Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Gestuno:n vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Gestuno on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe vuosikymmeniä, ja sen vaikutus ulottuu useille alueille politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja teknologiaan. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla, kuinka Gestuno on muokannut käsityksiämme, käyttäytymistämme ja suhteitamme nykymaailmassa. Lisäksi käsittelemme seurauksia ja haasteita, joita Gestuno tuo tulevaisuudelle, ja kuinka sen kehitys jatkaa ihmiskunnan kulkua.
Gestuno on keinotekoinen, kansainvälinen viittomakieli. Aloite kansainvälisestä viittomakielestä tehtiin Kuurojen Maailmankongressissa 1951. Tarkoitus oli tehdä esperanton kaltainen yleiskieli, jonka avulla eri viittomakieliä käyttävät kuurot voisivat kommunikoida keskenään.
Vuonna 1973 komitea loi kansainvälisten viittomien järjestelmän pohjan. Se valitsi selkeimpiä viittomia eri viittomakielistä, jotta kieli olisi helppo oppia. Vuonna 1975 komitea julkaisi sanakirjan, jossa on noin 1 500 viittomaa.
Gestunossa ei ole tarkkaan määriteltyä kielioppia, eli se ei ole varsinaisesti kieli. Gestunolla on tarkoitus pystyä kommunikoimaan käyttäen minkä tahansa viittomakielen kielioppia.
Varsinkin 1980-luvulla gestuno antoi pohjan kansainvälisen viittomisen synnylle. Kansainvälinen viittominen on pieni kokoelma yleisesti tunnettuja viittomia ja yksinkertaista kielioppia, jota ei ole koskaan varsinaisesti kirjoitettu muistiin. Alkuperäisen gestunon käyttö on nykyään lähestulkoon olematonta.