Tässä artikkelissa tutkimme Pieni karhu:n aihetta eri näkökulmista ja analysoimme sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Pieni karhu on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiistoja useilla eri aloilla, ja sen ymmärryksen syventäminen on tärkeää kokonaisvaltaisemman ja rikastuttavamman panoraaman saamiseksi. Tämän artikkelin aikana tarkastelemme erilaisia tutkimuksia, asiantuntijalausuntoja ja konkreettisia esimerkkejä valottaaksemme Pieni karhu:tä ja tarjotaksemme kattavan kuvan sen merkityksestä nykyään.
Pieni karhu | |
---|---|
![]() |
|
Latinankielinen nimi |
Ursa Minor |
Lyhenne | UMi |
Genetiivi | Ursae Minoris |
Symbologia | Pieni karhu |
Rektaskensio | 15h |
Deklinaatio | +75° |
Ala taivaasta | 255 neliöastetta |
Tähtien määrä (magnitudi < 3) |
2 |
Kirkkain tähti | Pohjantähti (2,02 mag.) |
Meteoriparvet | |
Naapuri- tähdistöt |
|
Näkyy leveysasteiden +90° ja −10° välillä |
Pieni karhu (latinaksi Ursa Minor (UMi), genetiivi Ursae Minoris) on yksi 88:sta nykyisin määritellystä tähdistöstä. Se sijaitsee taivaan pohjoisnavan ympäristössä. Tähdistössä olevaa pienehköä seitsemän tähden muodostamaa tähtikuviota kutsutaan Pieneksi Otavaksi tai Pikku-Otavaksi, koska se muistuttaa Ison karhun tähdistössä olevaa Otavaa[1].
Pienen Karhun kirkkain tähti on pohjoinen napatähti Pohjantähti (Polaris, α Ursae minoris). Tähdistön naapureita ovat Lohikäärme, Kefeus sekä Kirahvi.
Pohjantähti (α UMi, kirkkaus +2,02m), on keltainen superjättiläinen ja kefeidityyppinen muuttuva tähti, jonka värähtely on lähes päättymässä. Se on myös sekä spektroskooppinen että optinen kaksoistähti, jonka seuralainen – 8,8 magnitudin kääpiötähti – on 18 kaarisekunnin päässä. Pohjantähti on vajaan asteen päässä taivaannavasta, mutta sitä voidaan usein käyttää taivaannapana riittävällä tarkkuudella.
Kochab (beta (β) UMi) on punertava jättiläistähti, jonka kirkkaus on +2,2 magnitudia. Se oli pohjoisena napatähtenä 1100-luvulla eaa. Maan prekession takia taivaannapa ei pysy paikallaan tähtiin nähden, vaan se liikkuu hyvin hitaasti ympyrärataa.
Lambda (λ) UMi on yksi peruspisteistä tähtien suuruusluokkien määräämisessä. Sen kirkkaudeksi on sovittu +6,55m.
Pi (π) UMi on kaksoistähti, jonka komponenttien kirkkaudet ovat +6,1m ja +7,0m. V UMi on puolisäännöllinen muuttuja, jonka kirkkaus vaihtelee 7,4m–8,8m noin 72 vuorokauden jaksolla. W UMi on Algol-tyypin pimennysmuuttuja, joka himmenee kirkkaudesta +8.5m arvoon +9,6m aina 1,7 vuorokauden välein, kun toinen kiertävä tähti pimentää päätähden.