Emil Filén

Nykymaailmassa Emil Filén on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi ja josta on tullut monien ihmisten kiinnostava kohde. Puhummepa sitten sen vaikutuksista yhteiskuntaan, sen merkityksestä historiassa, sen merkityksestä tänään tai mistä tahansa muusta asiaan liittyvästä näkökulmasta, Emil Filén on aihe, joka ei lakkaa herättämään keskustelua ja keskustelua. Alkuperäistään vaikutukseensa nykypäivään asti Emil Filén on ollut tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön tutkimuksen ja kiinnostuksen kohde. Tässä artikkelissa tutkimme Emil Filén:een liittyviä eri näkökohtia ja yritämme valaista tätä aihetta, joka on niin tärkeä nykyään.

Emil Rikhard Filén (10. lokakuuta 1890 Turku – 1. kesäkuuta 1958 Helsinki)[1] oli suomalainen kuvanveistäjä ja kuvanveiston opettaja. Hänen töitään oli ensimmäisen kerran julkisesti esillä Suomen Taiteilijain näyttelyssä vuonna 1918.

Filén opiskeli vuosina 1909–1913 Taideteollisessa keskuskoulussa sekä vuosina 1913–1918 Gunnar Finnén oppilaana. Hän osallistui lukuisiin näyttelyihin ja kilpailuihin ja sai niistä monia palkintoja. Filénin tuotantoon kuuluu paljon julkisia muistomerkkejä 1930-luvulta alkaen, ja toisen maailmansodan jälkeen hän veisti erityisen runsaasti sodassa kaatuneiden sankarimuistomerkkejä. Hän toimi opettajana Taideteollisessa keskuskoulussa lähes neljän vuosikymmenen ajan (1919–1958) ja opetti lisäksi Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1943–1958. Filén suunnitteli myös muun muassa Svenska handelshögskolan -korkeakoulun vuonna 1953 perustaman kunniamitalin, jota jaetaan hopeisena ja pronssisena. Mitalin ensimmäinen kappale myönnettiin vuonna 1953 presidentti Juho Kusti Paasikivelle.

Julkisia teoksia

  • Kurjet -veistos, Lappeenranta (1949)
  • Ja toiset saavat kutsun, Kemi (1949)
  • Suomen Pankin talon reliefit, Vaasa (1951)

Sankaripatsaita

Valokuvia julkisista teoksista

  • Sotaanlähtö, Sodasta paluu ja Tulevaisuuden usko, sankarimuistomerkki, 1946, Hausjärvi.
    Sotaanlähtö, Sodasta paluu ja Tulevaisuuden usko, sankarimuistomerkki, 1946, Hausjärvi.
  • Valtimon sankarihautojen muistomerkki, 1946, Nurmes.
    Valtimon sankarihautojen muistomerkki, 1946, Nurmes.
  • Pioneeri, Haagan sankaripatsas, 1947, Helsinki.
    Pioneeri, Haagan sankaripatsas, 1947, Helsinki.
  • Lammin kirkon sankarimuistomerkki, 1947, Hämeenlinna.
    Lammin kirkon sankarimuistomerkki, 1947, Hämeenlinna.
  • Suomen Pankkin korkokuvat, yhdessä Yrjö Rosolan kanssa, 1951, Vaasa.
    Suomen Pankkin korkokuvat, yhdessä Yrjö Rosolan kanssa, 1951, Vaasa.
  • Nummen sankarimuistomerkki, 1951, Lohja.
    Nummen sankarimuistomerkki, 1951, Lohja.
  • Äiti ja lapsi, sankarivainajien muistomerkki, 1952, Hämeenkyrö.
    Äiti ja lapsi, sankarivainajien muistomerkki, 1952, Hämeenkyrö.
  • Perttelin sankaripatsas, 1954, Salo.
    Perttelin sankaripatsas, 1954, Salo.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Filén, Emil Kansallisgalleria. Arkistoitu 6.9.2018. Viitattu 6.9.2018.
  2. ↑ www.taidemuseo.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Kaila, Meri: Kemin taidemonumentit, s. 293–294. (Jatuli XIX) Kemi: Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys, 1984.