Enemmistöparlamentarismi
Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Enemmistöparlamentarismi:n vaikutusta moderniin yhteiskuntaamme. Enemmistöparlamentarismi on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe jo pitkään, ja sen vaikutus näkyy monissa yhteyksissä poliittisesta ja sosiaalisesta sfääristä kulttuuriin ja teknologiaan. Kun perehdymme tähän aiheeseen syvemmälle, tutkimme sen historiallista alkuperää, sen tämänhetkisiä vaikutuksia ja sen mahdollisuuksia muokata tulevaisuutta. Yksityiskohtaisten analyysien ja kriittisten arvioiden avulla pyrimme valaisemaan Enemmistöparlamentarismi:tä ja sen merkitystä nykypäivän todellisuudessamme.
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Väärä määritelmä (ei ole valtiomuoto) |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Osa artikkelisarjaa |
| Valtiomuodot |
|---|
| Vallan lähde |
| Vallan ideologia |
| Vallan rakenne |
Enemmistöparlamentarismi on valtiomuoto, jossa valtiopäivien alahuoneen enemmistö lopullisestiselvennä päättää poliittisista asioista ja yksikamarisilla valtiopäivillä parlamentti. Enemmistöparlamentarismi liittyy vahvasti kaksipuoluejärjestelmään, jossa on selkeä hallitusrintama-oppositio -asetelma.
Enemmistöparlamentarismin edelläkävijämaana pidetään Yhdistynyttä kuningaskuntaa, jossa järjestelmä alkoi kehittyä kuninkaanvallan tultua rajoitetuksi parlamentin vallan kasvaessa.
Enemmistöparlamentarismista käytetään joissain maissa myös nimitystä Westminster-järjestelmä.