Hakkerisodankäynti

Hakkerisodankäynti:n maailmassa on loputon määrä näkökulmia, ideoita ja mielipiteitä, jotka kutsuvat meidät tutkimaan ja löytämään lisää tästä kiehtovasta aiheesta. Se on aihe, joka on kiinnittänyt lukemattomien ihmisten huomion läpi historian, ja se on edelleen ajankohtainen nykymaailmassa. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Hakkerisodankäynti on aihe, joka ei lakkaa kiehtomasta meitä. Tässä artikkelissa tutkimme Hakkerisodankäynti:n eri näkökohtia ja lähestymistapoja sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen, jotta voimme ymmärtää tätä jännittävää aihetta paremmin.

Hakkerisodankäynti on informaatiosodankäynnin alalaji. Se on tietoverkoissa tapahtuvaa sodankäyntiä, vihamielistä vaikuttamista tietoverkkojen avulla. Se sisältää toimintaa tietoja ja niiden tallennus-, käsittely- ja siirtojärjestelmiä vastaan. Tietojen osalta kyseeseen tulee tietojen hankinta, manipulointi ja tuhoaminen.

Tietokoneverkkojen "epäsosiaalinen" aines voidaan jakaa motivaatioiden mukaan seuraavasti:

  • hakkeri (hacker) hyväntahtoinen tietokoneharrastelija, joka käyttää aikansa rakentavasti.
  • krakkeri (cracker) vaatii ohjelmistojen vapaata käyttöä ja
  • krypto-anarkistit pyrkivät saamaan kaiken salatun ja salaamattoman informaation kaikkien saataville.
  • haktivisti (hacktivist) pyrkii ajamaan aatteellisia päämääriään tietotekniikan keinoin, esimerkiksi organisoimalla palvelunestohyökkäyksiä.[1]
  • krasheri (crasher) pyrkii tuhoon ja sabotaasiin tietoverkoissa
  • tietokonerikolliset, jotka tavoittelevat taloudellista hyötyä tietoverkkojen rikollisen käytön kautta sekä
  • ammattimaiset, valtioita tai yhtiöitä edustavat ja freelancereina toimivat tietokoneverkojen tiedustelijat ja tuhoajat, erikoisjoukkojen erikoisjoukot tai nykyajan palkkasoturit.

Tavoitteita voivat olla täydellinen tuho, verkon sulkeminen osittain, satunnaisten tai tarkoituksellisten datavirheiden luonti, informaation varastaminen, palveluiden varastaminen, esimerkiksi ilmaiset puhelut, järjestelmän monitorointi ja tiedon keräys esimerkiksi vastatoimista sekä tiedon keräys kiristystarkoituksessa.

Välineitä hakkerisodankäynnissä ovat muun muassa ohjelmiston tai tietokoneen fyysisen osan (mikropiirin, piirilevyn, tietokoneen) takaovi tai -portti, ohjelmistojen virheet (tahalliset tai tahattomat), ohjelmistovirus, looginen pommi, Troijan hevonen, salasanan "haistelija", verkkoturvallisuusohjelmat kuten SATAN jne.

Kuuluisa esimerkki on saksalainen hakkerivakoilijaketju vuodelta 1989. Ketjun hakkerit murtautuivat Saksasta useisiin USA:n sotilaallisiin tietoverkkoihin ja tiedot osti Neuvostoliiton KGB.

Monet viimeaikaisetmilloin? kriisit ovat sisältäneet hakkerisodankäynnin elementtejä. Tšetšenian toisessa sodassa Venäjä hyökkäsi menestyksekkäästi tšetšeenien sivustoja vastaan. Kosovon sodassa serbit hyökkäsivät Naton sivustoja vastaan.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ (Arkistoitu – Internet Archive)