Sigurd II Munn

Tämän päivän artikkelissa puhumme Sigurd II Munn:stä, aiheesta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina. Ilmestymisestään lähtien Sigurd II Munn on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja sillä on osoittautunut merkittävä vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Sigurd II Munn:n eri puolia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutukseen nykymaailmaan. Lisäksi tarkastelemme Sigurd II Munn:een liittyviä erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota täydellinen ja monipuolinen näkemys tästä aiheesta. Epäilemättä Sigurd II Munn on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa eri alueilla. Liity kanssamme tälle Sigurd II Munn:n löytö- ja tutkimusmatkalle!

Sigurd II Munn
Wilhelm Wetlesen: Sigurd miehineen.
Norjan kuningas
Valtakausi 1136–1155
kanssahallitsijana Inge Koukkuselkä
1137–1139 vastahallitsijana Maunu Sokea
1142–1155 kanssahallitsijana Östen II Haraldsson
Edeltäjä Harald Gille
Seuraaja Inge Koukkuselkä
Östen II Haraldsson
Syntynyt 1133
Norja
Kuollut 10. kesäkuuta 1155
Bergen
Lapset Haakon Harteikas
Sigurd Markusfostre
Harald
Sverre Sigurdinpoika
Eirik
Cecilia
Suku Gille
Isä Harald Gille
Äiti Tora Guttormsdottir

Sigurd II Munn (Sigurd Haraldsson, 1133–1155) oli Norjan kuningas 1136–1155. Sigurd oli Harald Gillen ja Tora Guttormsdottirin poika.[1]

Sigurd tuli kuninkaaksi vuonna 1136 isänsä Haraldin murhan jälkeen ollessaan vasta kolmivuotias. Samaan aikaan myös hänen nuorempi veljensä Inge valittiin kuninkaaksi. Vuodesta 1142 kuninkuuden jakoi myös vanhempi velipuoli Östen.[1] Lapsikuninkaiden ollessa alaikäisiä sijaishallitsijoina olivat Tjostulv Åleson, Gregorius Dagsson ja Erling Skakke.lähde?

Sigurdin hallintokauden alkua leimasivat taistelut Sigurd Slembeä ja Maunu Sokeaa vastaan. Heidät lyötiin vuonna 1139, jonka jälkeen seurasi muutaman vuoden rauhallinen aika. Vuonna 1152 maassa vieraili paavin legaatti Nicholas Breakspear (tuleva paavi Hadrianus IV), jonka aloitteesta Norjasta muodostettiin oma arkkihiippakuntansa, keskuksenaan Nidaros.[1]

Veljesten välille alkoi kehittyä jännitteitä, ja vuonna 1155 he kokoontuivat Bergeniin sopiakseen vallanjaosta. Yksi Sigurdin henkivartijoista surmasi neuvottelujen välillä Ingen henkivartijan. Gregorius Dagsson neuvoi silloin Ingeä surmaamaan veljensä, ja 6. helmikuuta 1155 Ingen miehet tappoivat Sigurdin Bergenissä.lähde?

Lapset

Sigurd vaikutti historiaan avioliiton ulkopuolella syntyneiden lastensa kautta. Näitä olivat ainakin Haakon Harteikas ja Sigurd Markusfostre. Myös Sverre Sigurdinpoika sanoi olevansa Sigurdin poika, mutta sekä aikalaiset että myöhemmät tutkijat ovat epäilleet tätä. Saagat mainitsevat hänen lapsikseen myös Cecilia-tyttären ja jaarli Eirikin.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Knut Helle: Sigurd 2. Munn Store Norske. Viitattu 29.7.2023.
  Edeltäjä:
Harald Gille 		Norjan kuningas
kanssahallitsijat Inge Koukkuselkä ja Östen II Haraldsson 		Seuraaja:
Haakon Harteikas