Troijalainen (tietotekniikka)

Nykymaailmassa Troijalainen (tietotekniikka) on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Troijalainen (tietotekniikka) on noussut laajan kiinnostuksen kohteeksi joko sen vaikutuksensa vuoksi popkulttuuriin, politiikkaan, historialliseen merkitykseen tai teknologian kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme Troijalainen (tietotekniikka):n merkitystä ja merkitystä sekä sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin. Analysoimme sen alkuperästä vaikutukseensa nykyhetkeen, kuinka Troijalainen (tietotekniikka) on muokannut käsitystämme ja tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa.

MEMZ-niminen troijalainen on ottanut valtaansa tietokoneen

Troijalaiseksi tai troijanhevoseksi sanotaan tietokonetekniikassa ja tietokoneverkkosodankäynnissä viattomaksi naamioitua haittaohjelmaa tai ohjelman pätkää. Tavallisesti se tekee jonkin yksinkertaisen hyödyllisen toiminnon, mutta samalla käynnistää viruksen, madon, tekee tuhoja tai perinteisimmillään avaa takaportin tai muun haavoittuvuuden tietojärjestelmään. Se voi myös tehdä tiedonhakua, tietojen tuhoamista tai vastaavaa, jättämättä mitään jälkiä.

Paras tapa torjua troijalaisia on olla asentamatta ja käynnistämättä sellaisia ohjelmia, joiden alkuperää ei tunne tai joiden valmistajaan ei voi luottaa. Jotkin sähköpostiohjelmat saattavat ajaa sähköpostin liitteissä olevat ohjelmat liitteitä avattaessa, mikä vaikeuttaa ohjeen noudattamista. Samaten käyttöjärjestelmä saattaa olla säädetty niin, että järjestelmä ajaa irtomedialla olevan autorun-ohjelman automaattisesti, jolloin pelkäksi musiikki-CD:ksi luultu levy voi asentaa tietokoneelle haittaohjelmia.

Virustorjuntaohjelmat, sähköpostisuodattimet ja palomuurit voivat osaltaan torjua troijalaisia, mutta tällainen suodattaminen ei koskaan voi olla täydellistä. Ulkoministeriössä 2013 hyökännyt haittaohjelma Uroburos oli mahdollisesti troijalainen.[1][2]

Nimitys tulee antiikin Kreikan taruissa esiintyvästä Troijan hevosesta.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Jarmo Huhtanen: Ulkoministeriöön vuonna 2013 iskenyt vakoiluohjelma vei tietoja "rekkalasteittain" Helsingin Sanomat. 26.09.14. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 01.10.14.
  2. ↑ Tällä ohjelmalla varastettiin rekkalasteittain tietoja Suomen ulkoministeriöstä Tietoviikko. 26.09.14. Tivi. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 01.10.14.