Gazan sota 2023–

Nykymaailmassa Gazan sota 2023–:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Gazan sota 2023– on aihe, joka herättää uteliaisuutta ja huomion useissa yleisöissä joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai nykyhetken vaikutuksensa vuoksi. Kautta historian Gazan sota 2023– on ollut tutkimuksen, keskustelun ja analyysin kohteena, ja sen merkitys on edelleen käsinkosketeltava. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Gazan sota 2023–:n eri puolia sen alkuperästä sen merkitykseen nykymaailmassa, jotta voimme tarjota täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen tästä jännittävästä aiheesta.

 Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita.
Tämä artikkeli tai sen osio on liian pitkä.
Voit auttaa Wikipediaa jakamalla artikkelin useampaan artikkeliin tai lyhentämällä artikkelia turhista osioista.
Tämä artikkeli tai osio saattaa olla päivänkohtainen.
Yritä pitää lähihistorian tapahtumat historiallisessa perspektiivissä.
Voit kirjoittaa oman mielipiteesi asiasta artikkelin keskustelusivulle.
Gazan sota 2023–
Osa Israelin ja Palestiinan välistä konfliktia.
Konfliktin tilanne. Punaisella Gazan kaista ja keltaisella Israelissa evakuoidut alueet. Punaisella katkoviivalla alueet, joille palestiinalaisryhmät etenivät lokakuun 7. päivän iskussa. Sinisellä katkoviivalla Israelin evakuoitavaksi määrämä alue Gazan kaistalla.
Konfliktin tilanne. Punaisella Gazan kaista ja keltaisella Israelissa evakuoidut alueet. Punaisella katkoviivalla alueet, joille palestiinalaisryhmät etenivät lokakuun 7. päivän iskussa. Sinisellä katkoviivalla Israelin evakuoitavaksi määrämä alue Gazan kaistalla.
Päivämäärä:

7. lokakuuta 2023 –

Paikka:

Israel
Gazan kaista
Muut alueet
Länsiranta[1]
Israelin ja Libanonin raja[2]
Syyria[3]
Irak
Punainenmeri[4]

Lopputulos:

meneillään

Osapuolet

 Israel
Mossad[7]

Komentajat

Hamas Isma’il Haniyya  †
Hamas Muhammad Deif  †
Hamas Yahya Sinwar  †[8]

Israel Benjamin Netanjahu
Israel Israel Katz
Israel Herzi Halevi

Vahvuudet

noin 30 000[9]–40 000[10] Hamasin ja sen liittolaisten taistelijoita Gazan alueella.

  • 20 000–25 000 Hamasin Qassamin prikaatit[11]
  • Hamasin hyökkäys Israeliin: 1 000[12]– 3 000[13]

Israelin puolustusvoimat

  • Koko Israel: (kaikki eivät ole Gazan tai sen ympäröimällä alueella)
    • 170 000 aktiivipalveluksessa[9]
    • 360 000 mobilisoitua reserviläistä palvelukseen[9]
  • Gazan ympärillä:
    • 31 jo olevaa pataljoonaa
    • 4 mobilisoitavaa divisioonaa[14]
      • Yhden Israelilaisen divisioonan koko 10 000–20 000 sotilasta.[15]
Tappiot

Yhteensä
Gaza
yli 45 000 kuollut[16][c]
yli 100 000 loukkaantunut[16]
kateissa yli 11 000[16]
Länsiranta
ainakin 841 kuollut
yli 6 700 loukkaantunut[16][d]
Taistelijat
Hamas (Israelin mukaan)
17 000 taistelijaa kuollut[21]
Muut joukot
4 kuollut (Hizbollah)[22]

Yhteensä
1 139 kuollut[16]
ainakin 8 730 loukkaantunut[16]1
Taistelijat
ainakin 582 kuollutta sotilasta ja 58 Israelin poliisivoimien poliisia[23]

1Uhrien joukossa on paljon muita kansallisuuksia kuin israelilaisia.

Gazan sota on Israelin ja terroristiseksi luokitellun islamistisen palestiinalaisjärjestö Hamasin välinen aseellinen konflikti, joka alkoi Hamasin ja muiden palestiinalaisryhmien hyökättyä Gazan kaistalta Israelin puolelle 7. lokakuuta 2023. Sota on osa laajempaa Israelin ja Palestiinan konfliktia sekä Israelin ja arabimaiden konfliktia. Hamasin mukaan isku oli ”välttämätön askel ja normaali vastaus kaikkiin Israelin juonitteluihin Palestiinan kansaa vastaan.”[24]

Hamas surmasi iskupäivänä 1 139 ihmistä, joista 764 oli siviilejä ja 373 israelilaisiin turvallisuusjoukkoihin kuuluneita henkilöitä. Lisäksi Hamas otti noin 250 panttivankia.[25][26] Vuorokauden sisällä iskusta Israel julisti sotatilan,[27] ja Israelin puolustusvoimat aloitti ilmaiskut Gazaan[28]. Myöhemmin se laajensi operaation maahyökkäykseksi.[29][30]

Gazan terveysministeriön mukaan Israelin sotatoimet ovat tappaneet tammikuuhun 2025 mennessä yli 47 000 ihmistä.[26][31][32] Lukuja on pidetty luotettavina[e], mutta niiden on arvioitu sodan jatkuessa muuttuneen yhä epätarkemmiksi.[31][34] Lääketieteellisen julkaisun The Lancetin mukaan uhriluku Gazan kaistalla nousi kesäkuussa 2024 jopa 186 000:een.[35] Yli 900 ihmistä oli surmattu helmikuuhun 2025 mennessä Israelin miehittämällä Länsirannalla.[26] Israelin puolustusvoimat sanoo surmanneensa noin 17 000 Hamasin taistelijaa elokuuhun 2024 mennessä.[36]

Sota on ollut Gazan humanitaarisen tilanteen kannalta tuhoisa. Lähes koko Gazan infrastruktuuri romahti pian Israelin iskujen alkamisen jälkeen, eikä alueella ole ruokaa tai puhdasta vettä tai toimivaa jäte- ja terveydenhuoltoa. Sodan alussa arvioitiin, että lähes koko Gazan 2,3-miljoonaisesta väestöstä oli tullut alueen sisäisiä pakolaisia.[37][38]

Gazan sodalla on ollut merkittäviä kansainvälisiä vaikutuksia. Israelin ja Hamasin edustajien mahdollisia kansainvälisen oikeuden rikkomuksia tutkitaan. Esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälinen tuomioistuin käsittelee Etelä-Afrikan nostamaa kannetta, joka syyttää Israelia palestiinalaisten kansanmurhasta Gazan kaistalla. Tammikuussa 2024 tuomioistuin määräsi välipäätöksessään, että Israelin on tehtävä kaikki voitava estääkseen kansanmurhaan johtavat toimet Gazassa.[39] Israel on saanut sodan aikana poliittista ja sotilaallista tukea perinteisiltä läntisiltä liittolaisiltaan, erityisesti Yhdysvalloilta ja Saksalta.[40][41] Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin joulukuussa vuonna 2024 julkaiseman raportin mukaan Israel on syyllistynyt palestiinalaisten kansanmurhaan Gazan kaistalla.[42] Hamasin terrori-iskua 7. lokakuuta 2023 Amnesty pitää sotarikoksena, mutta ei kansanmurhana.[43]

Sota on lietsonut rinnakkaiskonflikteja, joiden on pelätty johtavan alueelliseen sotaan.[44] Israel on tehnyt iskuja myös miehitettyjen palestiinalaisalueiden ulkopuolella. Keväällä 2024 Israelin teki iskun Iranin suurlähetystöön Syyriassa, minkä seurauksena Iran teki ilmaiskuja Israeliin.[45] Jemenin huthit alkoivat marraskuussa 2023 kohdistaa Punaisellamerellä kauppa-aluksiin iskuja, joiden tarkoitus on ryhmän mukaan tukea Palestiinaa.[46] Israel teki kesällä ja syksyllä 2024 Libanoniin ja Iraniin useita iskuja, joissa se on salamurhannut Hizbollahin ja Hamasin johtohahmoja.[47] Israel ja Libanonista käsin toimiva Hizbollah tulittivat toisiaan maiden raja-alueella lähes vuoden ajan Gazan sodan alkamisen jälkeen, kunnes Israel syksyllä 2024 kiihdytti iskujaan ja aloitti lokakuussa maahyökkäyksen Libanoniin.[48][47][49]

Israel ja Hamas pääsivät sopuun aluksi kuusi viikkoa kestävästä aselevosta alkuvuodesta 2025.[50] Aselepo astui voimaan 19. tammikuuta 2025.[51]

Tausta

Israelin perustaminen ja Palestiinan pakolaisuus

Pääartikkeli: Israelin itsenäisyyssota, Palestiinan pakolaisuus, Nakba

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi marraskuussa 1947 suunnitelman Palestiinan brittiläisen mandaatin jakamisesta arabien ja juutalaisten kesken.[52] Päätös sai palestiinalaiset aloittamaan sisällissodan, joka Israelin julistauduttua itsenäiseksi vuonna 1948 laajeni Israelin itsenäisyyssodaksi, kun myös monet arabimaat hyökkäsivät Israeliin. Sotien johdosta noin 700 000 arabia pakeni tai karkotettiin Israelin haltuun jääneiltä alueilta.[53] Gazan kaista jäi sodan jälkeen Egyptin sotilashallinnon haltuun vuosiksi 1949–1957. Gazaan siirtyneet palestiinalaispakolaiset elivät äärimmäisessä köyhyydessä leiriolosuhteissa.[54]

Gazan miehitys ja Hamasin nousu

Vuonna 1967 Israelin ja naapurimaiden Egyptin, Syyrian ja Jordanian välillä puhkesi kuuden päivän sota, jonka tuloksena Israel valtasi Siinain niemimaan, Golanin kukkulat sekä palestiinalaisalueet Länsirannalla ja Gazan kaistalla. Vuodesta 1967 alkaen Israel salli juutalaissiirtokuntien perustamisen näille alueille. Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen tuomioistuimen neuvoa antavan lausunnon mukaan (2004 ja 2024) siirtokuntapolitiikka oli kansainvälisen oikeuden vastaista,[55][56][57] sillä Geneven neljäs sopimus kielsi väestösiirrot vallatuille alueille.[58]

Hamas perustettiin vuonna 1987 ensimmäisen intifadan myötä. Hamasin juuret ovat muslimiveljeskunnan palestiinalaishaarassa.[59] Hamas on hallinnut Gazan kaistaa voitettuaan toistaiseksi viimeisiksi jääneet vuoden 2006 parlamenttivaalit.[60] Hamas aloitti hyökkäykset siviili- ja sotilaskohteisiin vuonna 1989, mikä sai Israelin pidättämään useita Hamasin johtajia, mukaan lukien sen perustajan Ahmad Yasinin.[61] Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat luokitelleet Hamasin terroristijärjestöksi sen tekemien iskujen vuoksi.[62]

Gazan miehitys 2000-luvulla

Laajasti jaetun näkemyksen mukaan Israelin miehitys Gazan kaistalla jatkuu yhä. Useiden tahojen mukaan miehitys on jatkunut vuodesta 1967 tähän päivään asti. Näin ovat todenneet muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien miehitettyjä palestiinalaisalueita tutkintakomissio[63], Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous[64], Punaisen Ristin kansainvälinen komitea[65], YK:n alainen kansainvälinen tuomioistuin (ICJ)[55] ja Haagin Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC)[66].

Israel ja sen tukijat väittävät Israelin miehityksen Gazan kaistalla päättyneen vuonna 2005, jolloin Israel lakkautti siirtokuntansa Gazassa ja veti sotilaansa alueelta.[67] Tätä ennen Israel oli aloittanut vuonna 1994 vähittäisen hallinnon luovuttamisen Palestiinalaishallinnolle Oslon sopimusten mukaisesti.[54]

Kansainvälisen tuomioistuimen ICJ:n mukaan Israelin jatkunut läsnäolo miehitetyillä palestiinalaisalueilla on laitonta. ICJ:n mukaan vuoden 2005 vetäytymisestään huolimatta Israel on jatkanut Gazan maa-, meri- ja ilmarajojen valvontaa, ihmisten ja tavaroiden liikkumisen rajoittamista, tuonti- ja vientiverojen keräämistä ja puskurivyöhykkeen sotilaallista valvontaa.[55]

Israelin miehitystä palestiinalaisalueilla on luonnehdittu myös apartheidiksi eli roturerotteluksi. Tätä termiä käyttävät useat ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International[68], israelilainen B'Tselem[69] ja Human Rights Watch[70]. Israel ja sen tukijat kiistävät luonnehdinnan. ICJ:n mukaan Israelin syrjivä lainsäädäntö ja siihen liittyvät toimenpiteet rikkovat kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 3 artiklaa, joka kieltää rotuerottelun ja apartheidin.[55]

Sodan kulku

Sota alkoi 7. lokakuuta 2023 Hamasin hyökkäyksellä Israeliin.[71] Hamas kutsui hyökkäystään ”operaatio al-Aqsan tulvaksi” (tai ”al-Aqsan myrskyksi”) (arab. عملية طوفان الأقصى‎).[72] Israel varoitti sodan alussa ”pitkästä ja vaikeasta sodasta”.[73]

Israel aloitti pommitukset pohjoisesta ja eteni etelään, jolloin palestiinalaiset joutuivat jättämään kotinsa, kun he pakenivat etelään etsimään suojaa.

Lokakuun 7. päivä

Pääartikkeli: Lokakuun 7. päivän hyökkäys Israeliin
Alueet, joille Israeliin hyökänneet palestiinalaisryhmät etenivät 7.-8. lokakuuta.
Hamasin terroristien tuhoama rakennus Be’erin kibbutsissa.

Sota alkoi 7. lokakuuta 2023 Hamasin hyökkäyksestä, joka alkoi noin kello 6.30 aamulla. Hamasin taistelijat hyökkäsivät Gazan kaistan rajan yli.[74] Ajankohta oli juutalainen lepopäivä ja Simhat Tora -juhla, ja sitä edeltävänä päivänä tuli täyteen 50 vuotta jom kippur -sodan alkamisesta.[75][76] Järjestö ampui tuhansia ohjuksia Israeliin.[77]

Noin puoli tuntia hyökkäyksen alkamisen jälkeen palestiinalaisryhmät iskivät elektronisen tanssimusiikin Supernova Sukkot Gathering -festivaaliin, johon osallistui 3 000 ihmistä.[78][79][80] Festivaalialue sijaitsi maaseudulla lähellä kibbutsi Re’imiä Gazan kaistan tuntumassa.[78][81] Palestiinalaisia hyökkääjiä tuli Gazan kaistan rajan yli moottoroiduilla varjoliitimillä.[82] Festivaalialueella ja sen läheisyydessä kuoli israelilaistilastojen mukaan liki 400 ihmistä. Festivaaliin osallistuneiden lisäksi kuolleiden joukossa on israelilaisia sotilaita. Palestiinalaistaistelijat ottivat ihmisiä panttivangeiksi ja veivät heitä Gazaan.[82][81] Tapettujen, panttivangiksi kaapattujen ja kadonneiden joukossa on israelilaisten lisäksi ainakin britti, saksalainen ja amerikkalais-israelilainen.[78]

Israelin turvallisuusviranomaisten mukaan Hamasilla ei todennäköisesti ei ollut etukäteistietoa festivaalista, vaan festivaali joutui iskun kohteeksi spontaanisti.[83] Myöhemmin on tullut ilmi, että Israelin joukot ampuivat Apache-helikoptereilla Gazaan pakenevia autoja ja otti käyttöön Hannibal-direktiivin, jolla pyritään estämään panttivankien ottaminen jopa omien siviilien tappamisen uhalla.[84]

Lokakuun 7. päivänä käytiin myös katutaisteluita Sderotin kaupungissa. Israelin armeija kutsui myös reserviläisiä palvelukseen.

Israelin tiedustelupalvelut saivat kritiikkiä epäonnistumisestaan sodan ennustamisessa.[85] Israelilla oli kuitenkin jo ennakkoon tieto Hamasin yrittävän jotain tämänkaltaista tunkeutuakseen ulos Gazan kaistalta, ja Netanjahua sotakabinetteineen on arvosteltu tämän vuoksi. Sodan ensimmäinen päivä oli verisin Israelissa sitten vuoden 1973 jom kippur -sodan.[75]

Sodan alkupäivät

Toinen päivä alkoi uutisilla Hizbollahin tulituksesta Pohjois-Israeliin.[86] Israelin kerrottiin suunnittelevan maahyökkäystä Gazaan. Samana päivänä raportoitiin taisteluita Hamasin ja Israelin välillä Ofakimissa, Sderotissa, Yad Mordechaissa, Kfar Azassa, Be’erissä, Yatedissa ja Kissufimissa.[87] Israelin hallituksen turvallisuuskabinetti julisti virallisen sotatilan 8. lokakuuta.[27]

Taisteluiden kolmantena päivänä Israel ilmoitti saartavansa Gazan täysin, niin ettei sinne saada sähköä, polttoainetta tai ruokaa. Israel katkaisi myös veden viennin Gazaan. YK vaati Israelia avaamaan humanitaarisia käytäviä saarretulle alueelle.[88]

Aamulla 13. lokakuuta Israel käski noin 1,1 miljoonaa ihmistä siirtymään pois pohjois-Gazasta suurten sotilasoperaatioiden takia. YK vaati Israelia perumaan käskynsä. Hamas kehotti palestiinalaisia kapinoimaan käskyä vastaan jäämällä alueelle.[89] Shayetet 13 -erikoisjoukkojen yksikkö valtasi takaisin Hamasin miehittämän Suban tukikohdan ja vapautti 250 panttivankia. Tulitaistelussa kuoli yli 60 Hamasin taistelijaa ja 26 otettiin vangeiksi.[90]

Autoja Al-Ahli Arab -sairaalan iskun jälkeen, joka tappoi yli 500 ihmistä.

17. lokakuuta Ahli Arab -sairaalassa tapahtui satoja ihmisiä tappanut räjähdys, josta israelilaiset ja palestiinalaiset syyttivät toisiaan.[91] YK tuomitsi laajasti sairaalaiskun ja ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk vaati tekijöitä vastuuseen.[92] Palestiinalaishallinnon puheenjohtaja Mahmud Abbas julisti kolmen päivän suruajan sairaalaiskun takia.[93] Myöhemmin sanottiin, että iskun olisi aiheuttanut väärin laukaistu raketti.[94] Raketti hajosi ilmassa, ja osa siitä putosi sairaalan päälle aiheuttaen räjähdyksen.[95]

Israel teki iskuja Hamasille tärkeisiin kohteisiin Gazassa ja Syyriassa ennen sen maahyökkäyksen aloittamista. Iskujen kohteita olivat muun muassa asevarastot ja laukaisualustat.[96]

25. lokakuuta sota oli vaatinut enemmän kuolonuhreja kuin Ukrainan sota sen ensi viikkoina.[97] Kolme päivää myöhemmin Israelin armeija kertoi tappaneensa Hamasin ilma- ja lennokki-iskujen komentajan Asem Abu Rakaban.[98]

Israel saartoi Gazan kaupungin ja katkaisi Gazan kaistan marraskuussa. Laajan sulun vuoksi esimerkiksi journalistit eivät päässeet alueelle.[99] Samoihin aikoihin viranomaiset kertoivat Israelin harkitsevan sopimusta Hamasin kanssa kaikkien siviilipanttivankien vapauttamisesta.[100]

Israelin maahyökkäys Gazaan

Yhteydet Gazaan katkesivat lähes kokonaan 27. lokakuuta 2023. Seuraavana päivänä Israel kertoi siirtyneensä yöllä operaation toiseen vaiheeseen. Ilmaiskut ja tykistötuli Gazaan jatkuivat rajuina, ja Israel aloitti Pohjois-Gazaan suuntautuvan maahyökkäyksen panssariajoneuvoilla ja jalkaväellä. Israel ei kuitenkaan täsmentänyt, oliko kyseessä täysimittaisen maahyökkäyksen aloitus. Jo edellisinä öinä Israel oli siirtynyt maata pitkin Gazaan mutta oli vetäytynyt lopulta.[101][102] Selvä merkki maahyökkäyksestä oli se, että Israelin joukot eivät enää myöhemmin vetäytyneet Gazan alueelta ja heidän tavoitteenaan oli laajentaa hyökkäystä asteittain.[103] Maahyökkäyksen piti alkaa alun perin jo lokakuun puolenvälin tienoilla, mutta New York Timesin mukaan se viivästyi ainakin osittain sääolosuhteiden vuoksi.[104] Palestiinalaismedioiden mukaan yhteydet Gazaan olivat palautuneet asteittain parin päivän jälkeen hyökkäyksen alkamisesta.[105]

Marraskuussa 2023 Haaretz-lehden mukaan Israel pommitti tai raivasi maan tasalle Gazassa jokaista rakennusta, jota se epäili räjähdevarastoksi tai tunnelin sisäänkäynniksi.[106]

Marraskuun 2023 puolivälissä Israelin armeija piiritti Gazan suurimman Al-Shifa-sairaalan väittäen sen olevan Hamasin komentokeskus.[107] Viikon päästä tästä Israelin armeija piiritti Indonesia-sairaalan. Shifan valtauksen jälkeen sairaala oli viimeinen, joka hoiti potilaita pohjois-Gazassa. Potilaita evakuoitiin busseilla Nasser-sairaalaan Khan Younisiin Gazan kaistan eteläosassa.[108]

Israel tuhosi systemaattisesti Gazan korkeammat oppilaitokset ja yliopistot. Ensimmäisenä tuhottiin Gazan islamilainen yliopisto ja Al-Azhar-yliopisto. Israa-yliopisto Gazan kaupungin etelälaidalla räjäytettiin 17. tammikuuta 2024. Seuraavana päivänä räjäytettiin Palestiinan yliopisto. Euro-Med Human Rights Monitorin mukana myös 94 yliopistojen professoria oli tapettu.[109][110]

Neljän päivän tulitauko

Gazassa alkoi perjantaina 24. marraskuuta 2023 neljän päivän pituiseksi tarkoitettu tulitauko.[111] Osana tulitaukosopimusta molempien osapuolten piti palauttaa useita kymmeniä panttivankeja.[112] Israelin hallituksen oli vaikeaa suostua tulitaukoon, sillä hallituksessa istuvat äärioikeistopuolueet olivat aiemmin vastustaneet kaikkia sopimuksia Israelin ja Hamasin välillä.[113]

Molemmat osapuolet palauttivat panttivankeja muutamia ongelmia lukuunottamatta.[114] Aselevoksi edenneen tulitauon myötä Gazaan pääsivät avustusrekat vielä samana päivänä.[115] Rekoissa kuljetettiin välttämättömiä elintarvikkeita, lääketarvikkeita ja polttoainetta Gazaan.[116] Israelin mukaan Hamasin ampuma raketti rikkoi aselevon joulukuun alussa 2023.[117] Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvaisen mukaan aselevon aikana ei saavutettu läheskään kaikkia tarvittavia toimenpiteitä.selvennä[118]

Israel aloitti uudelleen intensiivisen Gazan pommituksen tulitauon umpeuduttua.[119] Pari päivää aselevon loppumisen jälkeen Israel oli tehnyt Gazaan yli 400 iskua, joista yksi tehtiin Nuseiratin pakolaisleirille. Iskussa kuoli ainakin 13 ihmistä.[120]

Sotatoimet Gazassa jatkuvat

Tammikuussa 2024 YK:n alainen Haagin kansainvälinen tuomioistuin määräsi Israelin estämään kansanmurhan, mutta ei määrännyt taistelujen lopetettaviksi. Tuomioistuin totesi, että osa Israelin toimista saattaa rikkoa holokaustin jälkeen voimaan tullutta kansanmurhasopimusta.[121]

Tammikuun lopussa 2024 Israelin asevoimat piiritti Khan Yunisin, minkä jälkeen yli puolet Gazan väestöstä joutui hakemaan suojaa Etelä-Gazan Rafahista. Helmikuuhun mennessä noin puolet Gazan 2,3 miljoonasta asukkaasta oli työnnetty Rafahiin.[121]

Helmikuun lopussa 2024 "jauhoverilöylyksi" kutsutussa tapauksessa Israelin joukot avasivat tulen kohti avustustarvikkeita jonottavia palestiinalaisia ja tappoivat yli sata ihmistä. Israelin mukaan ihmiset saivat surmansa väkijoukon ryntäyksessä ja Israelin joukot ampuivat vain ”ryöstäjiä”.[121]

Israel ilmoitti suunnittelevansa maaoperaatiota Rafahiin väittäen, että Hamasin neljä prikaatia olivat siellä. Ilmoitus tuomittiin maailmanlaajuisesti. Helmikuussa Maailman terveysjärjestö WHO:n edustaja Gazassa ja miehitetyllä Länsirannalla sanoi, että ”kaikki katseet” ovat Rafahissa, johon Israelin oli aikomus hyökätä.[122] Israel keskeytti suunnitelmansa Rafahin maahyökkäyksestä, kun Iran teki kostoiskun Israeliin. Maahyökkäyksen keskeyttämisestä huolimatta Israel lisäsi pommituksia alueella.[123]

Qatarin ja Egyptin välittämät tulitaukoneuvottelut

Toukokuun 7. päivänä 2024 Hamas hyväksyi Qatarin ja Egyptin ehdotuksen tulitaukosopimuksesta, jonka mukaan kaikki israelilaiset vangit, sekä siviilit että sotilaat, tulisi vapauttaa vastineeksi määrittelemättömästä määrästä palestiinalaisvankeja. Siinä kehotettiin Israelia päästämään lisää apua Gazaan, vetäytymään asteittain Gazasta ja sallimaan jälleenrakentaminen sekä lopettamaan saarron, jonka se on asettanut erillisalueelle vuodesta 2007 lähtien.[124]

Tulitaukoneuvottelut kuitenkin päättyivät ilman sopimusta, koska Israel ei suostunut pysyvään tulitaukoon ja sanoi yhä tähtäävänsä Hamasin täydelliseen hajottamiseen.[125]

Maahyökkäys Rafahiin

Kaksi päivää toukokuun 2024 tulitaukoneuvotteluiden kariuduttua Israel määräsi Rafahin evakuoinnin ja käynnisti maahyökkäyksen, jonka seurauksena sadattuhannet siviilit joutuivat siirtymään kotiseudultaan. Israel pommitti Rafahissa turvalliseksi alueeksi nimettyä Tal al-Sultanin leiriä, jolloin ainakin 50 palestiinalaista sai surmansa ja yli 200 loukkaantui. Israelin mukaan alueella ”operoivat merkittävät Hamas-terroristit”.[126]

Israelin hyökkäys Rafahiin aiheutti kansainvälistä paheksuntaa, ja muun muassa YK:n pääsihteeri António Guterres tuomitsi sen.[127] Israel pommitti seuraavaksi toista turvalliseksi nimettyä aluetta, al-Mawasin leiriä. Iskussa kuoli ainakin 21 ihmistä. Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) määräsi 24. toukokuuta Rafahin "katastrofaaliseen" tilanteeseen vedoten Israelin lopettamaan hyökkäyksensä. Tuomioistuin ei uskonut, että evakuointi riittää suojelemaan siviilejä hyökkäyksen seurauksilta.[128]

Toukokuun lopussa Israelin armeija sai haltuunsa loputkin Gazan maarajoista, kun se otti haltuunsa strategisesti tärkeän Gazan ja Egyptin rajalla sijaitsevan Philadelphin käytäväksi kutsutun puskurivyöhykkeen.[129]

Hamasin ja Hizbollahin johtohahmojen salamurhat

Kesällä ja syksyllä 2024 salamurhattiin useita Hizbollahin ja Hamasin johtohahmoja.[130]

Heinäkuun 30. päivänä Israel sanoi tappaneensa Hizbollahin korkea-arvoisen komentajan Fuad Shukrin ilmaiskussa Libanonin pääkaupunkiin Beirutiin.[131]

Heinäkuun 31. päivänä Hamasin poliittinen johtaja Ismail Haniyya salamurhattiin Iranin pääkaupungissa Teheranissa.[132] Iranin vallankumouskaartin mukaan Haniyya oli kaupungissa osallistuakseen Iranin presidentti Masud Pezeškianin virkaanastujaisiin. The New York Timesin selvityksen mukaan Haniyyan tappoi vierasrakennukseen ennalta sijoitettu räjähde.[133] Israel ei ole kieltänyt tai myöntänyt olevansa Haniyyan salamurhan takana. Kaksi päivää Haniyyan kuoleman jälkeen Israelin asevoimat väitti, että se oli tappanut Hamasin johtohahmo Muhammad Deifin ilmaiskussa jo 13. heinäkuuta. Hamas on kuitenkin kiistänyt Deifin kuoleman.[134]

Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallah ja Abbas Nilforoushan saivat surmansa 27. syyskuuta 2024, kun Israel pommitti rakennusta, jossa he olivat Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Iran syytti Israelia hyökkäyksestä, vaikka Israel ei ole vahvistanut eikä kiistänyt osallisuutta.[121]

Israelin joukot surmasivat 17. lokakuuta Hamasin johtajan Yahya Sinwarin Rafahissa.[135]

Gazan aselepo 19. tammikuuta 2025

Israel ja Hamas pääsivät sopuun aluksi kuusi viikkoa kestävästä kolmivaiheisesta aselevosta alkuvuodesta 2025.[50] Aselepo astui voimaan 19. tammikuuta 2025. Aselevon oli sopimuksen mukaan määrä alkaa kello 8.30, mutta tulitauon alkaminen viivästyi, koska Hamas ei toimittanut Israelin vaatimaa listaa vapautettavista panttivangeista sovittuun määräaikaan mennessä lauantaina 18. tammikuuta 2025.[51] Aseleposopimuksen mukaan Hamasin on määrä vapauttaa sodan alussa ottamiaan panttivankeja,[50] joita vastaan Israel vapauttaa noin 1 900 palestiinalaista vankia.[51] Palestiinalaishallinto on kertonut ottavansa Gazan täyden hallinnon sodan jälkeen.[136]

Rinnakkaistapahtumat

Länsiranta

Marraskuun alussa sodan pelättiin leviävän myös Länsirannalle.[137] Länsirannalla oli pidätetty noin 7 800 ihmistä 8. joulukuuta mennessä Israelin viranomaisten pidättämänä. Tyypillisesti syynä on ollut kivien heittäminen israelilaisia joukkoja päin mielenosoituksissa.[138] Joidenkin palestiinalaisten mukaan Länsirannalla on vallinnut oma sotansa.[139]

Länsirannalla oli lisääntynyt poliittinen väkivalta merkittävästi jo lähes vuotta ennen sodan alkua.[140]

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International mukaan Israelin armeija on teloittanut ihmisiä laittomasti Länsirannalla.[141]

Israelin ja Libanonin raja

Israelin tankit alkoivat liikkua Libanonin rajalla varsinaisen sodan seuraavana päivänä. Tällöin spekuloitiin sodan laajenemisesta myös sieltä kautta Hizbollahin ja Israelin ottaessa yhteen.[142] Sodan alussa Libanonin rajalta ammuttiin miehitetylle Kfar Shubanin alueelle joitain kymmeniä raketteja.[143] Israel vastasi raketteihin tykistötulella.[144][145] Libanonin valtion tiedotusvälineiden mukaan Israelin tykistötulen seurauksena kolme ihmistä loukkaantui.[146] Täten yhteenotot alkoivat, mutta 23. lokakuuta tutkija Susanne Dahlgrenin mukaan sekä Israel että Hizbollah haluavat välttää täysimittaista sotaa, jolla voisi olla massiiviset seuraukset Lähi-idälle.[147] Israelin puolustusministeri on vakuuttanut tuhoavansa myös Libanonin, jos heidän välilleen syttyy sota.[148]

Israelin ja Libanonin välinen tulitus oli jatkunut kesäkuuhun mennessä lähes päivittäin. Israel ilmoitti hyväksyneensä operatiiviset suunnitelmat hyökkäyksestä Libanoniin. Israelin ulkoministeri Israel Katz uhkasi Hizbollahia ”totaalisella sodalla”.[149]

Syyria

Israel ja Syyria ampuivat toisiaan sodan alkuaikoina sen jälkeen, kun Israel oli ilmoittanut Syyrian tulittaneen Israelin pohjoisosia kranaatinheittimillä.[150] Syrian Observatory for Human Rights -järjestön perustaja Rami Adbel Rahman kertoi Israelin hyökänneen ilmasta Aleppon lentokentälle 15. lokakuuta. Hyökkäyksessä haavoittui viisi ihmistä, mutta Rahman ei kommentoinut olivatko he kaikki siviilejä. Syyrian puolustusministerin mukaan lentokenttä jouduttiin poistamaan käytöstä iskun jälkeen sen kokemien vaurioiden vuoksi.[151] Israel oli iskenyt lentokentälle myös muutamaa päivää aiemmin, jolloin se poistettiin käytöstä. Uusi isku tapahtui hetki kentän uudelleen avaamisen jälkeen.[152] Viikko lentokenttäiskun jälkeen Israel kertoi kiihdyttävänsä Gazan iskujen ohessa myös Syyriaan kohdistuvia iskujaan.[153] Israelin omia yhteisöjä Libanonin lähellä evakuoitiin nopeasti Israelin iskujen seurauksena.[154] Hetki tämän jälkeen Israel iski Aleppon lentokentälle kaksi kertaa. Iskuissa kuoli yhteensä kahdeksan ihmistä.[155] Israelin iskut aiheuttivat toistuvasti lentojen keskeytymisiä sekä Damaskoksen että Aleppon lentokentillä.[156]

Marraskuun alkupuolella Yhdysvallat iski pelottelumielessä ilmaiskun Syyriassa sijainneeseen asevarastoon.[157] 9. marraskuuta Israel ja Yhdysvallat ilmoittivat tappaneensa erillisiskuissa 12 Iranin tukemaa taistelijaa Syyriassa.[158]

Iran

Iranin mahdollista osallistumista sotaan on spekuloitu sen alusta lähtien. Israelin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Tzachi Hanegbi väitti myös Yhdysvaltojen liittyvän konfliktiin, jos Iran ja Hizbollah hyökkäävät Israeliin.[159]

Isku Iranin konsulaattiin

Israel teki 1. huhtikuuta 2024 ilmaiskun Iranin konsulaattiin Syyrian pääkaupunkiin Damaskoksessa. Iskussa kuoli 13 ihmistä, mukaan lukein seitsemän Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen jäsentä. Kaksi kuolleista oli Qudsin joukkojen komentaja ja hänen sijaisensa. Iran sanoi, että hyökkäys loukkasi sen suvereniteettia.[160]

Huhtikuun ilmaiskut

Pääartikkeli: Iranin ilmaiskut Israeliin huhtikuussa 2024

Iran iski Israeliin 13.–14. huhtikuuta 2024 noin 300:lla ohjuksella ja lennokilla.[161] Valtaosa ohjuksista ja lennokeista torjuttiin, eikä kukaan kuollut iskussa. Suurin osa ammuttiin Iranista, ja osa Irakista ja Jemenistä.[162] Kyse oli ensimmäisestä Iranin tekemästä suorasta hyökkäyksestä Israelia vastaan.[163] Israel väitti ampuneensa suuren osan ohjuksista alas ennen niiden saapumista maan rajojen sisäpuolelle.[164]

Huhtikuun 19. päivänä Israel teki Iranin keskiosissa sijaitsevaan Isfahanin kaupunkiin lennokki-iskun.[121][165] Iranin mukaan isku ei aiheuttanut uhreja tai vahinkoja.[166]

Lokakuun ilmaiskut

Pääartikkelit: Iranin ilmaiskut Israeliin lokakuussa 2024 ja Israelin ilmaiskut Iraniin lokakuussa 2024
Iran ampui 1. lokakuuta lähes 200 ohjusta Israeliin.

Iran iski toista kertaa Israelia vastaan lokakuun 1. päivänä. Kyse oli sen mukaan kostosta Hizbollahin Hassan Nasrallahin ja Abbas Nilforoushanin sekä Hamasin poliittisen johtajan Ismail Haniyyan salamurhista.

Israel käynnisti iskut Iraniin 25. lokakuuta. Iranin muakan iskuissa kuoli neljä sotilasta. Iranilainen valtionmedia uutisoi myös yhdestä kuolleesta siviilistä. Iran ilmoitti ampuneensa alas suurimman osan sitä vastaan laukaistuista ohjuksista.[167]

Jemen

Irtolastialus MV Rubymar oli ensimmäinen huthien upottama alus.

Jemenin huthikapinalliset valtasivat Punaisellamerellä Israelia kohti kulkevia aluksia marraskuussa 2023, jotta ne voisivat tukea Hamasia sodassa.[168] Israel kertoi ryhtyvänsä toimenpiteisiin laivahyökkäysten loppumiseksi joulukuussa, jos kansainvälinen yhteisö ei siihen puuttuisi.[169]

Yhdysvallat ja Britannia aloittivat 11. tammikuuta 2024 ilmaiskut huthien kohteisiin Jemenissä.[170] Iskuja on tehty muun muassa ilmapuolustus- ja tutkajärjestelmiin.[171]

Ruotsi lähetti helmi-maaliskuun vaihteessa 2024 Punaisellemerelle sotilaita avuksi turvaamaan laivaliikennettä. Maaliskuussa myös Suomen kerrottiin suunnittelevan samankaltaisia toimenpiteitä.[172]

Ensimmäiset kuolonuhrit huthien hyökkäyksissä tuli 7. maaliskuuta, kun eräässä hyökkäyksessä kuoli kolme ihmistä.[173]

Osapuolten vahvuudet

Israel

Puolustusvoimat

Pääartikkeli: Israelin puolustusvoimat

Israelin puolustusvoimat perustettiin vuonna 1948 kaksi viikkoa Israelin valtion perustamisen jälkeen.[174] Israel on joutunut historiansa aikana panostamaan suuria summia puolustusvoimiinsa sotaisan historiansa takia.[175] Israelin puolustusvoimat saa vuosittain noin 3,8 miljardia dollaria sotilaallista tukea Yhdysvalloilta.[176] Israelin vuosittainen puolustusbudjetti onkin yli 20 miljardia euroa.[175] Yhdysvalloilta saamillaan tuilla Israel on hankkinut muun muuassa kehittyneitä hävittäjiä.[177] Lokakuussa Israel otti käyttöön uuden tarkkuusasejärjestelmän ”Iron Sting” Gazan sodassa. Järjestelmän valmistajan mukaan uusi ase vähentää siviiliuhreja.[178]

Yhdysvallat siirsimilloin? suuren määrän aseistusta Israelille. Wall Street Journalin mukaan Yhdysvallat oli joulukuun alkuun 2023 mennessä rahdannut Israeliin 15 000 lentopommia, mihin kuului 900 kg:n bunkkeripommeja ja 57 000 tykistön 155 mm:n kranaattia.[179] Lisäksi ulkoministeri Antony Blinken lähetti Israelille hätävaltuuksiin 14 000 panssarivaunun tykin kranaattia.[180]

Hamas

Hamas on vahvistanut aseistettuja joukkojaan vuosien varrella. Se on hankkinut aseita erityisesti Lähi-idästä, mutta myös esimerkiksi Kiinasta. Pääosa sen raketeista on paikallisesti valmistettuja ja alkeellisia.[181] Iranin johto on yli neljän vuosikymmenen ajan sitoutunut Israelin tuhoamiseen, ja siksi Iran ei peittele vahvaa tukeaan Hamasia kohtaan ja tarjoaa sille aseita, rahoitusta ja koulutusta.[182][183][184] Hamasin joukoissa on noin 20 000 taistelijaa, omaa asetuotantoa, ulkomaista rahoitusta sekä kattava tunneliverkosto.[11]

Osapuolten tavoitteet

Israel

Päätavoitteenaan Israel yrittää kaataa Hamasin vallasta.[185] Lisäksi Israel yrittää tuhota Hamasin sotilaalliset valmiudet toteuttaa tulevaisuudessa muita sotilaallisia toimia.[186] Israel haluaa saada myös kaikki panttivangit tuotua Gazan alueelta turvaan kotimaahansa.[187] Israelin sotilastiedustelun entisen johtajan Amos Yadlin mukaan Israelin päämäärä sodassa ei ole tappaa jokaista Hamasin taistelijaa, ja se olisi käytännössä mahdotonta.[188]

Helmikuussa 2024 Israel julkisti ensimmäisen tarkemman suunnitelman siitä, miltä se haluaa Gazan näyttävän Israelin lopetettua sotatoimet siellä. Suunnitelman mukaan Gazaa hallinnoisi Hamasin sijasta paikallisista asiantuntijoista koostuva siviilihallitus, jonka jäsenillä ei saisi olla kytköksiä terrorismia tukeviin järjestöihin tai valtioihin, eivätkä he saisi saada niiltä rahaa.[189][190][191][192] Keskipitkällä aikavälillä Israel säilyttäisi sotilaallisen toimintavapauden Gazassa, perustaisi puskurivyöhykkeen ja osallistuisi operaatioihin salakuljetuksen estämiseksi Egyptin ja Gazan rajalla.[190] Netanjahu sanoi suunnitelman julkistamistilaisuudessa, että tämä tehtäisiin yhdessä Yhdysvaltojen kanssa ja Yhdysvaltojen avustuksella.[192] Keskipitkällä aikavälillä Gazan pitäisi olla demilitarisoitu ja deradikalisoitu.[189] Netanjahu lisäsi, että Gazan jälleenrakennus voi tulla kyseeseen vain tilanteessa, jossa alue on ”demilitarisoitu ja deradikalisaatiotoimet on aloitettu”. Suunnitelman mukaan Israel jatkaa yrityksiään sulkea Yhdistyneiden Kansakuntien avustusjärjestö Palestiinan pakolaisille Lähi-idässä, ja korvata se uudella kansainvälisellä järjestöllä.[191]

Hamas

Hamas on vannonut tuhoavansa Israelin ja korvaavan sen islamilaisella valtiolla.[184] Hamasin Gazan-johtaja Yahya Sinwar halusi Israelin yhä pysyvän Gazassa kesäkuussa 2024, koska siviilikuolemat ovat "tarpeellinen uhraus", joka muuttaa yleistä mielipidettä. Sinwar rinnasti sodan Algerian itsenäisyyssotaan, jossa sadat tuhannet kuolivat.[193][194]

Sodan aiheuttamat tuhot ja uhrit

Uhrit ja panttivangit

Hyökkäyksen tuhoja ja surmattuja ihmisiä Be’erin kibbutsissa.

Gazan sota on ollut poikkeuksellisen tappava.[195] Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin mukaan tammikuuhun 2024 mennessä Israelin armeija oli tappanut konfliktin aikana keskimäärin 250 palestiinalaista päivässä, mikä on enemmän päiväkohtaisia kuolemia kuin missään muussa 2000-luvun merkittävässä konfliktissa.[196] On arvioitu, että sodan uhriluku on todennäköisesti luultua suurempi.[195] Lääketieteellisen julkaisun The Lancetin mukaan sodan uhriluku voi nousta jopa 186 000:een.[35]

Israelin sotatoimet Gazan kaistalla ovat tappaneet alueen terveysministeriön mukaan jo yli 40 000 ihmistä ja yli 90 000 ihmistä on loukkaantunut.[26][31] Gazan terveysviranomaisten julkaisemia lukujen on arvioitu sodan jatkuessa olevan yhä epätarkempia tilastoinnin vaikeutuessa.[31][34] Sodan alettua yli 600 ihmistä on tapettu myös Israelin miehittämällä Länsirannalla.[26] Ihmisiä on kuollut myös muualla Israelissa sekä Etelä-Libanonissa ja Syyriassa. Israelin asevoimat sanoo tappaneensa noin 17 000 Hamasin taistelijaa sodan alkamisen jälkeen.[36]

Huhtikuun alussa seitsemän World Central Kitchenin avustustyöntekijää kuoli Israelin ilmaiskussa, mikä herätti kansainvälistä suuttumusta ja lisäsi Israelille kohdistettuja vaatimuksia päästää lisää kansainvälistä avustusta Gazaan. Yhdysvaltojen painostuksesta Israel avasi Erezin rajanylityspaikan ensimmäistä kertaa sitten lokakuun 7. päivän. Israelin armeija vetäytyi myös Gazan kaistan eteläosasta.[121]

Panttivangit

Lokakuussa Hamasin arvioitiin ottaneen yli 200 panttivankia.[197] Muun muassa Yhdysvallat, Ranska, Britannia, Ukraina, Nepal ja Thaimaa ovat vahvistaneet maiden kansalaisten saaneen surmansa lokakuun 7. päivän iskussa.[198][199]

Syyskuuhun 2024 mennessä yhteensä 97 lokakuussa panttivangiksi otettua henkilöä oli yhä kateissa. Israelin virallisten lukujen mukaan Gazan kaistalla yhä pidettäviä panttivankeja on yhteensä 101, mutta maa laskee mukaan neljä vuosina 2014 ja 2015 otettua panttivankia, joiden uskotaan kuolleen.[200]

Seksuaalinen väkivalta

Hamasin taistelijat syyllistyivät lokakuun 7. päivän iskussa todennäköisesti seksuaaliseen väkivaltaan[201], mutta seksuaalisen väkivallan mittakaavasta ollaan erimielisiä. Israelilaisten silminnäkijöiden mukaan Hamasin taistelijat raiskasivat ja silpoivat naisia. Hamas on kieltänyt väitteet. Niiden vahvistamista on vaikeuttanut israelilaisviranomaisten mukaan henkiin jääneiden uhrien vähäinen määrä ja se, että tavanomaista rikospaikkatutkintaa ei saatu tehtyä aktiivisten taisteluiden takia.[202] Al-Jazeeran selvityksessä väitteet naisten systemaattisesta raiskaamisesta on kuitenkin todettiin vääriksi.[203] Israelilaiset pelastustyöntekijät ovat vetäneet joitakin antamiaan lausuntoja seksuaalisesta väkivallasta takaisin.[204] Useita kansainvälisessä mediassa levinneitä silminnäkijälausuntoja antoivat ortodoksijuutalaisen Zaka-järjestön työntekijät. Zakan antamien tietojen luotettavuus on kyseenalaistettu.[205][206]

Lapset

Gazan kaistalla kuolleista liki 16 500 on alueen terveysministeriön mukaan lapsia.[26] Tuhansia lapsia kuoli jo ensimmäisten kahden viikon aikana.[207] Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterres kuvaili Gazaa jo marraskuussa 2023 ”lasten hautausmaaksi”.[208] Tuolloin arvioitiin, että alueella kuolee yksi lapsi kymmenen minuutin välein.[209][210] Joulukuussa Unicefin johtajan mukaan Gaza on maailman vaarallisin paikka olla lapsi.[211][212]

Maaliskuussa 2024 Unicef arvioi yli miljoonan lapsen tarvitsevan mielenterveys- ja psykososiaalista tukea Gazan alueella.[213] YK:n mukaan ainakin kymmenen lasta oli kuollut aliravitsemukseen ja nestehukkaan maaliskuun ensimmäisen viikkoon mennessä.[214] Unicefin mukaan joka kuudes alle kaksivuotias lapsi kärsii vakavasta aliravitsemuksesta Gazan alueella.[215]

Hamasin tappiot

Lokakuussa 2024 Israelin armeija julkaisi Telegram-kanavallaan videon, joka näyttää heidän mukaansa Hamasin johtajan Yahya Sinwarin viimeiset hetket. Naamioitunut mies istuu loukkaantuneena lähes täysin tuhoutuneessa asuinrakennuksessa nojatuolissa, ja heittää kepin kohti lähestyvää droonia.[135]

Gazan humanitaarinen tilanne

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Lähes pelkästään vuoden 2023 tietoja.
Gazan väestötiedot vuonna 2013.

Tilanne ennen sotaa

Gazan kaistan elintaso on ollut jo vuosikymmeniä hyvin heikko. Suurinta osaa alueen hieman yli kahden miljoonan asukkaan väestöstä on vaivannut köyhyys. Alue on myös äärimmäisen tiheään asuttua.[216] Gazan kaista on noin kymmenen kilometriä leveä ja siitä kaksi kolmasosaa on rakennettua. Väestö on ahtautunut noin 360 neliökilometrin suuruiselle eli noin Nurmijärven kokoiselle alueelle.[217]

Jo vuonna 2021 lähes koko väestöllä ei ollut mahdollisuutta saada puhdasta juomavettä, minkä lisäksi sähköstä oli suuri pula. Monet lapset kärsivät aliravitsemuksesta ja alueen kaikista lapsista noin 60 prosenttia kärsi anemiasta.[218] Suurin osa väestöstä on sunnimuslimeita.[219]

Sodan alettua

Rakennuksien kärsimiä vaurioita Gazassa.

Sodan alkuvaiheilla Israel keskeytti ruoan, veden sekä sähkön viennin Gazaan. Israelin piirityksen vuoksi välttämättömien elintarvikkeiden vienti alueelle on käytännössä mahdotonta.[220]milloin? Gazan viranomaisten mukaan yli puolet alueen asunnoista on tuhoutunut asumiskelvottomiksi tai vahingoittunut vakavasti konfliktin alkamisen jälkeen.[221] Sähkön loppumisen myötä gazalaiset eivät voi ladata puhelimiaan eivätkä täten tiedä miten maailmalla uutisoidaan sodasta.[222]

Vain viikkoja sodan alkamisen jälkeen ainakin 16 sairaalaa ja 32 terveyskeskusta oli poissa käytöstä. Yhteensä 113 terveyskeskukseen oli hyökätty sekä kolme kirkkoa ja 56 moskeijaa oli vaurioitunut. Samoihin aikoihin kodeistaan oli paennut noin 1,5 miljoonaa ihmistä, joka on 62 prosenttia Gazan väestöstä.[223]

Marraskuun 2023 puolenvälin jälkeen Israel iski kahteen Gazan pohjoisosassa sijaitsevaan kouluun.[224] Hyökkäyksissä kuoli noin 50 ihmistä.[225] Marraskuun lopulle mentäessä Israelin kouluiskuissa oli kuollut 183 opettajaa.[226] Tammikuun loppupuolella Israel oli iskenyt yli 390 oppilaitokseen Gazassa.[227]

Rafahissa Gazan eteläosassa surmattiin 15 pelastustyöntekijää 23. maaliskuuta 2025.

Pakolaisuus

Ihmiset pakenevat sotaa jalkaisin, sekä erilaisilla kulkuvälineillä, kuten autoilla ja rekoilla.[228] Jo kolmen ensimmäisen päivän aikana kodeistaan paenneita ihmisiä oli yli 187 000.[229]

Lokakuun lopulla 629 000 gazalaista pakolaista oli turvassa 150 UNRWA:n tiloissa.[230] 15. marraskuuta yli kaksi kolmasosaa Gazan yli kahdesta miljoonasta asukkaasta oli paennut sodan alkamisen jälkeen.[231] He etsivät suojaa muun muassa sairaaloiden pihoista, autoista, kaduilta ja sukulaisten kodeista.[232]

Palestiinalaiset eivät ole paenneet Gazan kaistalta ulkomaille yhä suurissa määrin kuin esimerkiksi ukrainalaiset tekivät Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 muun muassa koska rajanylityspaikat ovat suljettuja.[233] Egypti ja Jordania valtiot ovat kieltäytyneet jyrkästi ottamaan Gazan sodan pakolaisia maahansa.[234] UNRWA tarjoaa pakolaisille sosiaalipalveluja, koulutusta, terveydenhuoltoa ja suojaa muutamissa valtioissa ja myös sota-alueilla.[230]

Sairaalat

Lokakuun 2023 loppupuolella Gazan kaistalla oli jäljellä enää pari toimivaa, joista nekin toimivat puutteellisesti.[235] Marraskuussa kerrottiin Gazassa sijaitsevan sairaalan Al-Shifan joutuneen hyökkäyksen kohteeksi viisi kertaa alle vuorokaudessa.[236] Marraskuussa Maailman terveysjärjestö kertoi Gazan ja Länsirannan sairaaloiden tai muiden terveydenhuollosta vastaavien palveluiden saaneen yli 250 iskua.[237] Israelin armeijan mukaan Hamas on käyttänyt sairaaloita operatiivisena tukikohtana ja olisi piilottanut aseita niiden alla kulkeviin tunneleihin. Hamas on kiistänyt kaikki syytteet.[238] Marraskuussa iskujen seurauksena sairaalassa olleet haavoittuneet gazalaiset pakotettiin etsimään turvapaikkaa muualta.[239]

On arvioitu, että noin 180 naista synnyttää joka päivä Gazan kaistalla. Syntyvät vauvat ovat usein hyvin pienikokoisia tai sairaita, he syntyvät kuolleina tai kuolevat nopeasti synnytyksen jälkeen. Synnyttävien äitien ja lasten on kerrottu kärsivän aliravitsemuksesta, nestehukasta, ja keisarileikkaukset toteutetaan hyvin rajatulla puudutuksella.[240]Alueen sairaaloihin on tuotu useita lapsia, jotka ovat menettäneet perheensä sodassa.[241] Sodassa kuoleekin kokonaisia perheitä yksittäisissä ilmaiskuissa.[242]

Marraskuussa 2023 Israelin ilmaiskun raportoitiin tuhonneen Al-Shifan sairaalan sydänosaston.[243][244] Kolme päivää myöhemmin tehohoidossa olevien vauvojen evakuointia suunniteltiin Israelin armeijan toimesta.[245] Palestiinalaisviranomaisten mukaan sairaalassa oli kuollut ennen suunnitelmaa kaksi vastasyntynyttä ja kymmenien olleen vaarassa sairaalaan kohdistuvien iskujen keskellä.[246]

Marraskuun puolivälissä Israel julkaisi videon, jonka mukaan Hamas olisi ollut piilossa sairaalan alla. Videossa Israel väitti Hamasin rakentaneen erilaisia tiloja sairaalan alle. Helsingin sanomien faktantarkastaja John Helinin mielestä video oli erittäin vaikeasti todistettavissa.[247] Samoihin aikoihin Israelin asevoimat teki rynnäkön al-Shifan sairaalaan. Israelin ja Yhdysvaltaiset lähteet kertoivat löytäneensä sieltä Hamasin tukikohdan ja aseita.[248][249] Hamas kiisti kaikki väitteet tukikohdista ja aseista.[250] Sairaala oli ollut viime päivinä ennen iskua laajojen sotilaallisten toimien kohteena.[251] YK:n mukaan sairaalassa oli iskujen aikaan yli 2 300 ihmistä.[252]

Israel ilmoitti lopettaneensa sotilaalliset toimet 17. joulukuuta Gazan kaistalla sijaitsevassa sairaalassa. Palestiinalaisten mukaan Israel tulitti potilashuoneita ja pidätti henkilökuntaa.[253] Israelin joukot hyökkäsivät Nasserin sairaalaan helmikuussa 2024. WHO kertoi olleensa järkyttynyt sairaalan kokemista tuhoista.[254]

Reaktioita

Gazan sodan alettua länsimaiden tuki Israelille on ollut vankkaa, ja Israel on saanut tukea erityisesti keskeiseltä tukijaltaan Yhdysvalloilta. Välittömästi lokakuun 7. iskujen jälkeen yli 40 valtiota tuomitsi Hamasin ja sen taktiikat.[255] Israeliin kohdistuva kritiikki on kuitenkin kasvanut sodan jatkuessa ja sotatoimien aiheuttamien uhrien määrän noustessa.lähde?

Israelissa ja Palestiinan alueella

Israelin armeijan vastausta lokakuun 7. päivän hyökkäykseen on kritisoitu huonosti koordinoiduksi ja hitaaksi.[256] Myös Israelin tiedustelu on saanut kritiikkiä epäonnistumisestaan hyökkäyksen ennakoimisessa.lähde?

Suomessa

Suomen ulkopoliittinen johto tuomitsi vuonna 2023 Hamasin hyökkäyksen ja otti kannakseen, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään kansainvälisten sotalakien sallimissa puitteissa.[257]

Joukko suomalaisdiplomaatteja ilmaisi marraskuussa 2023 ulkoministeri Elina Valtoselle tyytymättömyyttään Suomen Lähi-idän politiikkaan. Tuolloin 79 ulkoministeriön työntekijää vetosi kirjeitse, että Suomen tulisi vaatia Gazaan humanitaarista tulitaukoa ja tuomita Israelin suhteeton voimankäyttö sekä todennäköiset kansainvälisen oikeuden loukkaukset Gazan alueella.[258]

Suomen ulkoministeriön tiedossa oli 12 suomalaista, jotka olivat jumissa Gazan alueella sodan alettua. Marraskuun 2023 alussa kuusi heistä pääsi Egyptin puolelle turvaan. Sodan alussa ulkoministeriö pyrki saamaan kaikki suomalaiset pois Gazan alueelta erityisesti pienten lasten takia. Gazassa saattoi olla enemmän suomalaisia, jotka eivät olleet ulkoministeriön tiedossa.[259]

Muiden valtioiden reaktioita

Iran

Hamasin lokakuun 7. päivän hyökkäykselle tuen ilmaissut Iran tuomitsi Israelin toteuttamat Gazan vastapommitukset.[260] Iran varoitti Israelia "pitkäkantavilla seurauksilla", mikäli tämä ei lopeta taisteluita.[261][262] Marraskuussa 2023 Iran vaati tulitaukoa Gazaan Saudi-Arabian kanssa.[263] Vaikka Iran tuomitsi Israelin iskut, kieltäytyi se antamasta Israelille taloudellisia tai poliittisia sanktioita rangaistukseksi.[264] Huhtikuussa 2024 Iran hyökkäsi Israelia vastaan ohjuksilla ja lennokeilla, joista suurin osa torjuttiin.[162]

Yhdysvallat

Yhdysvallat lähetti sodan alettua Israelin tueksi itäiselle Välimerelle lentotukialus USS Gerald R. Fordin johtaman laivaston, johon kuuluu lentotukialuksen lisäksi risteilijöitä ja hävittäjiä.[265] Yhdysvallat tuomitsi hyökkäyksen ja Biden vertasi 7. päivän terrori-iskua Yhdysvalloissa tapahtuneisiin syyskuun 11. päivän terroritekoihin.[266] Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken kritisoi julkisesti marraskuussa 2023 siviileihin kohdistuvia iskuja, ja Yhdysvallat ilmoitti vastustavansa Gazan pitkäaikaista miehittämistä.[267][268][269][270]

Marraskuussa 2023 muun muassa Biden kyseenalaisti palestiinalaisten kertomat uhriluvut.[271] Biden on kehottanut Israelia olemaan varovaisempi siviilejä kohdistuvissa iskuissa.[272] Biden kommentoi joulukuussa 2023 Israelin tekemiä umpimähkäisiä pommituksia Gazaan.[273]

Ranska

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati marraskuussa 2023 Israelilta suojelua Gazan siviilejä kohtaan.[274] Juutalaisvastaiset teot yleistyivät Ranskassa muutama viikko sodan jälkeen. Kansallinen liittouma -puolueen jäsen Marine Le Pen sai paljon arvostelua kertoessaan aikeistaan osallistua juutalaisia puolustavaan mielenosoitukseen.[275]

Yhdistyneiden kansakuntien toimet

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk totesi Hamasin hyökkäyksen tapahduttua vuonna 2023, että hyökkäyksellä on hirvittävä vaikutus israelilaisiin siviileihin, ja YK:n Lähi-idän rauhanprosessin erityiskoordinaattori Tor Wennesland vetosi molempiin osapuoliin tilanteen vaarallisuudesta.[276] Pian marraskuussa 2023 ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa New Yorkissa johtanut Craig Mokhiber jätti tehtävänsä ja syytti YK:ta kyvyttömyydestä estää kansanmurhaa Gazassa.[277][278]

Suomi pidättäytyi äänestämästä, kun YK äänesti lokakuun 2023 lopulla tulitaukoa vaativasta päätöslauselmasta. Ulkoministeri Elina Valtonen ja pääministeri Petteri Orpo puolustivat Suomen näkemystä sillä, että päätöslauselmassa ei tuomittu Hamasia ja sen tekemiä tekoja.[279][280] Lopulta tulitauon puolesta äänesti 120 maata.[281]

Joulukuussa 2023 Etelä-Afrikka nosti Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ) kanteen Israelin toiminnasta Gazassa. Etelä-Afrikan mukaan Israelin toimet palestiinalaisia vastaan ovat luonteeltaan kansanmurhanomaisia ja YK:n kansanmurhan kieltävän yleissopimuksen vastaisia.[282][283] 26. tammikuuta 2024 ICJ määräsi Israelin ryhtymään toimenpiteisiin estääkseen kansanmurhaan rinnastuvat teot.[39]

Yliopistojen boikotointi

Korkeakouluilta on vaadittu useissa maissa Israelin akateemista boikottia, joka tarkoittaa Israelin painostamista kansainvälisen lain noudattamiseen. Käytännössä boikotti tarkoittaa muun muassa korkeakoulutasoisen tutkimus- ja vaihto-opiskeluyhteistyön keskeyttämistä. Helmikuussa 2024 neljä norjalaista yliopistoa ilmoitti lopettavansa yhteistyön israelilaisten yliopistojen kanssa.[284]

Keväällä ja syksyllä 2024 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Taideyliopiston ylioppilaskunta hyväksyivät jäsenaloitteet, jotka vaativat yliopistoilta osallistumista Israelin akateemiseen boikottiin.[285][286] Turun yliopiston ylioppilaskunta ilmoitti vastustavansa yliopistotason yhteistyötä israelilaisten korkeakoulujen kanssa.[287] Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto vaati marraskuussa 2024 Israelin akateemista boikottia.[288]

Mielenosoitukset Suomessa

Suomessa järjestettiin lokakuussa 2023 useita palestiinalaisia tukevia mielenosoituksia.[289][290][291] Marraskuussa 2023 poliisi kertoi ottaneensa kiinni 13 palestiinalaisia tukenutta mielenosoittajaa Helsingin yliopistolla.[292]

Palestiina-mielenosoitus Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen edessä 2024.

Toukokuussa 2024 yliopisto-opiskelijat alkoivat osoittaa mieltä Palestiinan puolesta perustamalla solidaarisuusleirejä kampusalueille. Opiskelijat yöpyivät ulkona kampusalueille tuoduissa teltoissa ensin muun muassa Helsingin, Tampereen sekä Jyväskylän yliopistolla.[293][294] Myös Oulun yliopistolla järjestettiin solidaarisuusleirejä tukeva mielenosoitus.[295]

Helsingin leirissä Porthanian edessä yöpyjiä oli ensimmäisen viikon aikana noin parikymmentä toukokuussa 2024, minkä jälkeen mielenosoittajien mukaan Helsingin yliopisto katkaisi telttaleiriltä sähköt.[296] Seuraavalla viikolla Helsingin yliopisto ilmoitti jäädyttävänsä opiskelijavaihdot israelilaisiin korkeakouluihin, mutta totesi, ettei tutkimusyhteistyötä aiota rajoittaa.[297] Leiri kesti yli kuukauden. Kesäkuun 12. päivänä Helsingin yliopisto pyysi poliisilta virka-apua ja poliisit hajottivat leirin.[298][299]

Antisemitismi ja islamofobia

Sekä antisemitismin että islamofobian on raportoitu lisääntyneen maailmalla.[300][301] Euroopassa juutalaiset koululaiset ovat kohdanneet kiusaamista, Berliinissä tehtiin palopommi-isku synagogaan ja Venäjän lentokentällä mielenosoittajat yrittivät etsiä Israelista matkustavia käsiinsä.[300]

Yhdysvaltalaisen Council on American-Islamic Relationsin raportin mukaan islamofobinen ja palestiinalaisvastainen retoriikka on kasvanut suuresti Yhdysvalloissa sodan alkamisen jälkeen. Sen mukaan myös muslimiyhteisöihin ja palestiinalaisyhteisöihin on kohdistettu iskuja ja uhkauksia.[301]

Muut vaikutukset

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Pelkästään vuoden 2023 tietoja vuoden 2024 Eurovision laulukilpailua lukuun ottamatta.

Humanitaarinen apu

Ensimmäiset humanitaarisen avun rekat saatiin kuljetettua Gazaan Rafahin rajanylityspaikalta, minkä jälkeen raja suljettiin. Israel salli rekkojen toimittavan Gazaan muun muassa ruokaa ja vettä, mutta ei esimerkiksi polttoaineita.[302] Gazassa asuvat palestiinalaiset ovat täysin riippuvaisia kansainvälisesti toimitettavasta humanitaarisesta avusta.[303]

Israelin armeijan kerrottiin ampuneen YK:n humanitaarista apua kuljettanutta saattuetta vahtineita gazalaisia poliiseja helmikuussa.[304]

Helmikuun lopussa yli sata palestiinalaista kuoli ruoka-apua hakiessaan Israelin armeijan avaamaan tuleen.[305] Israelin armeijan mukaan he kuolivat jäätyään toisten apua hakevien jalkoihin ja avustusrekkojen alle.[306] Armeija kuitenkin sanoi, että se oli ampunut useita uhkaavasti käyttäytyneitä palestiinalaisia kohti.[307] Lukuisat maat ja kansainväliset järjestöt vaativat nopeasti tapahtuman jälkeen riippumatonta tutkimusta tapahtumien kulusta.[308]

Seuraavaksi Israelia syytettiin yli 20:n apua hakeneiden gazalaisten ampumisesta maaliskuun puolivälissä. Paikan päällä olleen Al Jazeeran toimittajan mukaan Israelin helikopteri ampui jonoa kohti. Israelin asevoimat kiisti kaikki syytteet.[309]

Israel kertoi huhtikuussa lisäävänsä avustusrekkojen määrää 500 rekkaan päivässä Yhdysvaltain vaatimusten jälkeen.[310]

Suomi

Viikko Hamasin toteuttaman hyökkäyksen jälkeen Suomen Punaisen Ristin avustustoiminnan johtaja kertoi humanitaarisen avun tilan palestiinalaisalueilla olevan katastrofaalinen.[311] Suomen Lähetysseura lahjoitti siviilien auttamiseen 150 000 euroa, joista puolet meni paikallisen Itä-Jerusalemissa sijaitsevan Augusta Victoria -sairaalan tukemiseen ja loput suoraan hädässä olevien siviilien auttamiseen.[312] Lokakuun lopussa Suomen Punaisen ristin johtama katastrofivalmiusyksikkö lähti Egyptiin varmistamaan hätäavun saapumisen Gazan alueelle.[313] Marraskuussa Suomen valtio ilmoitti tukevansa miljoonalla eurolla Punaisen ristin työtä Israelissa, Gazassa ja Länsirannalla.[314]

Yhdysvallat

Joe Biden ilmoitti Yhdysvaltojen lahjoittavan 100 miljoonaa dollaria humanitaarista apua Gazalle ja Länsirannalle.[315] Lokakuun lopussa Biden painosti Netanjahua viemään enemmän humanitaarista apua Gazaan sekä palauttamaan Internet-yhteydet tietyille alueille.[316]

Yhdysvallat kertoi suunnittelevansa avustuksia Gazaan ilmapudotuksilla. Sen sanotaan olevan yksi monimutkaisimmista sotilasoperaatioista.[317] Ilmapudotukset aloitettiin maaliskuussa, ja niihin osallistuivat Yhdysvaltojen lisäksi ainakin Jordan, Yhdistyneet arabiemiraatit ja Ranska.[318] Ilmapudotukset todettiin nopeasti tehottomiksi ja vaarallisiksi.[319]

Järjestöt

Monet kansainväliset avustusjärjestöt ovat olleet erityisesti sodan alkuaikoina vaikeuksissa humanitaarisen avun kuljettamisessa sotilaallisen uhan vuoksi.[320] Eri avustusjärjestöt ovat myös menettäneet yhteyden Gazassa oleviin työntekijöihinsä.[321] Näihin avustusjärjestöihin lukeutuvat Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Lääkärit ilman rajoja.[322] WHO kertoi menettäneensä marraskuussa yhteyden Gazan Al-Shifan sairaalan työntekijöihinsä ja kertoi olevansa erittäin huolissaan sairaassa olevien potilaiden ja työntekijöiden turvallisuudesta.[323]

Euroopan unioni

Euroopan komissio lahjoitti humanitaarista apua Gazalle lokakuussa 75 miljoonaa euroa.[324] Myöhemmin Euroopan komissio lahjoitti Gazalle vielä 25 miljoonaa euroa. Joseph Borrell ehdotti suunnitelmaa, jossa Israel lopettaisi sotatoimet siihen asti, kunnes Punainen Risti pääsisi panttivankien luokse.[325] Komissio ilmoitti työskentelevänsä YK:n järjestön kanssa, jotta apu varmasti tavoittaisi sitä tarvitsevat.[326]

UNRWA:n työntekijöiden osallisuus sotaan

Israelin armeijan mukaan 12 UNRWA:n työntekijää osallistui aktiivisesti Hamasin hyökkäykseen 7. lokakuuta.[327] Israel julkaisi myöhemmin muun muassa heidän nimensä ja valokuvansa.[328]

Israel Eurovision laulukilpailussa

Pääartikkeli: Israel Eurovision laulukilpailussa

Israelin osallistuminen vuoden 2024 Eurovision laulukilpailuun sai suurta kritiikkiä Israelin sotatoimien vuoksi.[329] Monet maat ja tahot vaativat Euroopan yleisradiounionia epäämään Israelin osallistumisen.[330] Myös Suomen euroviisuedustaja Teemu Keisteri kertoi helmikuun puolivälissä olleensa epävarma osallistumisestaan viisuihin, jos Israel osallistuu niihin.[331]

Eden Golanin esittämän Israelin viisukappaleen ”Hurricane” alkuperäiset sanat hylättiin maaliskuussa, koska niiden sanottiin viittaavan Israelin ja Hamasin sotaan.[332] Myöhemmin kappaleen sanoitukset julkaistiin uudelleen ja sanat saivat Euroopan yleisradiounionin hyväksynnän.[333]

Sotarikokset

Kaikkia Gazan sodan osapuolia säätelee sama laki, joka perustuu sopimuksiin ja sotarikostuomioistuinten päätöksiin. Säännöt ovat peräisin 1800-luvulta, mutta nykyään sotalait painottuvat Geneven sopimusten varalle.[324] Sääntöjen mukaan gazalaisilla siviileillä pitäisi olla saavutettavissa elämän perustarpeet, kuten vesi, ravinto ja sairaanhoitopalvelut.[334]

Jo ensimmäisten viikkojen aikana sekä Israel että Hamas tekivät monien asiantuntijoiden mukaan sotarikoksia.[335] Hamasin mukaan Israel kohdistaa iskuja siviileihin, kun taas Israel kertoo Hamasin piilottavan taistelijoitaan erinäisiin siviilikohteisiin.[336] Hamas on saanut laajasti kritiikkiä siviilien surmaamisesta sodan aikana[337], mutta myös Israel osittain.[338] Hamasin sotilaiden kerrotaan kuvanneen myös videoita, kun he surmaavat siviilejä.[339] Israel näytti videoita kymmenille ulkomaisille toimittajille lähes 45 minuutin ajan sotilastukikohdassa Tel Avivissa. The Guardianin mukaan se yritti näin kiistää tai vähätellä tekojensa vakavuutta.[340] Yhdysvaltalaisen Volker Türkin mukaan palestiinalaisryhmät ovat syyllistyneet vakaviin sotarikoksiin pidettyään ihmisiä panttivankeina ja hyökättyään raa’asti eri alueille.[341]

Israel hyökkäsi lokakuun lopussa pakolaisleiri Jabaliaan toistamiseen, ja YK:n mukaan hyökkäykset voivat olla sotarikoksia. Pakolaisleirissä on rekisteröity asuvan noin 116 000 pakolaista. Pääsihteeri António Guterres kertoi olevansa järkyttynyt siviilien puolesta.[342] Israelin mukaan teossa tapettiin myös Hamasin komentaja Ibrahim Biari.[343] Israelin naapurimaat reagoivat iskuun voimakkaasti ja Jordania ilmoitti vetävänsä suurlähettiläänsä välittömästi pois Isrealista vastauksena Israelille.[344]

Maaliskuussa UNRWA:n raportin mukaan palestiinalaisia vankeja pidetään Israelin pidätyskeskuksissa, joissa esiintyy vankien pahoinpitelyä ja seksuaalista hyväksikäyttöä.[345] Israelin puolustusvoimat kiisti syytteet, ja kertoi pahoinpitelyn olevan kiellettyä.[346]

Journalismi sodassa

Samoihin aikoihin Israelin pakolaisleirin iskun kanssa toimittajajärjestö Toimittajat ilman rajoja kertoi tehneensä valituksen toimittajien kuolemista Gazan sodassa Kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Kuolleet toimittajat olivat kahdeksan Israelin surmaamaa toimittajaa, jotka kuolivat Gazan siviilialueilla. Lisäksi Hamas oli surmannut yhden israelilaistoimittajan hyökkäyksessään.[347] Israel on jakanut netissä videoita Hamasin kuvaamista videoista, joissa he surmaavat journalisteja.[348] 9. marraskuuta sodassa oli kuollut 39 toimittajaa ja mediatyöntekijää sen alusta lähtien.[349] Täten lähes neljä prosenttia Gazan mediatyöntekijöistä on kuollut.[350] Suurin osa kuolleista on palestiinalaisia, mutta joukossa on myös muita Lähi-idän journalisteja.[351] Kyseessä oli pahin journalistien sodan kokema ensimmäinen kuukausi ainakin 30 vuoteen.[352] Gazan alueen ollessa erittäin suojattu, kansainvälisten toimittajien pääsy alueelle on käytännössä mahdotonta.[353] Journalistiliiton mukaan Gazan sodassa ei kunnioiteta journalistien työtä ja asemaa.[354] Israel on ilmaissut kansainvälisille uutisjärjestöille, että se ei voi taata Gazassa oleskelevien toimittajiensa turvallisuutta.[355] Gaza on ollut toimittajille huomattavasti tappavampi kuin muut vuoden 2023 sota-alueet.[356]

The Washington Postin mukaan yli 750 toimittajaa allekirjoitti marraskuussa kirjeen, jossa tuomitaan toimittajiin kohdistuva tappaminen Gazassa. Lisäksi kirjeessä arvosteltiin länsimaiden uutisointia sodasta.[357]

Vuonna 2021 Lähi-itään perehtynyt tutkija Tapio Kujala ilmoitti, että suomalaismedioilla ei ole vakituisia kirjeenvaihtajia Lähi-idän alueilla, mikä tarkoittaa suomalaisen uutistiedon olevan ulkomaisten uutislähteiden varassa. Kujalan mukaan Israelin ja Hamasin armeijoiden julkaisemaan materiaaliin tulee suhtautua erittäin kriittisesti.[358]

Israel kertoi estävänsä Al Jazeera -uutiskanavan lähetyksen maassa huhtikuun alussa. Israelin mukaan uutiskanava on sille turvallisuusuhka.[359]

Tekoälyn käyttö

Huhtikuussa 2024 hepreankielinen uutissivusto Sicha Mekomit ja arabienkielinen +972 väittävät selvityksissään tekoälyä käytetyn ihmisten tunnistamiseen surmaamistarkoituksessa Gazassa.[360] Sotilaat ovat käyttäneet Lavender-nimistä järjestelmää, joka on kertonut keitä vastaan kannattaa tehdä iskuja.[361] Tekoälyn käyttö on herättänyt huolta autonomisten aseiden käytöstä nykyajan sodankäynnissä.[362]

Huomautuksia

  1. ↑ Sisältää
    *152 palestiinalaista
    * 2 israelilaista
    * 6 libanonilaista
  2. ↑ 113 (Committee to Protect Journalists -järjestön mukaan 11.1.2025)[17][a]
    Ainakin 126 (Gazan terveysministeriön mukaan 15.2.2024)[19]
  3. ↑ Sisältää
    * yli 17 000 lasta
    * Toimittajia lähteestä riippuen 160–222 [17][16][18] [b]
    * ainakin 263 UNRWA:n avustustyöntekijää (UNRWA:n mukaan 29.12.2024)[20]
  4. ↑ Sisältää ainakin 172 lasta[16]
  5. ↑ Israel on jatkuvasti kritisoinut terveysministeriötä ja sen julkaisemia lukuja, mutta lukujen luotettavuuden puolesta puhuvat kuitenkin muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien alainen Maailman terveysjärjestö ja monet muut konfliktin uhreja seuraavat järjestöt.[33]

Lähteet

  1. ↑ Nashed, Mat: More than 7,350 West Bank Palestinians arrested by Israel during Gaza war Aljazeera. 22.3.2024. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Mapping Israel-Lebanon cross-border attacks Aljazeera. 15.4.2024. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Motamedi, Maziar: Why does Israel keep launching attacks in Syria? Aljazeera. 4.4.2024. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
  4. ↑ US, UK bomb Houthi sites in Yemen amid surge in Red Sea ship attacks Al Jazeera. 25.2.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  5. ↑ Tollast, Robert: Who are Hamas's allies in Gaza? From Islamic Jihad to Marxist militants thenationalnews.com. 15.11.2023. Viitattu 26.2.2024. (englanniksi)
  6. ↑ Following Terrorist Attack on Israel, Treasury Sanctions Hamas Operatives and Financial Facilitators U.S. Department of the Treasury. 26.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Tzuri, Matan: Abducted soldier freed by IDF troops in Gaza ynetnews.com. 30.10.2023. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
  8. ↑ Gardner, Frank: Yahya Sinwar: Who is the Hamas leader in Gaza? BBC. 21.11.2023. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  9. ↑ a b c Alenius, Jari: Israelilla on maailman edistyneimpiin kuuluva sotavoima – mutta Gazassa sekin on ongelmissa Ilta-Sanomat. 14.10.2023.
  10. ↑ How Hamas secretly built a 'mini-army' to fight Israel reuters.com.
  11. ↑ a b Konttinen, Jussi: Gazan sota | Israelilla on vastassaan Hamasin armeija – Tämä Qassamin prikaateista tiedetään Helsingin Sanomat. 28.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  12. ↑ Kim, Juliana: Hamas' attack is a staggering failure for Israel's intelligence and security forces npr. 9.10.2023. (englanniksi)
  13. ↑ Fabian, Emanuel & Pacchiani, Gianluca: IDF estimates 3,000 Hamas terrorists invaded Israel in Oct. 7 onslaught The Times Of Israel. 1.11.2023. (englanniksi)
  14. ↑ Eromäki, Veikko: Israel julisti virallisesti sotatilan Yle Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  15. ↑ Kokkonen, Yrjö: Asiantuntija: Hamasilla on nyt kaikki pelissä – näin Israelin maahyökkäys etenisi Yle Uutiset. 10.10.2023.
  16. ↑ a b c d e f g h Israel-Gaza war in maps and charts: Live tracker Aljazeera. 9.10.2023. Viitattu 11.1.2025. (englanniksi)
  17. ↑ a b Journalist casualties in the Israel-Gaza war cpj.org. 14.8.2024. Viitattu 16.8.2024. (englanniksi)
  18. ↑ War in Gaza: Israel must be held accountable ifj.org. International Federation of Journalists. (englanniksi)
  19. ↑ Nearly 75% of journalists killed in 2023 died in Israel’s war on Gaza: CPJ Aljazeera. 15.2.2024. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  20. ↑ UNRWA Situation Report #153 on the Humanitarian Crisis in the Gaza Strip and the West Bank, including East Jerusalem UNRWA. 4.1.2025. Viitattu 11.1.2025. (englanniksi)
  21. ↑ High-stakes Gaza ceasefire and hostage release talks resume in Doha BBC. 15.8.2024. Viitattu 16.8.2024. (englanniksi)
  22. ↑ Hizbollah ampui rakettien sarjan rajan yli Pohjois-Israeliin Ilta-Sanomat. 7.10.2023 (päivitetty 9.10.2023). Viitattu 9.10.2023.
  23. ↑ Authorities name 582 soldiers, 61 police officers killed in Gaza war The Times of Israel. 8.10.2023 (Päivitetty 28.2.204). Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  24. ↑ Hamas says October 7 attack was a ‘necessary step’, admits to ‘some faults’ 21.1.2024. Aljazeera. Viitattu 17.2.2025.
  25. ↑ Israel social security data reveals true picture of Oct 7 deaths France 24. 15.12.2023. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
  26. ↑ a b c d e f AJLabs: Israel-Gaza war in maps and charts: Live tracker Al Jazeera. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
  27. ↑ a b Kokkonen, Yrjö: Israel julisti virallisesti sotatilan Yle Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023.
  28. ↑ Yolande Knell, Rushi Abu Alouf ja David Gritten: Israeli forces fight to drive out Hamas militants as death toll passes 600 8.10.2023. BBC News. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  29. ↑ Barak Ravid: Israel moves to "new phase" of war with Hamas in major incursion in Gaza 28.10.2023. Axios.com. Viitattu 7.11.2023.
  30. ↑ Mykkänen, Pekka: Hamas hyökkäsi tuhansin raketein Israeliin – Israelin ilmavoimat vastasi iskemällä useisiin kohteisiin Gazassa, jo yli 230 saanut surmansa: ”Olemme sodassa” Aamulehti. 7.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  31. ↑ a b c d 40,000 and counting: the struggle to keep track of Gaza deaths France 24. 15.8.2024. Viitattu 16.8.2024. (englanniksi)
  32. ↑ https://yle.fi/a/74-20137219
  33. ↑ Gazan sodassa on kuollut jo yli 17 000 ihmistä – voiko lukuihin luottaa? 8.12.2023. Yle.fi. Viitattu 15.12.2023.
  34. ↑ a b Israel-Gaza war: More than 40,000 killed in Gaza, Hamas-run health ministry says www.bbc.com. Viitattu 16.8.2024. (englanniksi)
  35. ↑ a b Rasha Khatib, Martin McKee, Salim Yusuf: Counting the dead in Gaza: difficult but essential. The Lancet, 20.7.2024, 404. vsk, nro 10449, s. 237–238. doi:10.1016/s0140-6736(24)01169-3 ISSN 0140-6736 Artikkelin verkkoversio.
  36. ↑ a b Gaza war: High-stakes ceasefire and hostage talks resume in Doha www.bbc.com. 15.8.2024. Viitattu 16.8.2024. (englanniksi)
  37. ↑ Israel Widens Attack on Hamas; Palestinians Pour Into Southern Gaza Voice of America. 29.12.2023. Viitattu 3.1.2024. (englanniksi)
  38. ↑ Liam Stack, Gaya Gupta, Abu Bakr Bashir: Half of Gazans Are at Risk of Starving, U.N. Warns The New York Times. 1.1.2024. Viitattu 3.1.2024. (englanniksi)
  39. ↑ a b ICJ ruling: Key takeaways from the court decision in Israel genocide case reuters.com. 26.2.2024. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  40. ↑ Korte, Henriikka: Yhdysvallat antaa miljardeilla dollareilla hävittäjiä ja pommeja Israelille Helsingin Sanomat. 30.3.2024. Viitattu 24.6.2024.
  41. ↑ Miten Gazan sota muuttaa Lähi-itää? Lähi-itä NYT. Viitattu 24.6.2024.
  42. ↑ Amnesty International concludes Israel is committing genocide against Palestinians in Gaza Amnesty International. 5.12.2024. Viitattu 5.12.2024. (englanniksi)
  43. ↑ Kansainvälisessä tuomioistuimessa alkavat kuulemiset ovat elintärkeä askel palestiinalaisten siviilien suojelemiseksi 11.1.2024. Amnesty International.
  44. ↑ Is Israel provoking a regional war in the Middle East? NPR. 2.8.2024.
  45. ↑ Shepelenko, Mikael: Nämä ovat todennäköisimmät skenaariot Iranin iskun seurauksista – Asiantuntija arvioi www.iltalehti.fi. 14.4.2024. Viitattu 24.6.2024.
  46. ↑ Punaisenmeren laivahyökkäykset ovat iso uhka maailman merenkululle – mihin huthit iskuillaan pyrkivät? Yle Uutiset. 23.12.2023. Viitattu 24.6.2024.
  47. ↑ a b Hannu Pesonen: Israel avasi käytännössä toisen rintaman Libanoniin – ajankohta ei ole sattumaa Suomenkuvalehti.fi. 23.9.2024. Viitattu 15.10.2024. (englanniksi)
  48. ↑ Hizbollahin johtaja: yksikään paikka Israelissa ei olisi sodassa turvassa Yle Uutiset. 19.6.2024. Viitattu 24.6.2024.
  49. ↑ Tämän tiedämme nyt Israelin armeijan maahyökkäyksestä Libanoniin Yle Uutiset. 1.10.2024. Viitattu 15.10.2024.
  50. ↑ a b c Rulamo, Anssi: Israel ja Hamas pääsivät sopimukseen tulitauosta Gazaan Turun Sanomat. 15.1.2025. Viitattu 21.1.2025.
  51. ↑ a b c Huhtaniemi, Joonas: Gazassa tulitauko alkoi – Hamas toimitti nimilistan myöhässä Talouselämä. 19.1.2025. Viitattu 21.1.2025.
  52. ↑ United Nations General Assembly: [https://web.archive.org/web/20171010090147/https://unispal.un.org/DPA/DPR/unispal.nsf/0/7F0AF2BD897689B785256C330061D253 Resolution 181 (II). Future government of Palestine "A/RES/181(II)] web.archive.org. 29. 11. 1947. Viitattu 23.3.2025.
  53. ↑ Juusola, 2014, s. 73-78
  54. ↑ a b Gaza Strip www.britannica.com. 3.2.2024. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  55. ↑ a b c d Summary of the Advisory Opinion of 19 July 2024 | INTERNATIONAL COURT OF JUSTICE www.icj-cij.org. Viitattu 17.12.2024.
  56. ↑ International Court of Justice: Legal Consequences of the Construction of a Wall in the Occcupied Palestinian Territory- Advisory Opinion of 9 July 2004. International Court of Justice, 2004. ISBN 92-1-070993-4 Teoksen verkkoversio.
  57. ↑ STT: Kansainvälinen tuomioistuin: Israelin miehitys palestiinalaisalueilla on laiton Keskisuomalainen. 19.7.2024.
  58. ↑ Genèven sopimus siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana 12 päivältä elokuuta 1949. Finlex. Arkistoitu 5.3.2023. Viitattu 5.3.2023.
  59. ↑ National Counterterrorism Center | Groups www.dni.gov. Viitattu 8.11.2023.
  60. ↑ What Is Hamas? Council on Foreign Relations. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  61. ↑ Hamas | Definition, History, Ideology, & Facts | Britannica www.britannica.com. 8.11.2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  62. ↑ Nuuttila, Sakari: Tästä on kyse Hamasin ja Israelin välisessä konfliktissa Yle Uutiset. 7.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  63. ↑ Report of the Independent International Commission of Inquiry on the Occupied Palestinian Territory, including East Jerusalem, and Israel 5.9.2023. United Nations General Assembly.
  64. ↑ Assistance to the Palestinian People – GA Resolution (A/RES/76/126) United Nations.
  65. ↑ IHL on the Occupying Power's responsibilities in the Occupied Palestinian territory | ICRC www.icrc.org. 28.3.2023. Viitattu 9.1.2025. (englanniksi)
  66. ↑ Questions and Answers on the Decision on the International Criminal Court’s territorial jurisdiction in the Situation in Palestine 15.2.2021. International Criminal Court. Viitattu 9.1.2025.
  67. ↑ Holly Dagres: Israel claims it is no longer occupying the Gaza Strip. What does international law say? Atlantic Council. 31.10.2023. Viitattu 9.1.2025. (englanniksi)
  68. ↑ Amnesty: Israel syyllistyy apartheidiin palestiinalaisia vastaan Amnesty. 1.2.2022. Viitattu 17.12.2024.
  69. ↑ Not a "vibrant democracy". This is apartheid. B'Tselem. Arkistoitu 14.11.2024. Viitattu 17.12.2024. (englanniksi)
  70. ↑ Omar Shakir: A Threshold Crossed. Human Rights Watch, 27.4.2021. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  71. ↑ Netanjahu: Olemme sodassa ja voitamme sen Ilta-Sanomat. 7.10.2023 (päivitetty 9.11.2023). Viitattu 7.10.2023.
  72. ↑ Israel valmistelee uusia vastatoimia, Hamasilla panttivankeina siviilejä ja sotilaita Helsingin Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  73. ↑ Incoronato, Katja: Israel varoittaa ”pitkästä ja vaikeasta sodasta” – Tämä on Libanoniin jo levinneen konfliktin tilanne nyt Uusi Suomi. 8.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  74. ↑ Williams, Dan: How the Hamas attack on Israel unfolded Reuters. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)
  75. ↑ a b Knell, Yolande & Alouf, Rushi Abu & Gritten, David: Israeli forces fight to drive out Hamas militants as death toll passes 600 BBC News. 7.10.2023. Viitattu 8.10.2023. (englanniksi)
  76. ↑ Bowen, Jeremy: Hamas blindsides Israel with most serious attack in a generation BBC News. 7.10.2023. Viitattu 8.10.2023. (englanniksi)
  77. ↑ Lapinkangas, Pasi: Näin ulkoministeri Valtonen kommentoi yllätyshyökkäystä Israeliin Ilta-Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  78. ↑ a b c Gillett, Francesca: 'Like a horror movie' - Israel music festival-goers fled in hail of bullets BBC News. 9.10.2023. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
  79. ↑ Körkkö, Hilla: Tällainen on musiikkifestivaali, jolle äärijärjestö Hamas hyökkäsi Helsingin Sanomat. 10.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  80. ↑ Osipova, Elsa & Väänänen, Marja & Sarlin, Eeva: Hamas tappoi satoja nuoria festivaaleilla viikonloppuna – kooste näyttää, kuinka tapahtumat etenivät Yle Uutiset. 10.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  81. ↑ a b Murphy, Paul. P ym.: Desert horror: Music festival goers heard rockets, then Gaza militants fired on them and took hostages CNN. 7.10.2023. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
  82. ↑ a b Reyes, Ronny: Horrifying images reveal Hamas massacre at rave, where Israeli officers acted as human shields to protect civilians New York Post. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
  83. ↑ Breiner, Josh: Israeli Security Establishment: Hamas Likely Didn’t Have Advance Knowledge of Nova Festival Haaretz. 18.11.2023.
  84. ↑ Kubovich, Yaniv: IDF Ordered Hannibal Directive on October 7 to Prevent Hamas Taking Soldiers Captive Haaretz. 7.7.2024. Haaretz. Viitattu 11.9.2024.
  85. ↑ Kokkonen, Yrjö: Hamasin hyökkäys Israeliin: Tämä tapahtui lauantaina Yle Uutiset. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  86. ↑ Freyborg, Hanna: Israel ampui tykeillä Etelä-Libanoniin vastaiskuna Hizbollahille Helsingin Sanomat. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  87. ↑ Silvander, Lauri: Israelin armeija ja Hamas taistelevat useilla alueilla Ilta-Sanomat. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  88. ↑ Hakala, Pekka: Israel julisti Gazan täyden saarron – ”Ei sähköä, ei ruokaa, ei vettä, ei polttoainetta” Helsingin Sanomat. 9.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  89. ↑ YK vaatii Israelia perumaan yli miljoonalle gazalaiselle annetun evakuointikehotuksen Helsingin Sanomat. 8.10.2023. Viitattu 13.10.2023.
  90. ↑ Myllyniemi, Timo: Israelin salainen erikoisjoukko vapautti 250 panttivankia Ilta-Sanomat. 13.10.2023. Viitattu 13.10.2023.
  91. ↑ Abed Khaled: Israelis and Palestinians Blame Each Other for Blast at Gaza Hospital That Killed Hundreds nytimes.com. Viitattu 18.10.2023. (englanniksi)
  92. ↑ YK tuomitsee gazalaissairaalaan kohdistuneen iskun, jossa kuoli ainakin 500 ihmistä – Pääsihteeri: "Olen kauhistunut" Kaleva. Viitattu 9.11.2023.
  93. ↑ Isku Gazassa sijaitsevaan sairaalaan on surmannut ainakin 500 ihmistä – Israel ja Gazan hallinto syyttelevät toisiaan, Yhdysvaltojen mukaan Israel ei ole syyllinen Kaleva. Viitattu 9.11.2023.
  94. ↑ Gaza hospital blast was caused by misfired rocket, says European military source France 24. 20.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  95. ↑ Paul P. Murphy,Katie Polglase,Benjamin Brown,Gianluca Mezzofiore,Eliza Mackintosh: CNN Investigates: Forensic analysis of images and videos suggests rocket caused Gaza hospital blast, not Israeli airstrike CNN. 21.10.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  96. ↑ Uusitalo, Kaisa: Israel pyrkii tuhoamaan johtopaikkoja ja asevarastoja, sanoo sotilasasiantuntija yle.fi. 22.10.2023. Viitattu 2.3.2024.
  97. ↑ Gazassa on käynnissä jo täysi sota: uhrimäärä on suurempi kuin Ukrainan sodan ensi viikkoina Yle.fi. 25.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  98. ↑ Kajander, Riikka: Viime yö koetteli Gazaa – tuhoisimmat iskut kolmeen viikkoon Yle.fi. 28.10.2023. Viitattu 16.12.2023.
  99. ↑ Ennennäkemättömät satelliittikuvat paljastavat: Israel katkaisi Gazan iltalehti.fi. Viitattu 11.11.2023.
  100. ↑ Aaron Boxerman: Israel-Hamas War: Israel Lowers Oct. 7 Death Toll Estimate to 1,200 The New York Times. 10.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  101. ↑ Vahvistamattomien tietojen mukaan Israelin maahyökkäys Gazaan on alkanut mtvuutiset.fi. 27.10.2023. Viitattu 28.10.2023.
  102. ↑ Israel hyökkää rajusti Pohjois-Gazassa – tämän tiedämme nyt Yle Uutiset. 28.10.2023. Viitattu 28.10.2023.
  103. ↑ Israel aloitti maahyökkäyksen Gazaan viikonloppuna – sotilasasiantuntija selittää, miksi hyökkäys alkoi vaivihkaa Yle Uutiset. 30.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  104. ↑ NY Times: Israelin maahyökkäys on viivästynyt – tämä on syy mtvuutiset.fi. 15.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  105. ↑ Toivonen, Terhi: Gazassa oleviin suomalaisiin ei ole saatu yhteyttä – Suomen Ramallahin-toimiston päällikkö: ”Pommituksilta turvallisia paikkoja ei ole” Yle.fi. 29.10.2023. Viitattu 16.12.2023.
  106. ↑ Israelilaislehti: Maailman seuratessa sairaalataistelua Israelin sotilaat tuhoavat koko Gazan kaupunkia asuinkelvottomaksi Helsingin Sanomat. 17.11.2023. Viitattu 17.11.2023.
  107. ↑ What has Israel ‘found’ in Gaza’s al-Shifa Hospital? Al Jazeera. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  108. ↑ Helen Livingstone: What is Gaza’s Indonesian hospital and why is Israel targeting it? The Guardian. 21.11.2023. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  109. ↑ How Israel has destroyed Gaza’s schools and universities Al Jazeera. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  110. ↑ Israel destroys last university in Gaza as strikes continue on civilian shelters The National. 18.1.2024. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  111. ↑ Helsingin kokoisessa Gazan kaupungissa on tuhoutunut tai vaurioitunut joka toinen talo – katso grafiikka Yle Uutiset. 24.11.2023. Viitattu 25.11.2023.
  112. ↑ Hamas vapautti 24 ihmistä, Israel 39 – vankienvaihto Israelin ja äärijärjestö Hamasin välillä alkoi Yle Uutiset. 24.11.2023. Viitattu 25.11.2023.
  113. ↑ Gazaan saatiin odotettu tulitauko ja sopimus panttivankien vapauttamisesta Turun Sanomat. 22.11.2023. Viitattu 16.12.2023.
  114. ↑ Israel sanoi vapauttaneensa sovitut 39 palestiinalaisvankia – aselepo on jatkunut jo kaksi päivää Itä-Häme. 26.11.2023. Viitattu 16.12.2023.
  115. ↑ Aselepo alkoi Gazassa, ensimmäiset avustusrekat pääsivät alueelle Yle Uutiset. 24.11.2023. Viitattu 25.11.2023.
  116. ↑ Hannu Aaltonen, Ayla Albayrak: Israel on päästänyt kymmeniä avustusrekkoja Gazan kaistalle aselevon alettua ts.fi. 24.11.2023. Viitattu 25.11.2023.
  117. ↑ Aselepo päättyi Gazassa: Israel jatkaa pommituksia – syyttää Hamasia Uusi Suomi. 1.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  118. ↑ Körkkö, Hilla: ”Se, mitä ehdittiin tehdä, on täysin puutteellista”, tutkijan mukaan Gazan tilanne tuli­tauon jälkeen on katastrofaalinen Helsingin Sanomat. 2.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  119. ↑ Israeli air strikes pound Gaza as truce ends Al Jazeera. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  120. ↑ Aselevon päätyttyä Israel on tehnyt jo satoja iskuja Gazan kaistalle – yli 400 iskua viikonlopun aikana Keskisuomalainen. 3.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  121. ↑ a b c d e f Chronology of Israel's war in Gaza Reuters. 1.5.2024.
  122. ↑ Sarah Shamim: What is ‘All eyes on Rafah’? Decoding a viral social trend on Israel’s war Al Jazeera. Viitattu 14.12.2024. (englanniksi)
  123. ↑ Alam, Anam: Gaza genocide: An interactive timeline The New Arab.
  124. ↑ Al Jazeera Staff: Israel-Hamas ceasefire talks: A timeline of obstruction Al Jazeera. Viitattu 14.12.2024. (englanniksi)
  125. ↑ Uutinen minuutissa: Gazaan ei saatu tulitaukoa – Israel valmistelee hyökkäystä Rafahiin, vaikka Yhdysvallat vastustaa Yle Uutiset. 10.5.2024. Viitattu 14.12.2024.
  126. ↑ Kymmeniä kuoli Israelin iskussa pakolaisleirille Rafahissa – ”Tilanne on tulenarka”, sanoo professori Juusola Yle Uutiset. 26.5.2024. Viitattu 14.12.2024.
  127. ↑ YK:n Guterres tuomitsee Israelin iskun Rafahiin – turvallisuusneuvosto hätäistuntoon Yle Uutiset. 28.5.2024. Viitattu 14.12.2024.
  128. ↑ Kansainvälinen tuomioistuin vaatii Israelia lopettamaan hyökkäyksen Rafahiin – Koskenniemi: Tavattoman merkittävä päätös Yle Uutiset. 24.5.2024. Viitattu 14.12.2024.
  129. ↑ Israel extends control of Gaza's entire land border www.bbc.com. Viitattu 14.12.2024. (englanniksi)
  130. ↑ Hannu Pesonen: Israel avasi käytännössä toisen rintaman Libanoniin – ajankohta ei ole sattumaa Suomenkuvalehti.fi. 23.9.2024. Viitattu 15.10.2024. (englanniksi)
  131. ↑ Israel sanoo Hizbollah-komentajan kuolleen Beirutiin tehdyssä iskussa Yle Uutiset. 30.7.2024. Viitattu 14.12.2024.
  132. ↑ NY Times: Hamas-johtaja salamurhattiin yllättävällä tavalla – pommi piilotettiin majapaikkaan viikkoja aiemmin Yle Uutiset. 2.8.2024. Viitattu 14.12.2024.
  133. ↑ NY Times: Hamas-johtaja salamurhattiin yllättävällä tavalla – pommi piilotettiin majapaikkaan viikkoja aiemmin Yle Uutiset. 2.8.2024. Viitattu 14.12.2024.
  134. ↑ Israel: Hamasin terrorihyökkäyksen arkkitehti tapettu – yksi etsityimmistä miehistä lähes 30 vuoden ajan mtvuutiset.fi. Viitattu 14.12.2024.
  135. ↑ a b Hamas-johtajan kuolema | Sotilaat törmäsivät Israelin etsityimpään viholliseen sattumalta Helsingin Sanomat. 17.10.2024. Viitattu 23.10.2024.
  136. ↑ https://yle.fi/a/74-20137209
  137. ↑ Nurminen, Niko: Länsirannalla odotetaan Gazan sodan leviävän sinnekin – "Perheenjäseniämme tapetaan kansanmurhassa" MTV Uutiset. 1.11.2023. Viitattu 16.12.2023.
  138. ↑ Occupied West Bank faces growing Israeli aggression amid Gaza war aljazeera. 8.12.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
  139. ↑ Debre, Isabel: With the world’s eyes on Gaza, attacks are on the rise in the West Bank, which faces its own war AP. 20.11.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  140. ↑ The Resurgence of Armed Groups in the West Bank and Their Connections to Gaza ACLED. 14.12.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  141. ↑ Romsi, Vilma: Amnesty: Israelin armeija on teloittanut laittomasti palestiinalaisia Länsirannalla yle.fi. 5.2.2024. Viitattu 8.3.2024.
  142. ↑ Israelin tankit liikkuvat Libanonin rajalla – konflikti voi nyt kiihtyä kolmella eri rintamalla Yle Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  143. ↑ Emmi Julkunen: Näin asiantuntijat arvioivat tulenarkaa Pohjois-Israelin tilannetta – ”Paineet liittyä mukaan Hamasin tueksi ovat kasvamassa” Ilta-Sanomat. 9.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  144. ↑ Israel lähetti tankit Libanonin rajalle mtvuutiset.fi. 8.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  145. ↑ Israelin armeija iskenyt tykistöllä Libanoniin vastauksena Hizbollahin iskuihin Lapin Kansa. Viitattu 10.11.2023.
  146. ↑ Lebanon: Israel shells militant targets across border BBC News. 11.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  147. ↑ Gazan sota | Jos Israel hyökkäisi Libanoniin, se tarkoittaisi koko Lähi-idän ruutitynnyrin räjähtämistä, katsoo tutkija Helsingin Sanomat. 23.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  148. ↑ Israel ‘will return Lebanon to the Stone Age’ if Hezbollah starts a war Al Jazeera. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  149. ↑ Hizbollahin johtaja: yksikään paikka Israelissa ei olisi sodassa turvassa Yle Uutiset. 19.6.2024. Viitattu 24.6.2024.
  150. ↑ Jaakko Vilmusenaho: Israel iski kahdelle lentokentälle Syyriassa Uusimaa. 12.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  151. ↑ Syyria | Israel teki ilmaiskun Aleppon lentokentälle, viisi haavoittui Helsingin Sanomat. 15.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  152. ↑ Israel iski Syyrian lentokentälle Ilta-Sanomat. 15.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  153. ↑ Israel pyrkii tuhoamaan johtopaikkoja ja asevarastoja, sanoo sotilasasiantuntija Yle Uutiset. 22.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  154. ↑ Israeli Airstrikes Damage Syrian Airports Voice of America. 22.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  155. ↑ Israel strikes kill 8 Syria troops, hit Aleppo airport: defence ministry France 24. 25.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  156. ↑ Five injured in Israeli strikes on Syria airport Le Monde.fr. 15.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  157. ↑ Israel Latest: US Says Forces Attacked Again After Syria Strike Bloomberg.com. 9.11.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  158. ↑ Magid, Agencies ja Magic, Jacob: Israel, US said to kill 12 Iran-backed fighters in separate strikes in Syria The Times of Israel. 9.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  159. ↑ Israel: Yhdysvallat ei jää sivustakatsojaksi, jos Iran hyökkää Yle.fi. 7.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  160. ↑ Berg, Raffi & Spender, Tom & Beale, Jonathan: Why has Iran attacked Israel? BBC. 14.4.2024. Viitattu 15.4.2024. (englanniksi)
  161. ↑ Kaisa Rautaheimo: Iranilla on valtavat asevoimat: Tämä sen vahvuuksista ja heikkouksista tiedetään. HS Ulkomaat, 14.4.2024. Helsinki. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.4.2024.
  162. ↑ a b Sulasma, Olli-Pekka: Iran hyökkäsi Israeliin samanlaisilla drooneilla, jollaisia se toimittaa Venäjälle sodassa Ukrainaa vastaan yle.fi. 14.4.2024. Viitattu 15.4.2024.
  163. ↑ Kim, Juliana & Diaz, Jaclyn & Hernandez, Joe: Iran attacked Israel, escalating an already volatile conflict. Here's what to know npr.org. 14.4.2024. Viitattu 15.4.2024. (englanniksi)
  164. ↑ Jokinen, Kalle & Hannula, Tommi & Pölkki, Minna & Rosi, Clarissa & Korte, Henriikka: Ennen­näkemätön hyökkäys selitettynä: Miksi ja miten Iran iski Israeliin? Helsingin Sanomat. 14.4.2024. Viitattu 15.4.2024.
  165. ↑ Israel strikes Iran, defense officials confirm The Jerusalem Post | JPost.com. 19.4.2024. Viitattu 9.1.2025. (englanniksi)
  166. ↑ 19.4.2024: Drone attack caused no damage or casualties in Isfahan, says Iran foreign minister Reuters.
  167. ↑ What we know about Israel’s attack on Iran www.bbc.com. Viitattu 9.1.2025. (englanniksi)
  168. ↑ Scarr, Simon & Arranz, Adolfo & Saul, Jonathan & Huang, Han & Chowdhury, Jitesh: Red Sea attacks Reuters. 2.2.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  169. ↑ Kallionpää, Katri: Huthikapinalliset tekevät Punaisesta­merestä Gazan sodan näyttämöä – Israel uhkaa puuttuvansa asiaan Helsingin Sanomat. 10.12.2023. Viitattu 4.3.2024.
  170. ↑ Who are the Houthis and why are they attacking Red Sea ships? BBC. 5.2.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  171. ↑ Jääselkäinen, Kai: Yhdysvallat ja Britannia iskivät huthikapinallisten kohteisiin Jemenissä – kyseessä liittouman neljäs yhteinen isku yle.fi. 25.2.2024. Viitattu 2.3.2024.
  172. ↑ Stenroos, Maria: Ylen tiedot: Suomi aikoo lähettää sotilaita turvaamaan Punaisenmeren laivaliikennettä yle.fi. 6.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  173. ↑ Iordache, Ruxandra: Three dead in first fatal Houthi attack in the Red Sea CNBC. 7.3.2024. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
  174. ↑ What is Israel's military strength? Here’s everything you need to know The Economic Times. 22.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  175. ↑ a b Jari Alenius: Israelilla on maailman edistyneimpiin kuuluva sotavoima Ilta-Sanomat. 14.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  176. ↑ AJLabs: How big is Israel’s military and how much funding does it get from the US? Al Jazeera. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  177. ↑ Israel-Gaza: How much money does Israel get from the US? BBC News. 24.5.2021. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  178. ↑ Israel otti Gazassa käyttöön uuden tarkkuusaseen – Valmistaja väittää aseen vähentävän siviiliuhreja Aamulehti. 15.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  179. ↑ US sends ‘bunker buster’ bombs to Israel for war on Gaza, report says Al Jazeera. 2.12.2023.
  180. ↑ Borger, Julian: Biden under scrutiny after bypassing Congress to supply tank shells to Israel The Guardian. 10.12.2023.
  181. ↑ The Israel-Hamas military balance France 24. 16.10.2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  182. ↑ Fassihi, Farnaz: After Years of Vowing to Destroy Israel, Iran Faces a Dilemma nytimes.com. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  183. ↑ Tabaar, Mohammad Ayatollahi: Why Iran Is Gambling on Hamas foreignaffairs.com. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  184. ↑ a b What is happening in Israel and Gaza, and what is Hamas? bbc.com. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  185. ↑ Rascoe, Ayesha ja Inskeep, Steve: Israel says its goal is to remove Hamas from power. What comes next is unclear npr. 5.11.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  186. ↑ Urooba, Jamal: ‘We will come from the ground’: Israel’s goals in a ground invasion of Gaza Al Jazeera. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  187. ↑ Ravid, Barak ja Gottbrath, Laurin-Whitney: Israel's goal in Gaza — and what it means for Palestinians AXIOS. 3.11.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  188. ↑ Parkkari, Jani: Tutkijan mukaan Israel ei pyri tappamaan jokaista Hamas-taistelijaa – päämäärä on tuhota järjestön kyky uusiin iskuihin yle.fi. 2.4.2024. Viitattu 4.4.2024.
  189. ↑ a b Chacar, Henriette: Netanyahu's post-war plan sees Israel keeping security control over Palestinian areas 23.2.2024. Reuters. Viitattu 17.2.2025. (englanniksi)
  190. ↑ a b Töyrylä, Katriina: Israelilta suunnitelma Gazan tulevaisuudesta Yle Uutiset. 23.2.2024. Viitattu 17.2.2025.
  191. ↑ a b Ilkka, Ilmo: Haaretz: Netanjahun kanslia julkisti, mitä se suunnittelee Gazaan sotaoperaation jälkeen Helsingin Sanomat. 23.2.2024. Viitattu 17.2.2025.
  192. ↑ a b Lis, Jonathan & Samuels, Ben: Netanyahu Unveils Israel's Plan for Postwar Gaza: Full Demilitarization and Closing UNRWA Haaretz. 23.2.2024. Viitattu 17.2.2025. (englanniksi)
  193. ↑ Hamas-terroristin viestit paljastavat harhaisen miehen, jolle kymmenien tuhansien kuolema on ”välttämätön uhraus” Helsingin Sanomat. 20.6.2024.
  194. ↑ Mostafa Salem ja Kylie Atwood: Hamas leader said civilian death toll could benefit militant group in Gaza war, WSJ reports CNN. 11.6.2024.
  195. ↑ a b Helin, Satu & Kemppinen, Ilkka: Tilastot osoittavat: Gazan sota on poikkeuksellisen raaka yle.fi. 7.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  196. ↑ Daily death rate in Gaza higher than any other major 21st Century conflict - Oxfam Oxfam International. 21.2.2024. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
  197. ↑ Hamas hostages: Who are the people taken from Israel? BBC News. 19.10.2023. BBC. Viitattu 19.10.2023. (englanniksi)
  198. ↑ Useiden maiden kansalaisia kuollut Israelin ja Hamasin välisissä taisteluissa – evakuoinnit käynnissä MTV Uutiset. 9.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  199. ↑ 10 Nepalis killed, one still missing as Hamas terrorist group attacks Israel Nepal Live Today. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023. (englanniksi)
  200. ↑ Hamas hostages: Stories of the people taken from Israel bbc.com. 9.10.2023. Viitattu 24.9.2024. (englanniksi)
  201. ↑ Reasonable Grounds to Believe Conflict-Related Sexual Violence Occurred in Israel During 7 October Attacks, Senior UN Official Tells Security Council | Meetings Coverage and Press Releases press.un.org. Viitattu 5.12.2024.
  202. ↑ Rulamo, Anssi: Silminnäkijät: Hamas teki karmivaa seksuaalista väki­valtaa loka­kuun hyökkäyksessä Helsingin Sanomat. 8.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  203. ↑ Al Jazeera Investigative Unit: October 7: Forensic analysis shows Hamas abuses, many false Israeli claims Al Jazeera. Viitattu 5.12.2024. (englanniksi)
  204. ↑ How 2 debunked accounts of sexual violence on Oct. 7 fueled a global dispute over Israel-Hamas war AP News. 22.5.2024. Viitattu 5.12.2024. (englanniksi)
  205. ↑ Gupta, Arun: American Media Keep Citing Zaka — Though Its October 7 Atrocity Stories Are Discredited in Israel The Intercept. 27.2.2024. Viitattu 5.12.2024.
  206. ↑ Death and Donations: Did the Israeli Volunteer Group Handling the Dead of October 7 Exploit Its Role? Haaretz. 31.1.2024.
  207. ↑ Gaza has become a graveyard for thousands of children unicef. 31.10.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  208. ↑ Miljoonat seuraavat, kun tämä 22-vuotias gazalainen julkaisee videoita sodasta – Instagramin supersuosio tuli parissa viikossa Yle Uutiset. 9.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
  209. ↑ Save the Children Tells VOA: One Child Is Killed Every 10 Minutes in Gaza Voice of America. 8.11.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  210. ↑ Nichols, Michelle: A child killed on average every 10 minutes in Gaza Reuters. 11.11.2023. Viitattu 16.12.2023.
  211. ↑ Raita-aho, Sanna: Gaza on nyt maailman vaarallisin paikka olla lapsi Ilta-Sanomat. 11.12.2023. Viitattu 13.12.2023.
  212. ↑ Unicef vetoaa sairaaloista turvaa hakevien lasten puolesta, YK:n turvallisuus­neuvoston määrä äänestää Gazasta Helsingin Sanomat. 19.12.2023. Viitattu 22.12.2023.
  213. ↑ Happo, Pauliina: Gazassa lapset ovat menettäneet koko tukiverkkonsa, ja se tekee sodasta heille erityisen traumaattisen yle.fi. 3.3.2023. Viitattu 3.3.2023.
  214. ↑ Kankkonen, Tom: YK varoittaa vakavasta nälänhädästä Gazassa – lapsia kuolee jo aliravitsemukseen ja nestehukkaan yle.fi. 7.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  215. ↑ Huttunen, Anni: WHO pääsi Gazan sairaaloihin ensimmäistä kertaa kuukausiin – useita lapsia kuollut nälkään Helsingin Sanomat. 5.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  216. ↑ Tällainen on ”maailman suurin avovankila”, jossa valtaosa ihmisistä elää köyhyydessä Helsingin Sanomat. 10.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  217. ↑ Polttopisteessä oleva Gaza on kuin Nurmijärven kokoinen avovankila Yle Uutiset. 15.5.2018. Viitattu 8.9.2024.
  218. ↑ The grave reality of life in Gaza - occupied Palestinian territory reliefweb.int. 29.8.2021. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  219. ↑ Children make up nearly half of Gaza's population. Here's what it means for the war npr. 19.10.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  220. ↑ Tänne ihmiset nyt hakeutuvat suojaan Gazassa – katso kartat Yle Uutiset. 12.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  221. ↑ Gaza Strip in maps: Life in Gaza under siege BBC News. 22.11.2012. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  222. ↑ Nidal Al-Mughrabi, Nidal Al-Mughrabi: Gazans say nowhere to go as they prepare for Israeli assault after Hamas raid Reuters. 10.10.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  223. ↑ 10 things you should know about the humanitarian situation in Gaza NRC. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  224. ↑ Many killed in Israeli attacks on two schools in northern Gaza Al Jazeera. Viitattu 19.11.2023. (englanniksi)
  225. ↑ The New Arab Staff: Dozens killed as Israel strikes UN school in northern Gaza https://www.newarab.com/. 18.11.2023. Viitattu 19.11.2023. (englanniksi)
  226. ↑ Becker, Jo: Israel/Gaza Hostilities Take Horrific Toll on Children Human Rights Watch. 22.11.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
  227. ↑ Israel destroys hundreds of educational institutions in Gaza since the war started npr.org. 24.1.2024. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
  228. ↑ STT: Israelissa uhriluku on noussut yli 1 300:n, Gazassa noin 1 800:aan SSS.fi. 13.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  229. ↑ STT–AFP: Israel sanoo saaneensa Gazan rajan ”melko lailla hallintaan” Aamulehti. 10.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  230. ↑ a b Barros, Aline: Is There a Path to Refugee Resettlement for Palestinians? Voice of America. 28.10.2023. Viitattu 16.11.2023. (englanniksi)
  231. ↑ Photos: As Israel’s war on Gaza rages, humanitarian crisis worsens Al Jazeera. Viitattu 16.11.2023. (englanniksi)
  232. ↑ 5 Facts About the Humanitarian Situation in Gaza Anera. 6.11.2023. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  233. ↑ Gazassa siviilit eivät pakene pommituksia kuten Ukrainassa – tutkija kertoo syyn Yle Uutiset. 28.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  234. ↑ Why Egypt and other Arab countries are unwilling to take in Palestinian refugees from Gaza AP News. 18.10.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  235. ↑ Lassi Lapintie: Avustusjärjestöiltä katkesivat kaikki yhteydet Gazaan: ”Täysi hiljaisuus” Aamulehti. 28.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  236. ↑ Mersiha Gadzo,Virginia Pietromarchi,Edna Mohamed: As Israeli tanks surround hospitals, UN calls northern Gaza ‘hell on Earth’ Al Jazeera. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  237. ↑ STT, Minja Viitanen, Ayla Albayrak: Gazan suurin sairaala on jäänyt täysin saarroksiin: ”Emme voi evakuoitua” Ilta-Sanomat. 11.11.2023. Viitattu 11.11.2023.
  238. ↑ Rebecca Picciotto,Katrina Bishop: Israel-Hamas war live updates: 'Catastrophic' situation at Gaza hospital as attacks ramp up; Pro-Palestinian march due in London CNBC. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  239. ↑ Heavy fighting around Gaza’s largest hospital forces many to flee NBC News. 10.11.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  240. ↑ Lääkärit eivät enää näe Gazassa normaalikokoisia vauvoja – ”Tämä on ihmisyyden kriisi” yle.fi. 16.3.2024. Viitattu 17.3.2024.
  241. ↑ Osiopva, Elsa: Useat lapset menettäneet perheensä Gazan sodassa YLE. 12.12.2023. Viitattu 13.12.2023.
  242. ↑ Hegarty, Stephanie: Gaza casualties: 'Most of the children in my family photo are dead' BBC. 11.11.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
  243. ↑ Israeli airstrike destroys Al Shifa hospital’s cardiac ward alarabiya. 9.11.2023. Viitattu 12.11.2023.
  244. ↑ AFP-Agence France Presse: Hamas Health Official Says Israel Strike Destroys Al-Shifa Hospital Cardiac Ward www.barrons.com. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  245. ↑ Nidal Al-Mughrabi, Emily Rose, Maayan Lubell, Nidal Al-Mughrabi: Israel offers Gaza hospital evacuation for babies but fighting rages on Reuters. 12.11.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  246. ↑ Israel offers to evacuate babies from main Gaza hospital amid war Hindustan Times. 12.11.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  247. ↑ Israel julkaisi videon, jonka mukaan Hamas piileskelee sairaalan alla Helsingin Sanomat. 14.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  248. ↑ Valkoinen talo: Hamasilla komento­keskus sairaalan alla is.fi.
  249. ↑ BBC goes inside Al-Shifa hospital with the Israeli army bbc.com.
  250. ↑ Arttu Mäkelä, Henrietta Nyberg, Sanna Raita-aho: Israelin asevoimat sanoo löytäneensä al-Shifan sairaalasta aseita, Hamas kiistää ts.fi. 15.11.2023. Viitattu 19.11.2023.
  251. ↑ Gazan sota | Näin israelilaissotilaiden rynnäkkö Gazan suurimpaan sairaalaan eteni keskiviikkona Helsingin Sanomat. 15.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  252. ↑ STT TT-AFP: Israel sanoo aloittaneensa sotilaallisen operaation al-Shifan sairaalassa Gazassa ts.fi. 15.11.2023. Viitattu 19.11.2023.
  253. ↑ Israelin operaatio sairaalalla päättynyt: palestiinalaisten mukaan Israel tulitti potilas­huoneita ja otti kiinni henkilö­kuntaa Helsingin Sanomat. 17.12.2023. Viitattu 17.12.2023.
  254. ↑ Juonala, Marja: Maailman terveysjärjestö sanoo järkyttyneensä Nasserin sairaalan tuhosta Gazassa yle.fi. 20.2.2024. Viitattu 26.2.2024.
  255. ↑ International Reactions to the Hamas Attack on Israel | The Washington Institute www.washingtoninstitute.org. Viitattu 10.12.2024. (englanniksi)
  256. ↑ Adam Goldman, Ronen Bergman, Mark Mazzetti, Natan Odenheimer, Alexander Cardia, Ainara Tiefenthäler, Sheera Frenkel: Where Was the Israeli Military? The New York Times. 30.12.2023. Viitattu 13.1.2025. (englanniksi)
  257. ↑ Pitäisikö Suomen tuomita tiukemmin siviileihin kohdistuvat iskut Gazassa? Näin poliitikot vastaavat Helsingin Sanomat. 15.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  258. ↑ Lähes 80 ulkoministeriön työntekijää kirjelmöi Elina Valtoselle tyytymättömyydestä Suomen Israel-politiikkaan Helsingin Sanomat. 10.1.2024. Viitattu 13.1.2024.
  259. ↑ Ensimmäiset suomalaiset päässeet Gazasta Egyptiin – Konsulipäällikkö: ainakin kuusi suomalaista yhä Gazassa Aamulehti. 1.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
  260. ↑ Syria says Damascus and Aleppo airports hit by Israeli missiles BBC News. 12.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  261. ↑ Michelle Nichols: Iran warns of 'far-reaching consequences' if Israel not stopped Reuters. 14.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  262. ↑ Katja Incoronato: Bloomberg: Iran varoittaa Israelia konfliktin eskaloitumisesta Talouselämä. 14.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  263. ↑ Ahmed Al Omran, Yara Bayoumy: Iran and Saudi Arabia, Regional Rivals, Call for Gaza Cease-Fire The New York Times. 11.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  264. ↑ At Riyadh summit, Arab and Muslim leaders slam Israel, but can't agree on response Le Monde.fr. 11.11.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  265. ↑ Kokkonen, Yrjö: Yhdysvallat lähettää lentotukialuksen Israelin tueksi Yle Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023.
  266. ↑ Israel Gaza: Biden's visit is a high-stakes gamble BBC News. 18.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  267. ↑ US Outrage Over Hamas Attack on Israel | Wilson Center www.wilsoncenter.org. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  268. ↑ Joakim Kullas: Yhdysvaltain ulkoministeriltä suorat sanat Gazan sodasta: ”Liikaa palestiinalaisia on tapettu” Uusi Suomi. 10.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  269. ↑ Blinken in Jordan for Talks on Israel-Hamas War, Gaza Humanitarian Crisis Voice of America. 3.11.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  270. ↑ USA vastustaa Gazan pitkäaikaista miehitystä Itä-Savo. 7.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
  271. ↑ Gazan sota | Gazan terveysministeriön ilmoittamia uhrilukuja on kyseenalaistettu – Näin ne lasketaan Helsingin Sanomat. 12.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  272. ↑ Biden urges Israel to 'be more careful' to protect civilians in Gaza France 24. 14.12.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  273. ↑ Bertrand, Natasha & Bo Lillis, Katie: Exclusive: Nearly half of the Israeli munitions dropped on Gaza are imprecise ‘dumb bombs,’ US intelligence assessment finds CNN. 14.12.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  274. ↑ French President Macron hosts Gaza aid conference and appeals to Israel to protect civilians AP News. 9.11.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  275. ↑ Laitaoikeiston Marine Le Pen aikoo marssia Ranskan juutalaisten puolesta – Ei kiitos, sanovat juutalaisjärjestöt Yle Uutiset. 10.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  276. ↑ World reacts to Hamas attack on Israel 8.10.2023. Reuters. Viitattu 8.10.2023. (englanniksi)
  277. ↑ UN experts say ceasefire needed as Palestinians at 'grave risk of genocide 3.11.2023. Reuters. Viitattu 3.11.2023. (englanniksi)
  278. ↑ Q&A: Former UN official Craig Mokhiber on Gaza, Israel and genocide 2.11.2023. Al Jazeera. Viitattu 3.11.2023. (englanniksi)
  279. ↑ Vasemmistoliiton Andersson arvostelee Suomen äänestyspäätöstä YK:ssa: ”Perustelut eivät vakuuta” Yle Uutiset. 29.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  280. ↑ US Viewed as Isolated in Diplomatic Fallout of Gaza War Voice of America. 7.11.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  281. ↑ Järkyttävä tieto Gazan lapsiuhreista julki www.iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2023.
  282. ↑ Kansanmurha Gazassa? Martti Koskenniemi perustelee MTV:lle, miten Israelin tekoja arvioidaan oikeudessa mtvuutiset.fi. 31.12.2023. Viitattu 3.1.2024.
  283. ↑ UN human rights experts welcome start of ICJ genocide hearings in The Hague, reiterate call for ceasefire ohchr.org. 11.1.2024. Viitattu 12.1.2024. (englanniksi)
  284. ↑ USN avslutter samarbeid med israelske universiteter Forskerforum. 19.2.2024. Viitattu 21.2.2024. (norjaksi)
  285. ↑ HYY on esittänyt vaatimuksen Helsingin yliopistolle sitoutumisesta Israelin akateemiseen boikottiin 14.6.2024. HYY.
  286. ↑ Ester: Kannanotto: TaiYo vaatii Taideyliopistoa sitoutumaan Israelin akateemiseen ja kulttuuriseen boikottiin Taideyliopiston ylioppilaskunta (TaiYo). 23.10.2024. Viitattu 5.12.2024.
  287. ↑ Kannanotto: TYY vaatii toimia Gazan humanitaarisen kriisin ratkaisemiseksi ja opiskelijoiden tukemiseksi | Tyy.fi www.tyy.fi. Viitattu 5.12.2024.
  288. ↑ SYLin liittokokous: Yliopistoilla on vastuu tukea ihmisoikeuksien, rauhan ja kansainvälisen oikeuden toteutumista – SYL vaatii Israelin akateemista boikottia SYL. 16.11.2024. Viitattu 5.12.2024.
  289. ↑ Palestiinalaisia tukeva satojen ihmisten mielen­osoitus marssi Israelin suur­lähetystön nurkille 20.10.2023. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.10.2023.
  290. ↑ Lähes tuhat osoitti mieltään palestiinalaisten puolesta Helsingissä 20.10.2023. Yle.fi. Viitattu 21.10.2023.
  291. ↑ Helsingissä jälleen mielenosoitus Palestiinan puolesta 21.10.2023. Yle.fi. Viitattu 21.10.2023.
  292. ↑ Poliisi otti Helsingin yliopistolla kiinni 13 palestiinalaisia tukenutta mielenosoittajaa Yle Uutiset. 29.11.2023. Viitattu 2.12.2023.
  293. ↑ Mielenosoitukset | Joukko opiskelijoita nousi barrikadeille vaatimaan Helsingin yliopistolta Israel-boikottia Helsingin Sanomat. 6.5.2024. Viitattu 23.5.2024.
  294. ↑ Heidi Hyttinen: Tampereen yliopiston ulkopuolelle leiriytyneet opiskelijat osoittavat mieltään Palestiinan puolesta Aamulehti. 15.5.2024. Viitattu 23.5.2024.
  295. ↑ Opiskelijat perustavat telttakyliä kampuksille – vaativat yhteistyön lopettamista israelilaisyliopistojen kanssa Yle Uutiset. 16.5.2024. Viitattu 23.5.2024.
  296. ↑ Helsingin yliopisto | Israel-yhteistyötä vastustavilta mielenosoittajilta katkaistiin sähköt yliopistolla Helsingin Sanomat. 10.5.2024. Viitattu 23.5.2024.
  297. ↑ Yliopisto arvioinut uudelleen yhteistyön israelilaisyliopistojen kanssa | Tiedotearkisto | Opiskelu-palvelu | Helsingin yliopisto studies.helsinki.fi. Viitattu 23.5.2024.
  298. ↑ Mielenosoitukset | Helsingin yliopisto pyysi poliisin apuun mielenosoituksen lopettamiseksi Helsingin Sanomat. 12.6.2024. Viitattu 24.6.2024.
  299. ↑ Poliisi hajotti Palestiinaa tukevan mielenosoituksen Helsingin yliopiston edustalta Yle Uutiset. 13.6.2024. Viitattu 24.6.2024.
  300. ↑ a b Keaten, Jamey ja Kellman, Laurie: With antisemitism rising as the Israel-Hamas war rages, Europe’s Jews worry apnews.com. Viitattu 3.1.2024. (englanniksi)
  301. ↑ a b Czachor, Emily Mae: "Unprecedented surge" in anti-Arab, anti-Muslim bias incidents reported in U.S. since Israel-Hamas war, advocacy group says cbsnews.com. Viitattu 3.1.2024. (englanniksi)
  302. ↑ Ensimmäiset humanitaarista apua kuljettavat rekat ovat päässeet Egyptistä Gazaan mtvuutiset.fi. 21.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  303. ↑ Rafahin rajanylityspaikka ei avaudu tänään – tuhannet ihmiset odottavat pääsyä pois Gazasta, josta on loppumassa vesi ja ruoka Yle Uutiset. 20.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  304. ↑ US envoy: Palestinian police officers killed by Israeli forces guarding Gaza aid in Rafah The New Arab. 17.2.2024. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
  305. ↑ Romsi, Vilma: Yli sata palestiinalaista kuoli ruoka-apua hakiessaan – silminnäkijöiden mukaan Israelin sotilaat ampuivat väkijoukkoon yle.fi. 29.2.2024. Viitattu 2.3.2024.
  306. ↑ ‘Massacre’: Dozens killed by Israeli fire in Gaza while collecting food aid Aljazeera. 29.2.2024. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  307. ↑ Fabian, Emanuel: Dozens killed in Gaza aid stampede; IDF says its fire caused no more than 10 casualties The Times of Israel. 29.2.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  308. ↑ Haukka, Inka: Gazan ruoka-apujonon verilöylyyn johtaneista tapahtumista eri versioita yle.fi. 1.3.2024. Viitattu 2.3.2024.
  309. ↑ Haukka, Inka: Palestiinalaislähteet: Ainakin 20 kuoli Israelin tulitettua avustusjonoa – Israel kiistää yle.fi. 15.3.2024. Viitattu 17.3.2024.
  310. ↑ Israel aikoo lisätä avun pääsyä Gazaan 500 rekkaan päivässä Helsingin Sanomat. 11.4.2024. Viitattu 14.4.2024.
  311. ↑ Suomen Punainen Risti Israelin ja palestiinalaisalueiden tilanteesta: ”Siviilien tilanne on erittäin huolestuttava” Yle.fi. 11.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  312. ↑ Heli Vuohelainen: Lähetysseuralta 150 000 euroa siviilien auttamiseen Israel-Palestiina-kriisissä Suomen Lähetysseura. 16.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  313. ↑ Suomen Punaisen Ristin johtama katastrofivalmiusyksikkö lähtee Egyptiin koordinoimaan hätäavun perillemenoa Gazaan punainenristi.fi. 27.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  314. ↑ Suomi tukee Punaisen Ristin liikkeen työtä Israelissa, Gazassa ja Länsirannalla Valtioneuvosto. 8.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  315. ↑ Kelly Garrity: Biden announces $100 million in humanitarian aid to Gaza and West Bank POLITICO. 18.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  316. ↑ Alyssa Kraus: Biden pressed Netanyahu to get more humanitarian aid into Gaza as fears grow over conflict escalating | CNN Politics CNN. 30.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  317. ↑ Yhdysvallat suunnittelee avustuksia Gazaan ilmapudotuksilla yle.fi. 1.3.2024. Viitattu 2.3.2024.
  318. ↑ Aholainen, Saara & Rautaheimo, Kaisa: Pohjois-Gazaan pudotetaan nyt ruokaa ilmasta – tapa on vaarallinen, harvinainen ja kallis Helsingin Sanomat. 7.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  319. ↑ Tuomaala, Erja: Gazan auttaminen ilmasta käsin ei toimi, ihmisiä on jopa kuollut laskuvarjopakettien alle yle.fi. 9.3.2024. Viitattu 9.3.2024.
  320. ↑ Gazan sota näkyy nyt järjestöissä: apua on tullut vähemmän kuin Ukrainaan mutta enemmän kuin muualle Yle Uutiset. 1.11.2023. Viitattu 7.11.2023.
  321. ↑ Israelin armeija kertoi tehneensä 150 iskua Gazaan ja tappaneensa yhden Hamasin komentajista Kaleva. Viitattu 8.11.2023.
  322. ↑ Anne Salomäki, Minja Viitanen, STT: Yhteydet Gazaan ovat mediatietojen mukaan poikki ts.fi. 27.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  323. ↑ World Health Organization Says It Can't Reach Contacts at Al-Shifa Hospital WSJ. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  324. ↑ a b EU triples funding to Gaza after a week of mixed messages on Israel crisis POLITICO. 15.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  325. ↑ Gazan sota | EU:lta 25 miljoonaa euroa lisää humanitaarista tukea Gazaan Helsingin Sanomat. 6.11.2023. Viitattu 7.11.2023.
  326. ↑ EU triples immediate humanitarian aid for Gaza Reuters. 14.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  327. ↑ Fabian, Emanuel: Israel reveals 12 UNRWA staffers it says took part in Oct. 7, says 30 more assisted The Times of Israel. 16.2.2024. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
  328. ↑ Diamond, Jeremy: Israel releases names and details of alleged involvement of UNRWA employees in October 7 attacks CNN. 16.2.2024. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
  329. ↑ Puukka, Päivi: Israelin osallistuminen Euroviisuihin kuohuttaa yle.fi. 17.2.2024. Viitattu 21.2.2024.
  330. ↑ Pakkanen, Riia: Tässä on Israelin uusi euroviisuedustaja Iltalehti. 7.2.2024. Viitattu 21.2.2024.
  331. ↑ Heiskanen, Pietu: HS: Windows95manin esiintyminen Euroviisuissa ei ole varmaa yle.fi. 13.2.2024. Viitattu 26.2.2024.
  332. ↑ Vedenpää, Ville: Israel muutti kilpailukappaleensa päästäkseen Euroviisuihin yle.fi. 3.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  333. ↑ Heiskanen, Pietu: Israelin yleisradioyhtiö: Israelin viisukappaleen sanoitukset saivat vihreää valoa yle.fi. 7.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  334. ↑ Israel-Gaza Conflict: Atrocities against civilians can be the worst seen in decades CARE International. 11.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  335. ↑ Experts say Hamas and Israel are committing war crimes in their fight AP News. 13.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  336. ↑ Hamas ei noudata minkäänlaisia sodan sääntöjä, mutta se ei vapauta Israelia humanitaarisesta oikeudenmukaisuudesta, sanoo emeritusprofessori yle.fi. 5.11.2023. Viitattu 7.11.2023.
  337. ↑ Över 100 anmälningar om Gazakriget – ”fientliga medier-fenomenet” kan förklara journalisten.se. Viitattu 10.11.2023. (ruotsiksi)
  338. ↑ Is Israel acting within the laws of war? The Economist. 14.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  339. ↑ Videos of Hamas attack suggest a chilling evolution of jihadist tactics NBC News. 28.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  340. ↑ Carroll, Rory: Israel shows footage of Hamas killings ‘to counter denial of atrocities’ The Guardian. 23.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  341. ↑ At Rafah crossing, Türk says both Israel and Hamas have committed war crimes news.un.org. 8.11.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  342. ↑ Gazan suurimpaan pakolaisleiriin iskettiin toistamiseen kahden päivän sisällä MTV Uutiset. 1.11.2023. Viitattu 7.11.2023.
  343. ↑ Korpela, Anniina & Nikkilä-Kiipula, Eeva: Israel vahvisti iskeneensä palestiinalaisten pakolaisleiriin Gazassa – iskussa tapettiin Israelin mukaan keskeinen Hamasin johtaja Turun Sanomat. 31.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  344. ↑ Jordania ilmoitti vetävänsä suurlähettilään pois Israelista – Iran ja Turkki vaativat alueellista hätäkokousta Aamuposti. 1.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  345. ↑ Borger, Julian: Palestinians ‘beaten and sexually assaulted’ at Israeli detention centres, UN report claims The Guardian. 5.3.2024. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
  346. ↑ Staff, Toi: UNRWA said to accuse Israel of abusing Gazan detainees The Times of Israel. 4.3.2024. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
  347. ↑ Toimittajajärjestö sanoo toimittajiin kohdistuneen sotarikoksia Gazassa ja toivoo ICC:ltä tutkintaa Yle Uutiset. 7.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  348. ↑ Gunter, Joel: Israel shows Hamas bodycam attack footage to journalists BBC. 23.10.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
  349. ↑ Kathy Jones: Journalist casualties in the Israel-Gaza war Committee to Protect Journalists. 9.11.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  350. ↑ Kareem Fahim, Mohamad El Chamaa: For Gaza’s journalists, war coverage and personal grief are one story Washington Post. 9.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  351. ↑ Järjestö: Ainakin 31 toimittajaa kuollut sodan aikana Yle Uutiset. 7.10.2023. Viitattu 11.11.2023.
  352. ↑ How deadly is the Israel-Gaza war for journalists? Al Jazeera. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  353. ↑ Palestinian journalists forced to flee to southern Gaza - CBS Chicago www.cbsnews.com. 10.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  354. ↑ Journalistiliitto: Gazan sota on tragedia myös journalisteille Journalistiliitto. 8.11.2023. Arkistoitu 11.11.2023. Viitattu 11.11.2023.
  355. ↑ Gaza journalist killed alongside 42 relatives, news agency says BBC News. 7.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  356. ↑ Määttänen, Juuso: Järjestö: Gazan sodassa on kuollut ainakin 17 toimittajaa Helsingin Sanomat. 14.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  357. ↑ Over 750 Journalists Sign Letter Protesting Coverage of Israel’s War on Gaza – Washington Post The Palestine Chronicle. 10.11.2023. Viitattu 11.11.2023.
  358. ↑ Kujala, Tapio: Lähi-itään erikoistunut mediatutkija: Toimittaja, muista nämä uutisoidessasi Israelista ja Palestiinalaisalueista Journalisti. 21.5.2021. Viitattu 11.11.2023.
  359. ↑ Burtsoff, Petri: Israel aikoo estää uutiskanava Al-Jazeeran lähetykset yle.fi. 2.4.2024. Viitattu 3.4.2024. (englanniksi)
  360. ↑ Haimi, Toivo: Tuoreen selvityksen mukaan Israelin asevoimat on käyttänyt apunaan tekoälyä ihmisten tunnistamiseen ja tappamiseen Gazassa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan väitteet ovat huolestuttavia, ja niihin liittyy paljon eettisiä ja laillisia ongelmia. (internetnetversio) KU. 11.4.2024. Helsinki: Kansan Uutiset. Viitattu 14.4.2024.
  361. ↑ Huttunen, Anni: ”Pommittakaa mitä vain voitte” – Israelin tiedustelu­lähteet kertovat teko­älyn käytöstä Gazassa Helsingin Sanomat. 5.4.2024. Viitattu 23.4.2024.
  362. ↑ Israel deploys new military AI in Gaza war France 24. 10.2.2024. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Nousiainen, Anu: Lokakuun seitsemäs. Helsingin Sanomat: Kuukausiliite, 2024, nro 2, s. 22–33.

Aiheesta muualla

Arabien–Israelin konflikti
Osanottajat
Hallitukset: Egypti ·  Irak ·  Israel ·  Jordania · Palestiinalaishallinto Palestiinalaishallinto ·  Saudi-Arabia · Syyrian lippu Syyria ·  Jemen
Aktiiviset järjestöt:Al-Aksan marttyyrien prikaatit · Arabiliitto · Fatah · Hamas · Hizbollah · PFLP · PLO · Amal
Toimintansa lopettaneet järjestöt:Etelä-Libanonin armeija · Irgun · Lehi · Musta syyskuu · Palestiinan brittiläinen mandaatti
Tärkeimmät tapahtumat ja konfiktitLevottomuudet 1929 (Hebronin verilöyly) · Arabikapina 1936–1939 · Palestiinan sisällissota · Israelin itsenäisyyssota · Suezin kriisi · Kuuden päivän sota · Näännytyssota · Münchenin verilöyly · Operaatio Jumalan kosto · Jom kippur -sota · Libanonin sisällissota 1975–1990 · Operaatio Entebbe · Libanonin sota 1982 · Ensimmäinen intifada · Toinen intifada · Operaatio Kesäsade · Libanonin sota 2006 · Israelin Gazan operaatiot 2007 · Operaatio Valettu lyijy · Operaatio Puolustuksen tukipylväs · Gazan sota 2023–
Diplomatia/RauhanehdotuksetBalfourin julistus · Peelin komitea · Valkoinen paperi 1939 · YK:n jakosuunnitelma · Israelin valtion perustaminen 1948 · Khartumin kokous 1967 · Camp Davidin rauha · Israelin ja Jordanian rauhansopimus · Oslon rauhanprosessi (1993–2000) · Camp Davidin kokous 2000 · Tiekartta