Hämmästys

Tässä artikkelissa tutkimme Hämmästys-aihetta eri näkökulmista ja lähestymistavoista. Hämmästys on osuva ja ajankohtainen aihe, joka vaikuttaa monenlaisiin yleisöihin. Näillä sivuilla analysoimme Hämmästys:n eri puolia ja tutkimme sen merkitystä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Monitieteisestä lähestymistavasta tarkastelemme Hämmästys:tä eri näkökulmista tarjotaksemme kattavan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta. Huolimatta kiinnostuksen kohteistasi tai ammateistasi, olemme varmoja, että löydät arvokasta tietoa ja ainutlaatuisia näkökulmia Hämmästys:stä seuraavilta riveiltä. Tervetuloa tälle tutkimus- ja löytömatkalle!

Osa artikkelisarjaa
Tunteet
Yleiskatsaus
Tunteet
Muut käsitteet

Hämmästys, myös kummastus, ällistys tai ihmetys,[1] on jonkin yhtäkkisen tai odottamattoman seikan aiheuttama tunnereaktio. Se voi olla myönteinen tai kielteinen, siihen vaikuttaa tapahtuneen asian tärkeys, ja se vaikuttaa muihin samanaikaisesti koettuihin tunteisiin. Jotkut tutkijat eivät pidä hämmästystä tunteena lainkaan, vaan katsovat sen olevan kognitiivinen arvio, joka perustuu tapahtuman todennäköisyyteen.[2]

Hämmästyminen saa ihmisen kiinnittämään huomiota tapahtumaan. Hämmästys edesauttaa myös uteliaisuutta ja oppimista.[2]

Yllättävät myönteiset tapahtumat ovat nautinnollisempia kuin odotetut myönteiset tapahtumat. Vastaavasti yllättävät kielteiset tapahtumat tuntuvat pahemmilta kuin odotetut kielteiset tapahtumat. Tämän johdosta liiallinen itsevarmuus vähentää onnistumisten tuomaa nautintoa ja lisää epäonnistumisten tuomaa mielipahaa. Jälkiviisaus puolestaan lieventäessään hämmästyksen kokemusta tekee onnistumisista vähemmän nautinnollisia mutta epäonnistumisista vähemmän kivuliaita.[2]

Lähteet

  1. ↑ hämmästys. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ a b c Mellers, Barbara (toim. Baumeister, Roy F. & Vohs, Kathleen D.): ”Surprise”, Encyclopedia of Social Psychology, s. 960–961. Sage, 2007. ISBN 978-1-4129-1670-7

Aiheesta muualla