Nykyään Iranin ilmaiskut Israeliin lokakuussa 2024 on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi jokapäiväisen elämän eri alueilla. Tekniikan ja globalisaation myötä Iranin ilmaiskut Israeliin lokakuussa 2024:stä on tullut keskeinen keskustelu- ja kiinnostuksenkohde monille. Sekä akateemisesti että henkilökohtaisesti Iranin ilmaiskut Israeliin lokakuussa 2024 on herättänyt uteliaisuutta ja keskustelua sen vaikutuksista ja seurauksista. Olipa kyseessä sosiaalinen, poliittinen, taloudellinen tai tieteellinen konteksti, Iranin ilmaiskut Israeliin lokakuussa 2024 on synnyttänyt loputtomia pohdintoja ja tutkimusta, joka pyrkii selvittämään sen monimutkaisuutta ja seurauksia tämän päivän yhteiskunnalle. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Iranin ilmaiskut Israeliin lokakuussa 2024:n tärkeimpiä ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia ympäristöömme.
Iranin ilmaiskut Israeliin | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Iranin–Israelin konfliktia 2024, Gazan sodan leviämistä | |||||||
Ohjusten torjuntaa Ala-Galilean yllä
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Tappiot | |||||||
suurin osa ohjuksista torjuttiin |
vahinkoa joihinkin sotilaskohteisiin | ||||||
1 palestiinalainen kuollut ja 4 loukkaantunut |
Iran ampui noin 200 ballistista ohjusta Israeliin 1. lokakuuta 2024. Kyseessä oli toinen kerta vuoden 2024 aikana, kun Iran hyökkää Israeliin ilmaiskuin. Ensimmäinen hyökkäys tapahtui huhtikuussa. Kuten huhtikuussa, suurin osa ohjuksista onnistuttiin torjumaan.[1]
Hyökkäyksen koodinimi oli Operaatio Tosi lupaus 2, ensimmäistä hyökkäystä seuraten. Huhtikuuhun verrattuna lokakuussa ohjuksia pääsi enemmän torjunnasta läpi ja iskuja on pidetty onnistuneempina. Kyseessä on yksi historian laajimmista ohjushyökkäyksisyä.[1]
Iranin hyökkäys liittyy Israelin ja Hamasin väliseen väliseen Gazan sotaan, joka alkoi Hamasin hyökättyä Israeliin 7. lokakuuta 2023. Libanonilainen Hizbollah alkoi sotia Israelia vastaan pienimuotoisesti heti seuraavana päivänä. Iran tukee kumpaakin islamilaista militanttijärjestöä. Lokakuuhun 2024 mennessä Israel oli tappanut Gazassa yli 40 000 palestiinalaista ja Iran onkin syyttänyt Israelia palestiinalaisten kansanmurhasta sekä uhannut vastata siihen sotilaallisesti.[2]
Israel iski Syyrian Damaskoksessa sijaitsevaan Iranin konsulaattiin 1. huhtikuuta 2024. Iskussa kuoli Iranin vallankumouskaartin kenraali ja muita korkea-arvoisia upseereita. Iran ja liittolaiset militanttijärjetöt ampuivat kostona korkea-arvoisten sotilasjohtajien tappamisesta yli 300 ohjusta ja räjähdedroonia Israeliin 13.–14. huhtikuuta. Israel ja sen liittolaiset torjuivat niistä lähes kaikki. Israel vastasi pienemmillä ilmaiskuilla. Maiden välinen konflikti ja sijaissota syveni uusien ilmaiskujen, salamurhien ja uhittelun myötä kesän aikana.[2]
Syyskuussa Israel räjäytti tuhansia Hizbollahin käyttämiä hakulaitteita ja radiopuhelimia. Israel teki paljon Hizbollahin vastaisia ilmaiskuja, joissa kuoli useita järjestön tärkeimpiä johtajia ja satoja siviilejä sekä tuhoutui arvokasta, myös Iranin antamaa kalustoa. 27. syyskuuta Israel tappoi Hizbollahin komentajan Hassan Nasrallahin, Iranin vallankumouskaartin kenraalin Abbas Nilforoushanin ja muita johtajia ilmaiskussa Beirutiin. Israel aloitti maahyökkäyksen Libanoniin 1. lokakuuta. Iran koki olevansa yhä enemmän uhattu, koska sen tukema Vastarinnan akseli oli heikentynyt Nasrallahin kuoleman ja Israelin voimakkaan sodankäynnin johdosta. Iran päätti kostaa Israelille suurella ilmaiskuaallolla kuten huhtikuussa.[2]
Yhdysvallat varoitti mahdollisesta Iranin iskusta tunteja ennen hyökkäyksen aloittamista 1. lokakuuta tiedustelutietojensa pohjalta, mutta ei ollut saanut Iranilta itseltään suoraa varoitusta siitä. Iran antoi arabimaille tiedotuksen muutamia tunteja etukäteen. Varoitusaika oli kuitenkin paljon lyhyempi kuin huhtikuun 72 tuntia.[3]
Israelin mukaan Iranin vallankumouskaarti laukaisi noin 180 ballistista ohjusta ainakin kahdessa aallossa illalla 1. lokakuuta. Hyökkäyksessä käytettiin ainakin Fattah-1- ja Kheibar Shekan -ohjuksia. Hyökkäyksessä ei teittävästi käytetty helpommin torjuttavissa olevia räjähdedrooneja tai risteilyohjuksia, joita käytettiin paljon huhtikuussa.[1]
Israelin ilmatorjunta tuhosi ison osan hyökkäävistä ohjuksista. Torjunnassa käytettiin ainakin Arrow-, Daavidin linko-järjestelmiä. On arvioitu, että torjunnassa kului suuri osa Israelin kehittyneimmistä torjuntaohjuksista ja sen takia Iranin ohjuksia myös pääsi läpi.[1] Yhdysvallat vahvisti, että alueella olleet Yhdysvaltain laivaston sota-alukset ampuivat noin tusinallisen torjuntaohjuksia. Myös Jordania kertoi oman ilmatorjuntansa ampuneen ilmatilassaan alas Iranin ohjuksia ja lennokkeja.[4]
Merkittävä määrä ohjuksia pääsi ilmatorjunnan läpi ja osui lähelle tärkeitä sotilas- ja tiedustelukohteita. Satelliittikuvissa näkyvien iskujälkien perusteella noin 30 ohjusta osui Nevatimin lentotukikohtaan ja useita Tel Nofin lentotukikohtaan. Näissä tukikohdissa säilytetään Israelin sotilaslentokoneita ja Tel Nofissa uskotaan säilytettävän myös Israelin ydinaseita.[1][5] Israelin tiedustelupalvelun Mossadin päämajan tiedetään olleen kohteena, mutta siihen ei osuttu. Yksi palestiinalainen mies kuoli Jerikossa sekä kaksi israelilaista ja muutamia palestiinalaisia loukkaantui ohjusten sirpaleista.[6]
Israel teki kostona omia ilmaiskujaan Iraniin 25. lokakuuta.[7]