G. A. Petreliuksen suihkukaivo

Nykymaailmassa G. A. Petreliuksen suihkukaivo:stä on tullut ajankohtainen ja tärkeä aihe, joka kiinnittää monien ihmisten huomion. G. A. Petreliuksen suihkukaivo on herättänyt monien kiinnostuksen joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa tai tieteellisen merkityksensä vuoksi. Vuosien varrella G. A. Petreliuksen suihkukaivo on ollut merkittävässä roolissa useilla alueilla, ja sen läsnäolo on edelleen ajankohtainen nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme G. A. Petreliuksen suihkukaivo:een liittyviä eri näkökohtia ja tarkastelemme sen merkitystä, vaikutusta ja merkitystä nykyisessä kontekstissa.

G.A. Petreliuksen suihkukaivo kesällä 2008 Turun vanhan pääkirjastorakennuksen ollessa remontissa
Lähikuva suihkukaivon päällä olevasta veistoksesta

G. A. Petreliuksen suihkukaivo eli Suihkukaivo Leijona on Turussa Vähätorilla vanhan pääkirjaston edustalla sijaitseva suihkukaivo. Gunnar Finnen ja Armas Lindgrenin suunnitteleman suihkukaivon pystytti ja sen lahjoitti Turun kaupungille Gustav Albert Petreliuksen lahjoitusrahasto vuonna 1924.[1]

Suihkukaivon huipulla oleva leijonaa esittävä veistos on valettu pronssista, ja se on metrin korkuinen. Suihkukaivon jalusta on punaista migmatiittia, ja se on korkeudeltaan kaksi metriä.

Suikukaivoon hankittiin valaistus vuonna 2010.[2]

Suihkulähteen perustukset olivat painuneet, kaivo vuoti korjauksista huolimatta ja se oli siksi ollut viime vuosina poissa käytöstä. Suihkukaivon viereisen Vähätorin rakentamisen myötä myös suihkukaivo kunnostettiin vuonna 2010. Kunnostaminen on osa Turun kaupungin Ihmisille parempi keskusta -hanketta.[3][4]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Vismanen, Pirjo: Kaunis kiitos Petreliuksen lahjasta! Turun Sanomat, 1.10.2006. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.4.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Leijona-suihkukaivo nyt valaistu Turussa. Turun Sanomat, 28.10.2010. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.4.2012.
  3. ↑ Tapana, Erja: Turun Aurajokirannasta halutaan tehdä elävä kaupunkikeskus Turun Sanomat. 17.4.2007. Viitattu 26.7.2012.
  4. ↑ Munkki, Kati: Ilkivalta ja korroosio tärvelevät Turun kaupungin ulkoveistoksia. Turun Sanomat, 2.4.2004. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.4.2012.