Kaskisten rautatieasema
Nykymaailmassa Kaskisten rautatieasema on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Johtuipa sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin tai vaikutuksestaan historiaan, Kaskisten rautatieasema:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe. Vuosien varrella siitä on keskusteltu, analysoitu ja keskusteltu kaikilla aloilla politiikasta tieteeseen. Tässä artikkelissa tutkimme Kaskisten rautatieasema:n eri puolia ja sen roolia nykymaailmassa ja tarjoamme kattavan kuvan sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään.
Kaskisten rautatieasema on rautatieliikennepaikka Kaskisten kaupungissa rataosuudella Seinäjoki–Kaskinen. Paikalle rakennettiin 1912 jugendtyylinen Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus sekä kaksipaikkainen veturitalli, jonka yhteyteen rakennettiin myös pieni vesitorni. Rata avattiin seuraavana vuonna. Raiteet johdettiin myös satamaan, olihan Kaskinen tunnettu satamakaupunkina. Ulkosataman raiteistoja on laajennettu useaan otteeseen 1980- ja 1990-luvuilla. Liikennettä lisäsi myös 1970-luvulla rakennettu sellutehdas[1], jonka toiminta on loppunut 2009.[2]
Henkilöliikennettä Kaskisiin oli vuosina 1913–1956 sekä 1959–1964. Sen jälkeen Kaskisten joukkoliikennetarpeet on hoidettu linja-autoin. Asematoiminnot siirrettiin varsinaisesta asemarakennuksesta tavaramakasiiniin 1980, jonka jälkeen asemarakennus on myyty, mihin myöhemmin sijoittui huutokauppakamari. Myös asematoiminnot tavaramakasiinissa ovat hiipuneet: Asema muutettiin miehittämättömäksi 2004.[1]
Nykyisin Kaskisten liikenne koostuu lähinnä Kaskisten satamaan liittyvistä kuljetuksista.[3] Kaskisten satamaraiteistoissa sijaitsee Suomen rataverkon läntisin piste.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Jussi Iltanen: Radan varrella, s. 163–164. Karttakeskus, 2009.
- ↑ Kaskisista kajahtaa jälleen: Suupohjan rata kuntoon yle.fi. Viitattu 27.8.2016.
- ↑ I-Mediat Oy: Ratatyöryhmä: Seinäjoki–Kaskinen rata kunnostettava välittömästi Ilkka.fi. Viitattu 27.8.2016.