Nykymaailmassa Gigi (elokuva) on aihe, joka herättää yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Gigi (elokuva):stä on tullut erittäin ajankohtainen aihe joko historiallisen merkityksensä, päivittäisen elämän vaikutuksensa tai poliittisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Gigi (elokuva):een liittyviä eri puolia ja näkökulmia, analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja tarkastelemme mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Näillä sivuilla pyrimme valaisemaan Gigi (elokuva):tä ja tarjoamaan täydellisen ja objektiivisen näkemyksen, joka kutsuu pohtimaan ja keskustelemaan.
Gigi | |
---|---|
![]() |
|
Ohjaaja | Vincente Minnelli |
Käsikirjoittaja | Alan Jay Lerner |
Tuottaja | Arthur Freed |
Säveltäjä | Frederick Loewe |
Kuvaaja |
Joseph Ruttenberg Ray June |
Leikkaaja | Adrienne Fazan |
Tuotantosuunnittelija | Cecil Beaton |
Pukusuunnittelija | Cecil Beaton |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | Metro-Goldwyn-Mayer |
Levittäjä |
Metro-Goldwyn-Mayer Netflix |
Ensi-ilta | 1958 |
Kesto | 119 minuuttia |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
|
Gigi on vuonna 1958 ensi-iltansa saanut elokuvamusikaali. Elokuva perustuu Broadway-näytelmään, jossa Gigiä näytteli uraansa aloitteleva Audrey Hepburn. Näytelmä taas perustuu Coletten kirjoittamaan romaaniin Gigi. Elokuva oli niin arvostelu- kuin kaupallinenkin menestys ja voitti peräti yhdeksän Oscar-palkintoa ja kolme Golden Globe -palkintoa. Elokuvan ohjasi Vincente Minnelli ja pääosissa esiintyivät Leslie Caron, Maurice Chevalier ja Louis Jourdan. Leslie Caron ei laulanut elokuvassa itse, vaan hänen lauluäänenään toimi Betty Wand.
Vuosisadan vaihteen Pariisissa Gaston Lachaille (Louis Jourdan) on rikas teollisuusmies, kuten myös hänen enonsa Honoré (Maurice Chevalier). Gaston on kuitenkin lopen kyllästynyt ylelliseen elämäänsä ja lukuisiin rakastajattariinsa. Gastonin ainoita iloja on viettää aikansa enonsa vanhan ystävän Madame Alvarezin (Hermione Gingold) sekä tämän nuoren ja huolettoman tyttärentyttären Gigin (Leslie Caron) seurassa. Gigi käy tätinsä Alician (Isabel Jeans) – jonka huhutaan olleen nuorena kuuluisa kurtisaani – luona opettelemassa etikettiä ja glamouria. Gaston päättää tutustuttaa Gigin seurapiireihin. Lopulta Gaston tajuaa rakastuneensa Gigiin ja he päätyvät naimisiin.
Elokuva valittiin vuonna 1991 Yhdysvaltojen kongressin kirjaston National Film Registryyn, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä amerikkalaiselokuvia.[1] The New York Timesin kriitikot valitsivat Gigin vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[2]