Ihmiskunnan historiassa Jurvala:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan kehityksessä. Ilmestymisestään lähtien Jurvala on herättänyt miljoonien ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa. Tämä ilmiö on jättänyt lähtemättömän jäljen kulttuuriin, politiikkaan, tekniikkaan ja kaikkiin modernin elämän osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Jurvala:n vaikutusta ajan mittaan ja analysoimme sen vaikutusta nykymaailmaan. Alkuperäistään nykyiseen merkityksellisyyteensä Jurvala on edelleen keskustelun ja kiehtova aihe niin tutkijoille, asiantuntijoille kuin harrastajillekin.
Jurvala on kylä Somerolla. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 68, mikä teki siitä Someron 47 varsinaisesta kylästä väkiluvultaan 32. suurimman.[1] Jurvalan naapurikyliä ovat Pitkäjärvi lännessä, Sillanpää pohjoisessa, Kärilä idässä ja Kerkola etelässä. Historiallisesti Jurvala on kartanokylä, jonka koko alue on kuulunut kylässä vieläkin olemassa olevalle Jurvalan kartanolle. Pääosa kylästä kuuluu Kaurakedon kulmakuntaan, joka on yksi Someron lukuisten kartanoiden maille toisen maailmansodan jälkeen muodostuneista siirtokarjalaisten yhteisöistä.
Kylä sijaitsee Paimionjoen vesireitin eteläpuolella noin 12 kilometriä Someron keskustaajamasta Koskelle päin. Kylän alueella toimi vuosina 1952–1992 Kaurakedon koulu kylään kuuluvassa Kaurakedon kulmakunnassa[2], ja vielä 1950-luvulla kylässä olivat toiminnassa myös kauppa ja tiilitehdas[3]. 2000-luvulla koulua käydään Pitkäjärven koulussa Pitkäjärvellä, ja kaupallisia palveluita on saatavissa Someron keskustaajamassa.
Jurvalan talonpoikaiskylän kaikki talot yhdistettiin kartanoksi jo vuonna 1607. 1800-luvulla Jurvalan kartano oli yhdysviljelyksessä naapurikylässä Sillanpäässä sijainneen Åvikin kartanon kanssa. Vuosina 1924–1925 kartano jaettiin perinnönjaon yhteydessä kahteen osaan: Jurvalaan ja Kauraketoon.[4] Näistä Kaurakedon omistajaksi tuli perinnönjaossa Wilhelm Haggrén, ja vuonna 1945 sen osti vapaaehtoisella kaupalla 20 Karjalan siirtoväkeen kuuluvaa vuoksenrantalaista perhettä, jolloin tila palstoitettiin näiden kesken. Jurvalan kartano sen sijaan on pysynyt itsenäisenä viljelystilana. Sen ensimmäisenä omistajana Åvikin kartanon perinnönjaon jälkeen oli jakoa toimittanut maanmittausinsinööri H. P. Kulhia, ja vuonna 1927 tilan osti Väinö Aarikka, jonka suvulla tila on edelleen.[5][6]
Tunnettuihin jurvalalaisiin kuuluu korutaiteilija Kaija Aarikka, jonka lapsuudenkoti oli Jurvalan kartano.[7]