Tässä artikkelissa Eurovision laulukilpailu 2019:n aihetta käsitellään eri näkökulmista ja keskusteluista. Eurovision laulukilpailu 2019 on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri osa-alueilla ja herättänyt suuria odotuksia asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Seuraavilla riveillä tarkastellaan Eurovision laulukilpailu 2019:een liittyviä seurauksia, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja, jotta tästä aiheesta saadaan kattava ja valaiseva näkemys. Lisäksi otetaan huomioon erilaiset mielipiteet ja lähestymistavat analyysin rikastamiseksi ja moniulotteisen näkemyksen saamiseksi Eurovision laulukilpailu 2019:stä.
Eurovision laulukilpailu 2019 ”Dare to Dream” (”Uskalla unelmoida”) |
|
---|---|
![]() |
|
Päivämäärät | |
1. semifinaali | 14. toukokuuta 2019 |
2. semifinaali | 16. toukokuuta 2019 |
Finaali | 18. toukokuuta 2019 |
Isäntä | |
Tapahtumapaikka | Expo Tel Aviv, Tel Aviv, Israel |
Juontaja(t) |
Erez Tal Bar Refaeli Assi Azar (green room) Lucy Ayoub (green room) |
Isäntämaan toimittaja | IPBC |
Avajaisnumero | Semifinaali 1: Netta: ”Toy” |
Väliaikanumero |
Semifinaali 2: Shalva Band: ”Million Dreams” Finaali: Conchita Wurst: ”Heroes” Måns Zelmerlöw: ”Fuego” Eléni Fouréira: ”Dancing Lasha Tumbai” Verka Serduchka: ”Toy” Gali Atari: ”Hallelujah” Idan Raichel: ”Bo’ee – Come to Me” Madonna[1] Lior Suchard[2] Dana International Gal Gadot |
Osallistujat | |
Osallistujien määrä | 41 |
Vetäytyvät maat |
![]() ![]() |
Äänestys | |
Voittaja |
![]() ”Arcade” |
Nolla pistettä saaneet |
![]() ![]() |
Osallistujakartta | |
![]() |
|
Maat, jotka pääsivät finaaliin vuonna 2019 Maat, jotka eivät päässeet finaaliin vuonna 2019 Maat, jotka ovat osallistuneet ennen, mutta eivät osallistuneet vuonna 2019
|
|
Eurovision laulukilpailu · Teemasivu | |
Eurovision laulukilpailu 2019 oli järjestyksessään 64. Eurovision laulukilpailu. Se järjestettiin Tel Avivissa, Israelissa, Netta Barzilain voitettua vuoden 2018 kilpailun kappaleella ”Toy”. Kilpailu järjestettiin Tel Avivin Tel Aviv Convention Centerin Paviljonki 2:ssa [3][4][5] Kilpailun semifinaalit järjestettiin 14. ja 16. toukokuuta ja finaali 18. toukokuuta 2019. Israel oli isännöinyt Eurovision laulukilpailua aiemmin kaksi kertaa; 1979 ja 1999. Tämä oli myös neljäs kerta, kun euroviisut järjestettiin Euroopan ulkopuolella.
Euroopan yleisradiounioni EBU ilmoitti 7. marraskuuta 2018, että vuoden 2019 kilpailuun osallistuisi 42 maata.[6][7] Sen jälkeen kilpailusta vetäytyi kuitenkin vielä viime hetkellä Ukraina, sillä maan televisioyhtiö UA:PBC ei päässyt sopimukseen edustajaksi valitun artistin kanssa. Lopullinen osallistujamäärä oli siis 41 maata. Edellisvuoden kilpailuun osallistuneista maista vetäytyi Ukrainan lisäksi Bulgaria.
Israelin isännyys herätti vastustusta Israelin ja Palestiinan konfliktin ja siihen liittyvien ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. Vastustusta esiintyi muun muassa Islannissa, Irlannissa, Ranskassa, Tanskassa, Espanjassa ja Saksassa.[8] Islantia edustanut yhtye Hatari piteli Palestiina-aiheisia banderolleja finaalin pisteidenlaskun aikana. EBU rankaisi tästä protestista Islantia sakoilla syyskuussa 2019.[9]
Kilpailun voittajaksi nousi Alankomaiden Duncan Laurence kappaleella "Arcade" kerättyään toisessa semifinaalissa 280 pistettä ja finaalissa 498 pistettä.[10]
Vuoden 2019 kilpailu järjestettiin Tel Avivin Convention Centerin Paviljonki 2:ssa. Monitoimihallissa on 10 000 istumapaikkaa ja siellä on järjestetty lukuisia tapahtumia, kuten konsertteja, näyttelyitä sekä messuja.
Kun Israel oli voittanut vuoden 2018 kilpailun, Netta Barzilai sekä Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ilmoittivat, että vuoden 2019 kilpailu järjestetään pääkaupunki Jerusalemissa, mutta EBU ja maan yleisradio IPBC eivät vahvistaneet tätä.[11][12][13] Myös Israelin valtiovarainministeri Moshe Kahlon sanoi haastattelussa, että vuoden 2019 kilpailu tulisi järjestää ainoastaan Jerusalemissa ja arvioi kilpailun kustannuksen olevan noin 120 miljoonaa Israelin sekeliä (noin 24 miljoonaa euroa).[14] Jerusalemin pormestari Nir Barkat mainitsi Jerusalem Arenan (Pais Arena) sekä Teddy Stadiumin olevan mahdollisia kisapaikkoja järjestämään vuoden 2019 Euroviisuja.[15] Jerusalemin kunta vahvisti myös, että vuoden 2019 kilpailua ei järjestettäisi vuosien 1979 ja 1999 kilpailupaikassa Jerusalemin International Convention Centressä sen liian pienten katsomotilojen johdosta.[16]
19. kesäkuuta 2018 Israelin vahvistettiin olevan vuoden 2019 kilpailun isäntämaa,[17] ja 24. kesäkuuta 2018 Israelin televisio- ja radioyhtiö KAN avasi virallisesti tarjouskilpailun vuoden 2019 Eurovision laulukilpailun isännöinnistä kiinnostuneille kaupungeille.[18]
Vaikka alkuperäisen spekulaation mukaan Jerusalem olisi ollut todennäköisin kaupunki isännöimään vuoden 2019 kilpailua, uskonnolliset konfliktit ja mahdolliset boikotoinnit heikensivät Jerusalemin mahdollisuuksia saada kilpailu isännöitäväkseen. Jerusalemin pormestari Nir Barkat ilmoitti, että hän ei asetu uudestaan ehdolle lokakuun 2018 vaaleissa. Tämä saattoi myös hankaloittaa Jerusalemin isännöintiä. Virka-asemaltaan korkeampi valtiovarainministeri sanoi israelilaiselle päivälehdelle Haaretzille, että Tel Aviv olisi todennäköisempi isäntäkaupunki kilpailulle. Tel Aviv järjestäisi kilpailun Tel Aviv Convention Centerin Paviljonki 2:ssa, eikä Menora Mivtachim Arenalla, jota pidettiin aiempien spekulaatioiden mukaan todennäköisimpänä järjestyspaikkana. Molempien paikkojen kapasiteetti on 10 000 katsojaa, mikä on EBU:n asettama minimikapasiteetti. Haifa olisi ollut myös mahdollinen isäntäkaupunki, vaikkakin päällekkäisyydet jalkapallokauden kanssa olisivat saattaneet vaikeuttaa ainoan sopivan areenan, Sammy Ofer Stadionin käyttöä. Tel Aviv on lisäksi isännöinyt vuodesta 2016 lähtien Israel Calling -euroviisujuhlaa, jossa on esitelty suurinta osaa tulevista euroviisukilpailijoista (vuoden 2018 juhla sisälsi 21 osallistujamaata).
16. toukokuuta 2018 Petah Tikvan pormestari ilmoitti, että se haluaisi myös järjestää vuoden 2019 Euroviisut. Tämä olisi kuitenkin vaatinut uuden stadionin rakentamisen.[19][20]
Muita mahdollisia tapahtumapaikkoja olisi ollut Beerseban Turner Stadium. EBU:n vaatimuksen mukaan stadionille olisi kuitenkin täytynyt rakentaa väliaikainen tai pysyvä katto.
Useat mediat ilmoittivat, että EBU olisi varoittanut Israelin yleisradioyhtiötä siitä, että vuoden 2019 kilpailua ei järjestettäisi Israelissa, jos jotkin maat päättäisivät olla osallistumatta kilpailuun poliittisten paineiden johdosta. 22. toukokuuta 2018 EBU ja IPBC molemmat kuitenkin kumosivat nämä väitteet.[21][22] EBU:n viiteryhmän edustajat vierailivat Israelissa toukokuun lopussa ja vahvistivat, että päätökset isäntäkaupungista, tapahtumapaikasta ja päivämääristä tehdään sen jälkeen, kun Israelin yleisradioyhtiön kanssa on keskusteltu.[23]
10. kesäkuuta 2018 Israelin media ilmoitti, että Eilat on myös yksi mahdollisista isäntäkaupungeista.[24]
11. kesäkuuta 2018 ilmoitettiin neljä lopullista ehdokaskaupunkia. Nämä kaupungit olivat Eilat, Haifa, Jerusalem ja Tel Aviv.[25]
Neljän valitun ehdokaskaupungin julkistamisesta huolimatta Tamarin maakunnan liiton johtaja Dov Litvinoff kertoi 26. kesäkuuta 2018, että Masada osallistuu tulevien euroviisujen isännöintikilpailuun.[26]
22. heinäkuuta 2018 israelilainen mediayhtiö Walla ilmoitti, että Haifa ja Masada eivät toimittaneet isännöintihakemuksiaan ajoissa, joten ne karsiutuivat isännöintikilpailusta. Haifan pormestari väitti kuitenkin, että hän ei ollut saanut aiheeseen liittyen kirjettä Israelin televisioyhtiöltä KAN:lta antaen ymmärtää, että Haifa olisi vielä ollut mukana isännöintikilpailussa.[27]
24. heinäkuuta 2018 Jerusalem ja Tel Aviv paljastivat lisää yksityiskohtia hakemuksistaan. Jerusalem vahvisti, että sen suosima kisapaikka olisi Teddy Stadiumin sijasta Pais Arena. Tel Aviv vahvisti, että se järjestäisi kilpailut Tel Aviv Convention Centerin Paviljonki 2:ssa.[28]
Israelin hallituksen ja KAN:n kireän kiistelyn jälkeen näytti siltä, että KAN luovuttaisi isännöintioikeutensa rahoituspulan vuoksi. Osapuolet saivat kuitenkin tehtyä sopimuksen, jonka mukaan KAN:n maksoi 12 miljoonaa euroa EBU:lle ja valtiovarainministeriö maksoi mahdollisten ongelmatilanteiden kulut. Tel Avivin pormestari ilmoitti, että kaupunki on valmis maksamaan Convention Centeristä itse, mikäli se valittaisiin isäntäkaupungiksi.[29]
Elokuun lopussa Eurovision laulukilpailun virallinen valvoja Jon Ola Sand lähetti delegaatteja Israeliin tutkimaan Jerusalemin ja Tel Avivin mahdollisia tapahtumapaikkoja sekä kuulemaan Eilatin isännöintihakemusta. 30. elokuuta 2018 Sand ilmoitti haastattelussa KAN:n kanssa, että Eilat ei ollut enää mukana isännöintikilpailussa jättäen jäljelle vain Jerusalemin ja Tel Avivin. Hän mainitsi myös, että vakavia keskusteluja kilpailun boikotoinnista ei ollut ollut ja että isäntäkaupungin valintapäätöksestä oli ilmoitettava seuraavalla viikolla.[30]
EBU ilmoitti 13. syyskuuta 2018, että Tel Aviv oli valittu isäntäkaupungiksi. Kilpailut järjestettiin Tel Aviv Convention Centerissä.
Key: † Isäntäkaupunki ‡ Ehdokaskaupungit Karsiutuneet kisapaikat
Kaupunki[25] | Areena | Kapasiteetti | Muuta |
---|---|---|---|
Jerusalem ‡ | Pais Arena | 15 654 | Sisäareena, samankaltainen kun edellisten vuosien tapahtumapaikat. |
Teddy Stadium | 31 733 | – | |
Tel Aviv † | Tel Aviv Convention Center, Paviljonki 2 | 10 000 | – |
Haifa | Sammy Ofer Stadion | 30 870 | – |
Beerseba | Turner Stadium | 16 126 | – |
Eilat | Perui hakemuksen. | ||
Masada | Hakemusta ei jätetty. | ||
Petah Tikva | Hakemusta ei jätetty. |
Maat jaettiin semifinaaleihin 28. tammikuuta 2019.[31] Suoraan finaaliin päässeitä maita (Israel ja Big 5) lukuun ottamatta maat jaettiin kuuteen ryhmään. Jako perustui äänestyksiin edellisten vuosien ajalta.
Ryhmä 1 | Ryhmä 2 | Ryhmä 3 | Ryhmä 4 | Ryhmä 5 | Ryhmä 6 |
---|---|---|---|---|---|
Ensimmäisessä semifinaalissa 14. toukokuuta arvottiin esiintymään Slovenia, Valko-Venäjä, Tšekki, Montenegro, Kypros, Serbia, Suomi, Puola, Unkari, Viro, Portugali, San Marino, Islanti, Georgia, Australia, Belgia ja Kreikka.
Toisessa semifinaalissa 16. toukokuuta arvottiin esiintymään Sveitsi, Ruotsi, Irlanti, Itävalta, Moldova, Latvia, Romania, Tanska, Armenia, Albania, Azerbaidžan, Pohjois-Makedonia, Norja, Venäjä, Alankomaat, Kroatia, Liettua ja Malta.
Tel Avivin Euroviisujen logo paljastettiin 8. tammikuuta 2019. Logo koostui kultaisen tähden muodostavista kolmioista. Päälogosta oli lisäksi kaksi vaihtoehtoista versiota. Logon, tuotemerkin ja teeman laati Studio Adam Feinberg.[33] Tel Avivin Euroviisujen tunnuslause oli ”Dare to Dream” (suom. Uskalla unelmoida).[34]
25. tammikuuta 2019 ilmoitettiin, että vuoden 2019 Eurovision laulukilpailun juontavat Bar Refaeli, Erez Tal, Assi Azar ja Lucy Ayoub.[35]
Toukokuussa 2018 Israel ilmoitti kutsuvansa kilpailuun mukaan erilaisia arabimaita. Listalla olivat muun muassa Tunisia ja Saudi-Arabia.[36] Israel yritti näin parantaa välejään arabimaihin, sillä arabimaat eivät tunnusta Israelia, naapurimaassa Libanonissa ei saa näyttää israelilaista materiaalia, eivätkä libanonilaiset saa olla israelilaisten kanssa tekemisessä tai matkustaa Israeliin. Mikään arabimaa ei kuitenkaan ollut mukana 7. marraskuuta julkaistulla osallistujalistalla.[6]
Vuoden 2019 kilpailuun osallistui yhteensä 41 maata:
Espanja, Israel ja Ranska äänestivät tässä semifinaalissa. Jatkoon päässeet on lihavoitu.
Iso-Britannia, Italia ja Saksa äänestivät tässä semifinaalissa. Jatkoon päässeet on lihavoitu.
Nro | Maa | Artisti(t) | Kappale | Suomennos | Sija | Pisteet |
---|---|---|---|---|---|---|
01 | ![]() |
Michela | ”Chameleon” | ”Kameleontti” | 14 | 107 |
02 | ![]() |
Jonida Maliqi | ”Ktheju tokës” | ”Palaa maahan” | 17 | 90 |
03 | ![]() |
Lake Malawi | ”Friend Of A Friend” | ”Ystävän ystävä” | 11 | 157 |
04 | ![]() |
S!sters | ”Sister” | ”Sisko” | 25 | 24 |
05 | ![]() |
Sergei Lazarev | ”Scream” | ”Huutaa” | 3 | 370 |
06 | ![]() |
Leonora | ”Love is Forever” | ”Rakkaus on ikuista” | 12 | 120 |
07 | ![]() |
Serhat | ”Say Na Na Na” | ”Sano na na na” | 19 | 77 |
08 | ![]() |
Tamara Todevska | ”Proud” | ”Ylpeä” | 7 | 305 |
09 | ![]() |
John Lundvik | ”Too Late for Love” | ”Liian myöhäistä rakkaudelle” | 5 | 334 |
10 | ![]() |
Zala Kralj & Gašper Šantl | ”Sebi” | ”Itse” | 15 | 105 |
11 | ![]() |
Tamta | ”Replay” | ”Toisto” | 13 | 109 |
12 | ![]() |
Duncan Laurence | ”Arcade” | ”Pelihalli” | 1 | 498 |
13 | ![]() |
Katerine Duska | ”Better Love” | ”Parempi rakkaus” | 21 | 74 |
14 | ![]() |
Kobi Marimi | ”Home” | ”Koti” | 23 | 35 |
15 | ![]() |
KEiiNO | ”Spirit in the Sky” | ”Henki taivaalla” | 6 | 331 |
16 | ![]() |
Michael Rice | ”Bigger Than Us” | ”Suurempi kuin me” | 26 | 11 |
17 | ![]() |
Hatari | ”Hatrið mun sigra” | ”Viha voittaa” | 10 | 232 |
18 | ![]() |
Victor Crone | ”Storm” | ”Myrsky” | 20 | 76 |
19 | ![]() |
Zena | ”Like It” | ”Tykkää siitä” | 24 | 31 |
20 | ![]() |
Chingiz | ”Truth” | ”Totuus” | 8 | 302 |
21 | ![]() |
Bilal Hassani | ”Roi” | ”Kuningas” | 16 | 105 |
22 | ![]() |
Mahmood | ”Soldi” | ”Raha” | 2 | 472 |
23 | ![]() |
Nevena Božović | ”Kruna” | ”Kruunu” | 18 | 89 |
24 | ![]() |
Luca Hänni | ”She Got Me” | ”Hän sai minut” | 4 | 364 |
25 | ![]() |
Kate Miller-Heidke | ”Zero Gravity” | ”Painovoimattomuus” | 9 | 284 |
26 | ![]() |
Miki | ”La venda” | ”Side” | 22 | 54 |
Suomenkielisinä kommentaattoreina toimivat Mikko Silvennoinen ja Krista Siegfrids. Ruotsiksi kommentoivat Eva Frantz sekä Johan Lindroos.[89]
Aktiiviset | Alankomaat · Albania · Armenia · Australia · Azerbaidžan · Belgia · Espanja · Georgia · Irlanti · Islanti · Israel · Italia · Itävalta · Kreikka · Kroatia · Kypros · Latvia · Liettua · Luxemburg · Malta · Montenegro · Norja · Portugali · Puola · Ranska · Ruotsi · Saksa · San Marino · Serbia · Slovenia · Suomi · Sveitsi · Tanska · Tšekki · Ukraina · Viro · Yhdistynyt kuningaskunta |
---|---|
Epäaktiiviset | Andorra · Bosnia ja Hertsegovina · Bulgaria · Marokko · Moldova · Monaco · Pohjois-Makedonia · Romania · Slovakia · Turkki · Unkari · Valko-Venäjä · Venäjä |
Entiset | Jugoslavia · Serbia ja Montenegro |
Epäonnistuneet yritykset | Kazakstan · Kosovo · Libanon · Liechtenstein · Neuvostoliitto · Qatar · Tunisia |
1950-luku | 1956 · 1957 · 1958 · 1959 |
---|---|
1960-luku | 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 |
1970-luku | 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 |
1980-luku | 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 |
1990-luku | 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 |
2000-luku | 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009 |
2010-luku | 2010 · 2011 · 2012 · 2013 · 2014 · 2015 · 2016 · 2017 · 2018 · 2019 |
2020-luku |
1950– | Lugano · Frankfurt · Hilversum · Cannes |
---|---|
1960– | Lontoo · Cannes · Luxemburg · Lontoo · Kööpenhamina · Napoli · Luxemburg · Wien · Lontoo · Madrid |
1970– | Amsterdam · Dublin · Edinburgh · Luxemburg · Brighton · Tukholma · Haag · Lontoo · Pariisi · Jerusalem |
1980– | Haag · Dublin · Harrogate · München · Luxemburg · Göteborg · Bergen · Bryssel · Dublin · Lausanne |
1990– | Zagreb · Rooma · Malmö · Millstreet · Dublin · Dublin · Oslo · Dublin · Birmingham · Jerusalem |
2000– | Tukholma · Kööpenhamina · Tallinna · Riika · Istanbul · Kiova · Ateena · Helsinki · Belgrad · Moskova |
2010– | Oslo · Düsseldorf · Baku · Malmö · Kööpenhamina · Wien · Tukholma · Kiova · Lissabon · Tel Aviv |
2020– |