Vahingonilo
Nykymaailmassa Vahingonilo on ongelma, joka on saanut merkitystä yhteiskunnan eri osa-alueilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Vahingonilo on kiinnittänyt kaikentyyppisten yleisöjen huomion. Maantieteellisiä rajoja ylittävällä vaikutuksella Vahingonilo:stä on tullut vertailukohta nykyajan panoraaman ymmärtämiselle. Tässä artikkelissa tutkimme tätä ilmiötä perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutuksia ja seurauksia eri alueilla. Alkuperäistään tulevaisuuden ennusteeseen Vahingonilo ansaitsee tarkastelun yksityiskohtaisesti ymmärtääkseen sen nykyisen vaikutuksen.
_1555_(4096x3236px).jpg)
| Osa artikkelisarjaa |
| Tunteet |
|---|
  |
| Yleiskatsaus |
Vahingonilo on tunne, jossa henkilö kokee mielihyvää toisen ihmisen epäonnesta tai vastoinkäymisestä. Saksankielinen termi schadenfreude on kansainvälisesti tunnettu nimitys tälle ilmiölle.[1]
Ominaisuudet
Vahingonilo on universaali inhimillinen ilmiö, jota esiintyy kaikissa kulttuureissa. Esimerkiksi kiinankielessä vastaava käsite on xìng zāi lè huò. Tutkimusten mukaan vahingonilon kokeminen on yleisempää henkilöillä, joilla on matala itsetunto, ja se liittyy persoonallisuuden niin kutsuttuun pimeään triadiin (narsismi, machiavellismi ja psykopatia).[1]
Tyypit
Tutkimuksissa on tunnistettu neljä vahingonilon päätyyppiä:[2]
- Kompensoiva: Henkilö kokee mielihyvää, kun sama vastoinkäyminen kohtaa muita, jonka hän on itse kokenut
- Identifioiva: Liittyy suoraan kilpailuasetelmaan tai vastakkainasetteluun
- Vastenmielinen: Perustuu puhtaasti epämiellyttäviin tunteisiin toista kohtaan
- Oikeudenmukainen: Koetaan, kun epäreilusti toiminut henkilö kohtaa vastoinkäymisiä
Sosiaalinen media on vahvistanut vahingonilon ilmenemistä, sillä se mahdollistaa jatkuvan vertailun muihin ja etäännyttää ihmisiä toisistaan, mikä vähentää empatiaa.[2]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Schadenfreude | Psychology Today www.psychologytoday.com. Viitattu 12.2.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Christian Cecconi, Isabella Poggi, Francesca D’Errico: Schadenfreude: Malicious Joy in Social Media Interactions. Frontiers in Psychology, 12.11.2020, 11. vsk. doi:10.3389/fpsyg.2020.558282 ISSN 1664-1078 Artikkelin verkkoversio. (englanti)