Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Harppi (tähdistö)-aihetta, joka on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua eri aloilla. Käsittelemme sen alkuperää ja merkitystä nykypäivänä sen monia puolia ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Kattavan ja tarkan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Harppi (tähdistö):een liittyviä eri näkökohtia tarjoamalla arvokasta tietoa ja monipuolisia näkökulmia lukijoidemme tiedon rikastamiseksi. Esittämällä dataa, todistuksia ja asiaankuuluvia tutkimuksia pyrimme tarjoamaan täydellisen ja objektiivisen näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää Harppi (tähdistö):n tärkeyden eri yhteyksissä ja tilanteissa.
Harppi | |
---|---|
![]() |
|
Latinankielinen nimi |
Circinus |
Lyhenne | Cir |
Genetiivi | Circini |
Rektaskensio | 15h |
Deklinaatio | -60° |
Ala taivaasta | 93 neliöastetta |
Tähtien määrä (magnitudi < 3) |
0 |
Kirkkain tähti | Alfa Circini (3,2 mag.) |
Meteoriparvet | ei |
Naapuri- tähdistöt |
Kentauri, Kärpänen, Paratiisilintu, Etelän kolmio, Kulmaviivoitin, Susi |
Näkyy leveysasteiden +10° ja −90° välillä |
Harppi (lat. Circinus, Circini, Cir) on eteläisellä tähtitaivaalla sijaitseva hyvin pieni himmeä tähdistö, joka ei näy Suomessa, koska se on niin etelässä. Tähdistö on yksi pienimmistä. Tähdistön kirkkain tähti on α Cir eli Alfa Circini. Lähellä ovat Kentaurin tähdistön kirkkaat Alfa ja Beta Centauri. Tähdistön nimesi ranskalainen tähtitieteilijä Nicolas Louis de Lacaille 1700-luvulla.