Ilmajoen rautatieasema

Ilmajoen rautatieasema-aihe on herättänyt suurta mielenkiintoa ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Ilmajoen rautatieasema:llä on ollut keskeinen rooli monilla elämän osa-alueilla ja se on vaikuttanut kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja ihmissuhteisiin. Ajan myötä Ilmajoen rautatieasema on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman muutoksiin ja haasteisiin luoden uusia mahdollisuuksia ja haasteita yksilöille ja yhteisöille. Tässä artikkelissa tutkimme Ilmajoen rautatieasema:n merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassamme sekä analysoimme sen vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä.

Ilmajoki
Perustiedot
Lyhenne Ilj
Rataosa Seinäjoki–Kaskinen
Sijainti 62°43′44″N, 022°35′11″E
Osoite Valtiontie 12, 60800 Ilmajoki
Kunta Ilmajoki
Etäisyydet Km:llä 434+496
Avattu 1.8.1913
Lakkautettu 3.6.2007
Asemarakennus
Tyyppi 5. lk
Suunnittelija Thure Hellström

Ilmajoen rautatieasema (lyh. Ilj) oli rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Seinäjoki–Kaskinen. Thure Hellströmin suunnittelema jugendtyylinen ja V-luokan tyyppipiirustusten mukaan tehty asema sijaitsee Ilmajoen Palonkylässä.[1]

Henkilöliikenne lopetettiin koko rataosan tavoin vuonna 1968. Miehitys poistettiin 1990, tavaraliikenne lopetettiin 2002, ratapiha purettiin 2006 ja liikennepaikka lakkautettiin 2007. Asemarakennus on myyty yksityisomistukseen kunnostettavaksi. Museovirasto on luokitellut asema-alueen Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[2].

Lähteet

  • Iltanen, Jussi: Radan varrella, s. 159. Helsinki: Karttakeskus, 2010, 2009.

Viitteet

  1. Timo Louhikari: Matkaopas rautateille. Sankarimatkailija junassa, s. 127. Helsinki: Kustannus oy Taifuuni, 1994. ISBN 951-581-018-3
  2. Ilmajoen rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.