huonoa kohtelua (Yle ), ylenkatsetta (Suomen Merimuseo ), kuten myös jääminen elokuvatukien (SES: tukipäätökset) ja valtamedian huomion ulkopuolelle.

Hän palautti vuonna 1988 saamansa Kritiikin Kannusten hopeiset kannusosat ja nimilaatan 2020 saatekirjeen kera Suomen Arvostelijain Liittoon, puisen kantaosan hän säilytti ja käytti myöhemmin elokuvassaan Slaughters Love (2021).

Dalkey Archive Press, USA julkaisi teoksessaan Best European Fiction 2014, Mox Mäkelän novellin Night Shift (käännös alkuperäiskäsikirjoituksesta Yön Vuoro, Lola Rogers).

Mox Mäkelän elokuvia on ollut nähtävissä elokuvafestivaaleilla eri puolilla maailmaa, mm. seuraavissa maissa: Venezuela, Saksa, Kanada, Irlanti, Brasilia, Meksiko, USA, Venäjä, Costa Rica, Etelä-Korea, Ruotsi, Espanja, Kolumbia, Intia, Itävalta, Japani, Peru, Hollanti, Australia, Ranska, Portugali, Macedonia, Ukraina, Bhutan, Kreikka, Peru, Englati, Italia, Argentiina.

Vuonna 2015 Mox Mäkelän ekologisten aiheiden lyhytelokuvien sarja esitettiin AVANTFILM festivaalilla Karlstadissa, Ruotsissa

Vuonna 2019 Mox Mäkelä oli kutsuttuna Tate Modern Lontoon vieraaksi Tate Film -osaston esittäessä elokuvan Vieras (Strange) (2018)

Vuonna 2023 Oberhausenin kansainvälinen lyhytelokuvafestivaali (International Short Film Festival Oberhausen) palkitsi elokuvan Noita Miettien (Thinking about that) (2023) Zonta-prize palkinnolla . Vuonna 2024 Mox Mäkelä oli kutsuttuna Oberhauseniin esittelemään kaksi sarjaa lyhytelokuvia

Elokuva Petticoat Fire (2024) esitettiin 2024 Rotterdamissa (International Film Festival Rotterdam) Tiger Short kilpailusarjassa

Pitkä elokuva Hampaiden takaa (From Behind the Teeth) (2025) esitettiin Rotterdamissa vuonna 2025 Harbour-sarjassa

Mox Mäkelän elokuvia on esitetty Suomessa erikoisnäytöksissä mm seuraavissa teattereissa: Cinema Orion, Helsinki / Kino Regina, Helsinki / Kino Iiris, Lahti / Kauttuan Kuva, Eura / Kino Diana, Turku / WAM museo, Turku / Oulun Elokuvakeskus, elokuvateatteri Studio.

Mox Mäkelän palkittuja elokuvia:

Vieras – Strange (2018);

”Award”, FICMARC - Caribbean Sea International Film Festival, Venezuela 2019

”OUTSTANDING ACHIEVEMENT AWARD”, L'Age d'Or International Arthouse Film Festival, Intia 2019

”The Best Experimental film”, Luis Bunuel Memorial Awards - PIGEON D’OR, Intia 2020

”GOLD”, Golden Harvest Film Festival, Japani 2021

Night Ship Doc (2014):

”The Best Creative Design of the Year”, New York Nil Gallery 2021

the burning part of dead souls:

”Jury Award of Outstanding Achievment”, Make Art Not Fear – festival, Portugali 2022

Andjust (2020):

”Best Experimental Feature Film / March 2021”, Onyko Film Awards, Ukraina 2021

”OUTSTANDING ACHIEVEMENT AWARD”, Calcutta International Cult Film Festival, Intia 2021

”Award”, Druk International Film Festival, Bhutan 2021

”Best Experimental Film”, Innuendo Film Festival, Italia 2021

”Winner of Experimental Film” & ”Honorable Mention of Best Editing”, International motion picture Academy, Kanada 2021

”Honorable Mention / Experimental Film”, Art Film Awards, AWA, Makedonia 2022

”Best Self Funded Film 2022”, Cine Pobre Film Festival, Meksiko 2022

”Best Experimental Film”, Athens International Monthly Film Festival, Kreikka 2022

Poor Simple Things (2020):

”The Best Worst Movie”, Willachen Comedy & Satire filmprize, Itävalta 2020

Noita miettien (Thinking About That) (2023):

”ZONTA – prize”, International Short Film Festival Oberhausen, Saksa 2023

”Honorable Mention”, PEBBLES UNDERGROUND, Kanada 2023

ecce (2023):

”HONORABLE MENTION”, Cine Pobre Film Festival, Meksiko 2023


Mox Mäkelän työhistoria


Mox Mäkelän teosblogeja:

Shepherd's Bank

idiot ibidem

Story Ambient

Ampiaisen Tori

Andjust

Laulu - Song

Palkintoja

Lähteet

  1. ↑ Peräkammarinpiian itsetuhoinen eksistenssi 3.5.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.8.2014.
  2. ↑ moxworks moxworks.blogspot.com. Viitattu 14.4.2025.

Aiheesta muualla