Tässä artikkelissa tutkimme Guttorm Sigurdsson:n aihetta perusteellisesti ja analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään. Guttorm Sigurdsson on ollut ensiesiintymisestään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan suuren kiinnostuksen ja keskustelun aiheena eri alueilla. Seuraavilla riveillä tarkastelemme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen suhdetta muihin olennaisiin aiheisiin. Jotta voimme tarjota kattavan näkemyksen, sukeltaamme eri näkökulmiin ja mielipiteisiin, jotka ovat olemassa Guttorm Sigurdsson:n ympärillä, tarkoituksena tarjota laajempi ja rikastuttava ymmärrys.
| Guttorm Sigurdsson | |
|---|---|
| Norjan kuningas | |
| Valtakausi | 2. tammikuuta 1204 – 11. elokuuta 1204 |
| Edeltäjä | Haakon III Sverrenpoika |
| Seuraaja | Inge II Bårdinpoika |
| Syntynyt | 1199 |
| Kuollut | 11. elokuuta 1204 |
| Hautapaikka | Nidarosin tuomiokirkko |
| Suku | Kaunotukan suku |
| Isä | Sigurd Lavard |
| Uskonto | katolilaisuus |
Guttorm Sigurdsson (1199 – 11. elokuuta 1204) oli lyhyen aikaa Norjan kuningas vuonna 1204.[1]
Hän oli Sigurd Lavardin avioton poika, joka oli kuningas Sverre Sigurdinpojan avioton poika. Birkebeinit julistivat Guttorm Sigurdssonin kuninkaaksi vuonna 1204, kun Guttorm oli vain neljän vuoden ikäinen. Hän kuoli samana vuonna.[1]
Tapahtumien taustalla oli valtatyhjiö, joka syntyi, kun Norjaa yhdistämään pyrkinyt kuningas Haakon Sverrenpoika kuoli yllättäen Bergenissä 1. tammikuuta 1204. Toistensa kanssa kilpailleet birkebeinit ja baglit päättivät nopeasti käyttää tilannetta hyväkseen. Birkebeinien kunnianhimoiset päälliköt ryhmittyivät Haakon Hullun johdolla Guttorm Sigurdssonin ympärille ja valitsivat pojan kuninkaaksi Trondheimin Øyratingetillä. Baglit puolestaan tukivat Erling Steinveggiä, jonka väitettiin olevan kuningas Maunu Erlinginpojan poika.[1]
Lapsikuningas Guttorm sairastui kuitenkin yhtäkkiä ja kuoli 11. elokuuta 1204. Myöhemmin on huhuttu, että sekä Haakon Sverrenpoika että Guttorm Sigurdsson olisi myrkytetty. Myrkytyksestä ei ole kuitenkaan todisteita.[1]