Georgius Andreae Kyander

Tänään esittelemässämme artikkelissa perehdymme Georgius Andreae Kyander:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan, tutkimme kaikkia Georgius Andreae Kyander:een liittyviä näkökohtia ymmärtääksemme sen merkityksen eri yhteyksissä. Kautta historian Georgius Andreae Kyander:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut heidän päätöksiinsä, uskomuksiinsa ja vuorovaikutukseensa. Kattavan analyysin avulla pyrimme selvittämään Georgius Andreae Kyander:tä ympäröivät mysteerit ja löytämään sen todellisen merkityksen nykymaailmassa.

Georgius Andreae Kyander oli vastaperustetun Ristiinan seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra[1] ja ensimmäisen suomenkielisen ruumissaarnan laatija.

Kun Pietari Brahen puoliso Kristina Stenbock oli 1649 rakennuttanut kirkon Brahe-linnan kartanoon, muodostettiin Ristiinan seurakunta liittämällä siihen osa Pellosniemen nimismieskuntaa. Ensimmäinen kirkkoherra Kyander oli toiminut kappalaisena Mikkelissä vuodesta 1639.

Mikkelin vuosina Kyanderin pellot tuottivat sen verran hyvin, että viljaa riitti myytäväksi. 1639 maltaita toimitti seudulla eniten myyntiin Ristiinan Pekka Rahikainen ja kappalainen Kyander, kolme tynnyriä kumpikin.[2]

Vaikka koulutus oli hyvin kallista, Kyander sai kaksi poikaansa koulutetuksi Tarton yliopistossa. Julkaisi 1654 Turussa "Ruumissaarna Brahelinnan foudin Johan Bomgardin hautamises", jota Yrjö Blomstedt kuvaa suomenkielisen henkilöhistoriallisen kirjallisuuden esikoiseksi.[3]. Kyander vastasi tekstistä ja omaiset painokustannuksista. Julkaisi myös ruumissaarnan J.Blomfårdille "En christeligh lijk-predikan: J. Bomgård, 1653. Åbo 1654"[4]

Puoliso: Agneta, Ruokolahden kappalaisen Olavi Iivanaisen eli Olavus Johanniksen ja tämän vaimon Agneta Larsintyttären tytär. Heidän lapsiaan olivat:

Lähteet