Vähätori

Vähätori on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien se on herättänyt kiivasta keskustelua ja herättänyt suurta kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin suuren väestön keskuudessa. Vuosien varrella Vähätori on kehittynyt ja ottanut eri muotoja mukautuen sosiaalisiin, poliittisiin ja teknisiin muutoksiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Vähätori:n vaikutusta elämäämme, analysoimme sen monia puolia ja pohdimme sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Vähätori vuonna 2010.
Vähätorin laidalla sijaitseva Turun vanha pääkirjasto ja G. A. Petreliuksen suihkukaivo.

Vähätori (ruots. Lilltorget) on tori Turussa vanhan pääkirjaston edustalla. Vähätori sisältyi jo Turun palon jälkeen laadittuun Engelin asemakaavaan vuodelta 1828 nimellä Trekantiga torg. Tori kunnostettiin pihakatutyyppiseksi oleskelutilaksi vuosina 2009–2010. Kunnostukseen kustannuksista puolet saatiin Euroopan aluekehitysrahastolta.[1] Rakennustuoteteollisuus RTT ja Puutarhaliitto antoivat Vähätorille kunniamaininnan Vuoden ympäristörakenne -kilpailussa vuonna 2011.[2]

Torilla oleva Gustav Albert Petreliuksen vuonna 1924 lahjoittama ja Gunnar Finnen ja Armas Lindgrenin veistämä G. A. Petreliuksen suihkukaivo on myös kunnostettu vuonna 2010.[3] Suihkukaivon vieressä sijaitsee Saara Ekströmin 14 metriä pitkä happokäsitellystä corten-teräksestä valmistettu tilataideteos Kertosäe.[4][5]

Lähteet

  1. ↑ Turku.fi
  2. ↑ Saarinen, Sirkka: Eiranrannan uudet puistot Helsingissä on Vuoden ympäristörakenne 2011 – Kunniamaininta Turun Vähätorille. Betoni-lehti, 2011, nro 3, s. 8–9. Betoni.com. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.11.2011.
  3. ↑ Turun kaupungin taidekokoelma: Ulkoveistokset: G. A. Petreliuksen suihkukaivo
  4. ↑ Anni Teppo: Vähätori keräsi turkulaisilta hyvät pisteet Turun Sanomat. 9.5.2010. Viitattu 9.5.2010.
  5. ↑ Saara Ekströmin Kertosäe luo viihtyisyyttä kaupunkitilaan 11.5.2010. Wäinö Aaltosen museo. Arkistoitu 1.7.2010. Viitattu 12.5.2010.

Aiheesta muualla