Ihamäki

Nykymaailmassa Ihamäki on aihe, joka on saanut suuren merkityksen eri alueilla ja aloilla. Sen vaikutus on levinnyt yhteiskuntaan, talouteen, politiikkaan ja kulttuuriin herättäen kiinnostusta ja keskustelua ympäri maailmaa. Asiantuntijoiden ja tutkijoiden tutkijat ja akateemikot ovat tutkineet ja analysoineet Ihamäki:tä sen alkuperästä nykyaikaiseen kehitykseen. He pyrkivät ymmärtämään sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään ja uusien paradigmojen kehittämiseen. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Ihamäki:een, jotta voimme tarjota kattavan ja päivitetyn näkemyksen tästä ilmiöstä, joka on edelleen standardi.

Tämä artikkeli kertoo kylästä Somerolla. Ihamäki on myös sukunimi.
Ihamäentietä luoteeseen päin kuvattuna.

Ihamäki on kylä Somerolla, Hirsjärven kahden puolen, Someron keskustaajamasta itään. Ihamäen naapurikyliä Somerolla ovat Harju, Lammi ja Joensuu lännessä, Kultela pohjoisessa, Ylenjoki, Kivisoja ja Hirsjärvi idässä sekä Terttilä etelässä.[1] Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 264, mikä teki siitä väkiluvultaan Someron seitsemänneksi suurimman kylän ja Someron haja-asutusalueen kylistä väkiluvultaan toiseksi suurimman heti Pitkäjärven jälkeen.[2]

Historia

Kylän vanha tontti on sijainnut nykyisen Ihamäentien varressa Hirsjärven ja Virkaanjoen väliin jäävällä harjanteella, missä vanhalla kylänpaikalla ovat vielä Nikulan eli Iso-Riukan sekä Tuomolan talot ja näistä hieman sivummalla Lampo eli Vähä-Riukka. Hirsjärven etelärannalla, Helsingintien varressa sijaitsee Ihamäen kylään kuuluva Hovilan kartano (historiallisissa lähteissä myös Ihamäen kartano), joka muodostaa maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän, hyvin säilyneen kokonaisuuden. Siitä on vuonna 1929 erotettu kylän etelärajalla sijaitseva Mustjoki. Isossajaossa muodostettuja uudistaloja kylässä ovat Ruostela ja Pälikkö niin ikään kylän eteläosassa, Terttilän kylän rajalla.[1]

Tunnettuja ihamäkeläisiä

Tunnettuihin ihamäkeläisiin kuuluu kylästä kotoisin oleva seiväshyppääjä Pentti Nikula.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 210-221, 505. Turku: , 1990. ISBN 951-9125-77-9
  2. ↑ Kaipainen, Sauli: Somero on sinkkujen paratiisi. Suvi-Somero, 2011, s. 40-41. Lehden verkkoversio. Viitattu 23.5.2011. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Lundvall, Marjo: Mitä kuuluu, seiväshyppääjä Pentti Nikula? Priima. Yle.fi. Arkistoitu 6.6.2009. Viitattu 3.2.2011.