Nykymaailmassa Färgelandan kunta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Johtuipa sen vaikutuksesta talouteen, politiikkaan, teknologiaan tai kulttuuriin, Färgelandan kunta on asettanut itsensä keskeiseksi pisteeksi keskustelussa ja analyysissä modernin elämän eri näkökohdista. Perustamisestaan lähtien Färgelandan kunta on herättänyt uteliaisuutta ja keskustelua, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja kannustanut etsimään ratkaisuja ja innovaatioita. Kautta historian Färgelandan kunta on ollut lukemattomien merkittävien tapahtumien päähenkilö, ja se on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla eri aiheita suunnitellaan ja käsitellään. Tässä artikkelissa tutkimme Färgelandan kunta:n eri ulottuvuuksia ja puolia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nykymaailmassa.
Färgelandan kunta | |
---|---|
![]() vaakuna |
|
![]() |
|
Valtio |
![]() |
Lääni | Länsi-Götanmaan lääni |
Maakunta | Dalsland |
Keskustaajama | Färgelanda |
Kuntakoodi | 1439 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 588,98 km² |
Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 6 658 |
– Väestötiheys | 11,3 as./km² |
Färgelandan kunta (ruots. Färgelanda kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Dalslandiin. Kunnan keskustaajama on Färgelanda.[3]
Kunnan maapinta-ala on 588,98 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 6 658 henkeä (31.12.2020).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 103,22 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 17,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Nykyinen Färgelandan kunta vastaa lähes täydellisesti entistä Valbon kihlakuntaa, johon kuului yhdeksän pitäjää. Vuonna 1863 pitäjät muutettiin maalaiskunniksi, kun vuoden 1862 kunnallislait astuivat voimaan.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kolme "suurkuntaa":
Ödeborgin maalaiskunta lakkautettiin vuonna 1967, jolloin se liitettiin pääosin Färgelandan maalaiskuntaan. Valbo-Ryrin seurakunta liitettiin kuitenkin Munkedalin maalaiskuntaan (nykyinen Munkedalin kunta). Vuoden 1971 kuntauudistuksessa maalaiskunnat muutettiin kunniksi, mutta aluejako ei muuttunut. Vuonna 1974 Färgelandan kunta sai nykyiset rajansa, kun Högsäterin kunta liitettiin siihen.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 665 | 10,2 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 104 | 1,6 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 410 | 6,3 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 5 316 | 81,8 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 61 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 69 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 173 082 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 72 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 9,1 | 6,5 | |
jalostus | 33,9 | 32,0 | |
palvelut | 55,1 | 60,0 | |
tuntematon | 1,9 | 1,6 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 2 186 | 2 953 | |
työpaikkaomavaraisuus | 74,0 |
Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 54,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 029 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Färgelanda | 1 894 |
2 | Högsäter | 705 |
3 | Ödeborg | 598 |
4 | Stigen | 428 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Färgelandan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 4 | 4 | 5 | 6 | 6 | 4 | 6 | 4 | 3 | 6 | 4 | 7 | 3 | 3 | ||
Keskustapuolue | 16 | 17 | 15 | 14 | 12 | 12 | 10 | 12 | 11 | 8 | 10 | 8 | 7 | 10 | ||
Liberaalit | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 3 | 5 | 3 | 3 | 4 | 4 | 2 | 2 | 2 | ||
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 3 | 2 | 2 | 3 | 2 | 0 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 11 | 12 | 13 | 13 | 13 | 13 | 12 | 15 | 12 | 13 | 12 | 10 | 11 | 8 | ||
Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 5 | 7 | ||
Muut | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
Yhteensä [19] | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 31 | 31 |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[20]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[21] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.