Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Skaran kunta:een liittyvää sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskunnassa. Skaran kunta on ollut toistuva teema läpi historian, sen vaikutuksia on tutkittu ja keskusteltu laajasti eri alueilla. Alkuperäistään nykypäivään Skaran kunta on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt lukemattomia kysymyksiä sen merkityksestä ja roolista yhteiskunnassamme. Tämän artikkelin aikana syvennymme Skaran kunta:n ja sen vaikutuksen arkielämän eri osa-alueisiin syvälliseen analyysiin korostaen sen merkitystä tänään ja sen heijastusta tulevaisuuteen.
Skaran kunta | |
---|---|
![]() vaakuna |
|
![]() |
|
Valtio |
![]() |
Lääni | Länsi-Götanmaan lääni |
Maakunta | Länsi-Götanmaa |
Keskustaajama | Skara |
Kuntakoodi | 1495 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 428,62 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 18 732 |
– Väestötiheys | 43,7 as./km² |
Skaran kunta (ruots. Skara kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Skara.[3]
Kunnan maapinta-ala on 428,62 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 18 732 henkeä (31.12.2021).[2]
Paikkakunnan ikoni on Skarassa sijaitseva Skaran tuomiokirkko. Kunnassa on sijainnut Varnhemin luostari, josta on jäljellä vain raunioiden ympäröimä luostarikirkko.
Vuonna 2007 kunnassa oli 151,15 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 34,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan alueella sijaitsi Skaran kaupunki ja suuri joukko maalaiskuntia. Vuonna 1889 Norra Ving, Stenum och Skärvin maalaiskunta jaettiin kolmeen osaan Norra Vingin, Stenumin ja Skärvin maalaiskunniksi. Vuonna 1934 Skaran maalaiskunta liitettiin kaupunkiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kolme "suurkuntaa":
Skaran kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Skaran kunta yhdistämällä Skaran kaupunki, Ardalan ja Vallen maalaiskunnat sekä Bjärkan alue jaetusta Gudhemin maalaiskunnasta.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 478 | 13,2 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 642 | 3,4 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 946 | 5,1 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 14 645 | 78,3 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 137 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 135 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 185 790 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 62 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 3,6 | 3,4 | |
jalostus | 24,6 | 27,0 | |
palvelut | 70,5 | 68,1 | |
tuntematon | 1,3 | 1,5 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 8 702 | 8 571 | |
työpaikkaomavaraisuus | 101,5 |
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 74,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 624 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Skara | 10 841 |
2 | Axvall | 1 186 |
3 | Ardala | 725 |
4 | Varnhem | 707 |
5 | Eggby | 231 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Myråsen kuuluu osin myös Götenen kuntaan.[18]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Skaran kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 8 | 8 | 9 | 11 | 11 | 9 | 9 | 8 | 11 | 9 | 13 | 14 | 11 | 13 | ||
Keskustapuolue | 15 | 15 | 11 | 10 | 8 | 8 | 6 | 6 | 5 | 6 | 5 | 4 | 5 | 4 | ||
Liberaalit | 5 | 6 | 5 | 4 | 6 | 5 | 4 | 3 | 3 | 5 | 3 | 2 | 2 | 1 | ||
Kristillisdemokraatit | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 4 | 3 | 4 | 3 | 2 | 2 | 3 | 2 | 2 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 19 | 18 | 16 | 19 | 20 | 21 | 15 | 19 | 17 | 17 | 17 | 16 | 16 | 13 | ||
Vasemmistopuolue | 1 | 1 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 3 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 5 | 7 | ||
Muut | 0 | 0 | 5 | 1 | 0 | 0 | 5 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
Yhteensä [21] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.