Himmeli

Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Himmeli, joka on ollut huomion ja keskustelun aiheena eri aloilla. Himmeli on konsepti, joka on herättänyt kiinnostusta ja kiistaa, koska se vaikuttaa tämän päivän yhteiskuntaan. Kautta historian Himmeli:llä on ollut ratkaiseva rooli eri yhteyksissä, ja sen vaikutus on edelleen ajankohtainen. Asiantuntijoiden ja tutkijoiden analyysin ja pohdinnan kohteena ovat olleet Himmeli:n alkuperästä evoluutioon asti. He ovat pyrkineet ymmärtämään sen merkitystä ja laajuutta sosiaalisessa, kulttuurisessa ja poliittisessa dynamiikassa. Tässä mielessä on oleellista käsitellä Himmeli:n ongelmaa kattavasti ja kriittisesti, jotta voidaan tarjota laaja ja rikastuttava näkökulma, joka edistää tämän ongelman tuntemista ja ymmärtämistä.

Olkihimmeli

Himmeli on tavallisesti oljista tehty katosta riippuva koriste-esine.[1] Nimi himmeli tulee germaanisten kielten sanasta Himmel (taivas). Paikoin himmeliä on kutsuttu Suomessa myös olkikruunuksi. Perinteinen himmeli tehdään viljakasvin hyvin valikoiduista oljista pujottamalla lanka korrenpätkän sisään ja muotoilemalla näistä korrenpätkistä kolmiulotteinen teos. Moderni himmeli voidaan tehdä myös esimerkiksi pilleistä ja siimasta.

Himmelin peruselementtejä ovat pyramidi ja oktaedri eli kahdeksansivuinen tahokas. Yksinkertaisin himmeli koostuu yhdestä isosta peruskuviosta ja kuudesta siihen kiinnitetystä pienemmästä kuviosta. Himmelit ovat yleensä pyörähdyssymmetrisiä ja ne ripustetaan ylimmästä pisteestään ohuen ompelulangan varaan kattoon. Himmeli pyörii lievässä ilmavirtauksessa. Nykyisin himmeliä pidetään esillä yleensä joulun aikaan, mutta ennen sitä pidettiin hyvän sadon takaavana onnenkaluna. Lisäksi ennen uskottiin koon voimaan: sato oli sitä parempi mitä suurempi himmeli oli.[2]

Himmelit ovat tunnettuja Suomen lisäksi Keski-Euroopassa ja Itä-Euroopassa, mutta ne levisivät Suomeen Ruotsista. Himmeleitä on käytetty koristeina Suomessa erityisesti Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Uudellamaalla, mutta ne levisivät myös Karjalan kannakselle ja Pohjanmaalle.[3]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  2. ↑ Oskari Kiiski: Himmeli - Historiaa vastaranta.net. 2003. Arkistoitu 5.2.2016. Viitattu 16.4.2015.
  3. ↑ Kuukauden esine: Himmeli 12/2005. Suomen maatalousmuseo Sarka. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 16.4.2015.

Kirjallisuutta

  • Aydemir, Johanna (päätoim.): Taito tehdä, ilo onnistua. (Toimittaja: Hilkka Opas. Piirrokset: Sinikka Ustinov-Jones) Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33034-0
  • Lindén, Eevi & Talvitie, Tuulikki: Olkityöt: 50 perinteistä ja uutta olkikoristetta. (Mallit:] Eevi Lindén. Teksti ja piirrokset: Tuulikki Talvitie) Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2354-5
  • Seinäjoen kalevalaiset naiset r.y:n työryhmä: Marja-Liisa Haveri ym. (toim.): Himmeli. Seinäjoki: Seinäjoen kalevalaiset naiset, 1982. ISBN 951-99386-3-X

Aiheesta muualla