Nykyään Feeniks (tähdistö) on aihe, joka herättää yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Alkuperäistään tähän päivään asti Feeniks (tähdistö) on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena. Sen vaikutus ihmisten elämään ja ihmiskunnan kehitykseen on ollut syvällinen, ja sen merkitys on säilynyt ajan mittaan. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Feeniks (tähdistö):n tärkeimpiä näkökohtia sen alkuperästä sen nykypäivän vaikutuksiin. Yhteiskuntavaikutuksestaan populaarikulttuuriin Feeniks (tähdistö) on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja ihmisten mieliin.
Feeniks | |
---|---|
![]() |
|
Latinankielinen nimi |
Phoenix |
Lyhenne | Phe |
Genetiivi | Phoenicis |
Rektaskensio | 0h |
Deklinaatio | -50° |
Ala taivaasta | 469 neliöastetta |
Tähtien määrä (magnitudi < 3) |
1 |
Kirkkain tähti | Ankaa (2,39 mag.) |
Meteoriparvet | Phoenicidit |
Naapuri- tähdistöt |
Kuvanveistäjä, Kurki, Tukaani, Etelän vesikäärme, Eridanus, Sulatusuuni |
Näkyy leveysasteiden +32° ja −90° välillä |
Feeniks (lat. Phoenix, Phoenicis, Phe) on pieni eteläinen tähdistö, jonka nimesivät hollantilaiset Pieter Dirkszoon Keyser ja Frederick de Houtman, ja teki tunnetuksi Johannes Bayer teoksessaan Uranometria vuonna 1603.[1]
Tähdistö ulottuu deklinaatiosta -41° deklinaatioon -57°, ja rektaskensio on 23.5h - 2h. Sen takia se on näkymättömissä 40 leveyspiirin pohjoispuolella pohjoisella pallonpuoliskolla, ja näkyy hyvin alhaalla taivaalla päiväntasaajaltakin katsottuna. Feeniks näkyy hyvin Australiassa ja Etelä-Afrikassa eteläisen pallonpuoliskon kesällä.
Feeniksiin liittyy pieni meteoriparvi 5. joulukuuta.[1]
Koko tähdistössä on vain 11 tähteä yli magnitudin 5.0.[1] Kirkkain tähti on Alfa Phoenicis 24 parsekin päässä Maasta, jonka magnitudi on 2,39 ja spektriluokka K0.[2]
Tähdistöstä on löydetty noin 36 000 valovuoden päästä tähti HE 0107-5240, jonka metallipitoisuus on pienin koskaan havaittu. Tämän vuoksi sen uskotaan muodostuneen universumin alkuvaiheessa.[3]