Imipramiinioksidi
Nykyään Imipramiinioksidi:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien Imipramiinioksidi on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja syvällisiä analyyseja. Sen vaikutus ei rajoitu yhteen sektoriin, vaan se on läpäissyt jokapäiväisen elämän eri puolilla ja vaikuttanut kaikkeen politiikasta populaarikulttuuriin. Tästä syystä on tärkeää syventyä Imipramiinioksidi:n merkitykseen ja seurauksiin, ymmärtää sen todellinen laajuus ja pystyä käsittelemään sen pitkän aikavälin seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Imipramiinioksidi:n eri ulottuvuuksia sekä sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan.
| |
Imipramiinioksidi
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 3-(5,6-dihydrobentsobentsatsepin-11-yyli)-N,N-dimetyylipropan-1-amiinioksidi | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | N06 |
| PubChem CID | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C19H24N2O |
| Moolimassa | 296,41 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | suun kautta |
Imipramiinioksidi eli myös imipramiini-N-oksidi (Imiprex) on eräs trisyklinen masennuslääke sekä imipramiinin, Tofranil, läheinen sukulainen[1]. Sille läheinen on myös desipramiini, Pertofran. Imiprex oli indisoitu kaikenlaisten masennustilojen hoitoon, erityisesti niihin joihin liittyi estyneisyyttä, eli normaalin arkitoiminnan depressiivistä alenemaa.[2]
Imiprexia annosteltiin sekä 10 että 25 mg vahvuisina tableteina (Dumex). Tehdyissä kliinisissä kokeiluissa tätä lääkeainetta oli vertailtu sekä amitriptyliiniin että imipramiiniin.[2] Kokeissa esitettiin Imiprexin olevan vähemmän altistava, kardiovaskulaarisille ja antikolinergisille haittavaikutuksille kuin imipramiinin taikka amitriptyliinin.[2]
Lääkkeen annostelu
Lääke oli ilmeisesti käytössä Suomessa vain lyhyehkön aikaa. Sinä aikana (1976) sitä suositeltiin eri tyyppisien depressiotilojen hoitoon. Imipramiinioksidi poistui kuitenkin varsin pian, ja esim. imipramiini ja amitriptyliini lienevät jääneet sitä pidempään käyttöön.
Imipramiinioksidin normaali annostelu oli 3x 25 mg/vrk (=75 mg/vrk). Suurin sallittu annostelu oli 200 mg/vrk.[2]
Lääkkeen käytön vasta-aiheet
Imipramiinioksidi vaikutti kuten muutkin imipramiinin sukulaisaineet. Ehdoton vasta-aihe oli jonkin MAOI-tyypin lääkkeen samanaikainen käyttö. Lisäksi imipramiinioksidi oli yleensä estetty potilailla, joilla oli todettu glaukoomaa, epilepsiaa, virtsaumpi, raskaus (alkuneljännes) taikka eturauhasen liikakasvu.[2]
Lähteet
- 1974 Therapia Fennica, TF74: s. 652
- 1976 Lääkeainevalmisteet, PF76: s. 69, 303
Viitteet
Aiheesta muualla
Valikoivat takaisinoton estäjät ja/tai reseptorimodulaattorit | |
|---|---|
| SNRI:t | |
| NRI:t | |
| SARI:t | |
| SMS:t | |
| Muut | |
Ei-selektiiviset | |
|---|---|
MAOA-selektiiviset | |
MAOB-selektiiviset | selegiliini |
‡ markkinoilta poistettu lääke, † kokeellinen lääke,* ei myynnissä Suomessa