Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Eurovision laulukilpailu 1959:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan, tutkimme eri puolia ja näkökohtia, jotka tekevät Eurovision laulukilpailu 1959:stä kiinnostavan laajaa yleisöä. Analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla, sen kehitystä ajan myötä ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Liity kanssamme tälle Eurovision laulukilpailu 1959:n löytö- ja oppimismatkalle, jossa pyrimme valaisemaan sen tärkeimpiä puolia ja syventämään sen merkitystä nykymaailmassa.
Eurovision laulukilpailu 1959 Teatraaliset karusellit |
|
---|---|
![]() Laulukilpailun virallinen logo |
|
Päivämäärät | |
Päivämäärä(t) | 11. maaliskuuta |
Isäntä | |
Tapahtumapaikka | Palais des Festivals, Cannes, Ranska |
Juontaja(t) | Jacqueline Joubert |
Isäntämaan toimittaja | RTF |
Osallistujat | |
Osallistujien määrä | 11 |
Uudet maat |
![]() |
Palaavat maat |
![]() |
Vetäytyvät maat |
![]() |
Äänestys | |
Voittaja |
![]() ”Een beetje”[1] |
Nolla pistettä saaneet | – |
Osallistujakartta | |
![]() |
|
Maat, jotka osallistuivat vuonna 1959 Maat, jotka eivät osallistuneet vuonna 1959
|
|
Eurovision laulukilpailu · Teemasivu | |
Eurovision laulukilpailu 1959 järjestettiin elokuvajuhlistaan tunnetussa Ranskan Cannesissa 11. maaliskuuta 1959 Jacqueline Joubertin emännöimänä. Mukana kilpaili yhteensä 11 maata. Iso-Britannia osallistui jälleen vuoden tauon jälkeen sijoittuen toiseksi, kuten lukuisia kertoja tämän jälkeenkin. Luxemburg jäi pois kilpailusta, mutta Monaco osallistui kilpailuun tänä vuonna ensimmäistä kertaa.[2] Äänestyskäytäntö pysyi samanlaisena kuin aikaisempina vuosina, mutta tästä vuodesta lähtien tuomaristot koottiin tavallisista musiikin kuluttajista asiantuntijoiden sijaan. Tästä vuodesta alkaen keskenään kilpailivat eri maat ja niiden yleisradioyhtiöt, eivätkä laulut kuten aiempina vuosina.[3]
Voitto meni Alankomaille jo toista kertaa laulukilpailun nelivuotisen historian aikana. Teddy Scholtenin esittämä voittosävelmä Een beetje edusti tyyliltään hyvin tyypillistä 50-luvun iskelmää. Vuosikerran tunnetuin laulu tuli kuitenkin jälleen kerran Italiasta. Domenico Modugnon Ciao Ciao Bambinasta tuli yksi vuoden soitetuimpia lauluja, vaikka se ei noussutkaan yhtä suureksi klassikoksi kuin edellisvuonna kolmanneksi sijoittunut Volare.
Vaikka yleensä kilpailun lopuksi esitetään uudestaan vain voittokappale, tuolloin tulosten selvittyä esitettiin uudelleen kolme parasta kappaletta paremmuusjärjestyksessä paras viimeisenä.
Sija | Numero | Maa | Artisti(t) | Kappale | Pisteet |
---|---|---|---|---|---|
3. | 01 | ![]() |
Jean Philippe | "Oui, oui, oui, oui" | 15 |
5. | 02 | ![]() |
Birthe Wilke | "Uh, jeg ville ønske jeg var dig" | 12 |
6. | 03 | ![]() |
Domenico Modugno | "Piove (Ciao, ciao bambina)" | 9 |
11. | 04 | ![]() |
Jacques Pills | "Mon ami Pierrot" | 1 |
1. | 05 | ![]() |
Teddy Scholten | "Een beetje" | 21 |
8. | 06 | ![]() |
Alice & Ellen Kessler | "Heute Abend wollen wir tanzen geh’n" | 5 |
9. | 07 | ![]() |
Brita Borg | "Augustin" | 4 |
4. | 08 | ![]() |
Christa Williams | "Irgendwoher" | 14 |
9. | 09 | ![]() |
Ferry Graf | "Der K und K Kalypso aus Wien" | 4 |
2. | 10 | ![]() |
Pearl Carr & Teddy Johnson | "Sing, Little Birdie" | 16 |
6. | 11 | ![]() |
Bob Benny | "Hou toch van mij" | 9 |
Osa maista valitsi oman kapellimestarin johtamaan maansa esityksen. Isäntämaan ylikapellimestari Franck Pourcel johti Ranskan lisäksi Monacon, Saksan, Ruotsin, Sveitsin ja Itävallan kappaleet.
Vuonna 1959 jokaisella maalla oli 10-henkinen tuomaristo, jonka jokainen jäsen antoi äänen omalle suosikkilaululleen. Jokaisella maalla oli siis käytettävissään kymmenen ääntä.
FR | DK | IT | MC | NL | DE | SE | CH | AT | UK | BE | |
Belgia | 2 | 1 | 3 | 1 | 1 | 2 | |||||
Iso-Britannia | 2 | 1 | 5 | 2 | |||||||
Itävalta | 1 | 2 | 1 | 3 | 1 | 2 | |||||
Sveitsi | 1 | 1 | 3 | 1 | 1 | 3 | |||||
Ruotsi | 4 | 1 | 3 | 2 | |||||||
Saksan lt. | 4 | 2 | 1 | 3 | |||||||
Alankomaat | 1 | 3 | 5 | 1 | |||||||
Monaco | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | |||
Italia | 1 | 1 | 7 | 1 | |||||||
Tanska | 4 | 1 | 2 | 1 | 2 | ||||||
Ranska | 3 | 4 | 2 | 1 | |||||||
Yhteensä | 15 | 12 | 9 | 1 | 21 | 5 | 4 | 14 | 4 | 16 | 9 |
Aktiiviset | Alankomaat · Albania · Armenia · Australia · Azerbaidžan · Belgia · Espanja · Georgia · Irlanti · Islanti · Israel · Italia · Itävalta · Kreikka · Kroatia · Kypros · Latvia · Liettua · Luxemburg · Malta · Montenegro · Norja · Portugali · Puola · Ranska · Ruotsi · Saksa · San Marino · Serbia · Slovenia · Suomi · Sveitsi · Tanska · Tšekki · Ukraina · Viro · Yhdistynyt kuningaskunta |
---|---|
Epäaktiiviset | Andorra · Bosnia ja Hertsegovina · Bulgaria · Marokko · Moldova · Monaco · Pohjois-Makedonia · Romania · Slovakia · Turkki · Unkari · Valko-Venäjä · Venäjä |
Entiset | Jugoslavia · Serbia ja Montenegro |
Epäonnistuneet yritykset | Kazakstan · Kosovo · Libanon · Liechtenstein · Neuvostoliitto · Qatar · Tunisia |
1950-luku | 1956 · 1957 · 1958 · 1959 |
---|---|
1960-luku | 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 |
1970-luku | 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 |
1980-luku | 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 |
1990-luku | 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 |
2000-luku | 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009 |
2010-luku | 2010 · 2011 · 2012 · 2013 · 2014 · 2015 · 2016 · 2017 · 2018 · 2019 |
2020-luku |
1950– | Lugano · Frankfurt · Hilversum · Cannes |
---|---|
1960– | Lontoo · Cannes · Luxemburg · Lontoo · Kööpenhamina · Napoli · Luxemburg · Wien · Lontoo · Madrid |
1970– | Amsterdam · Dublin · Edinburgh · Luxemburg · Brighton · Tukholma · Haag · Lontoo · Pariisi · Jerusalem |
1980– | Haag · Dublin · Harrogate · München · Luxemburg · Göteborg · Bergen · Bryssel · Dublin · Lausanne |
1990– | Zagreb · Rooma · Malmö · Millstreet · Dublin · Dublin · Oslo · Dublin · Birmingham · Jerusalem |
2000– | Tukholma · Kööpenhamina · Tallinna · Riika · Istanbul · Kiova · Ateena · Helsinki · Belgrad · Moskova |
2010– | Oslo · Düsseldorf · Baku · Malmö · Kööpenhamina · Wien · Tukholma · Kiova · Lissabon · Tel Aviv |
2020– |