Himalajankorppikotka on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion vuosien varrella. Sen vaikutus yhteiskuntaan on ollut merkittävä ja herättänyt jatkuvaa keskustelua eri alueilla. Perustamisestaan lähtien Himalajankorppikotka on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, akateemikoissa, harrastajissa ja suuressa yleisössä, jotka ovat pyrkineet ymmärtämään sen vaikutuksia ja vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Himalajankorppikotka:een ja analysoimme sen kehitystä ajan myötä sekä sen merkitystä nykyajan kontekstissa.
Himalajankorppikotka | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
Heimo: | Haukat Accipitridae |
Suku: | Korppikotkat Gyps |
Laji: | himalayensis |
Kaksiosainen nimi | |
![]() |
|
Katso myös | |
|
Himalajankorppikotka (Gyps himalayensis) on korppikotkien sukuun kuuluva lintu. Sen varsinaista esiintymisaluetta Aasiassa ovat Himalajan vuoristo ja Tiibetin ylänkö, mutta nuoret linnut voivat levittäytyä etelämmäksi. Siten sen esiintymistä on todettu Afganistanissa, Bhutanissa, Kiinassa, Intiassa, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Malesiassa, Mongoliassa, Nepalissa, Pakistanissa, Tadžikistanissa, Thaimaassa ja Uzbekistanissa sekä muuttolintuna Singaporessa.[1] Sen elinpiiriä ovat lauhkean vyöhykkeen heinäarot ja kivikkoiset alueet, kuten kalliot ja vuorenhuiput 1 200–4 500 metrin korkeudessa.[3]