Irving Mills

Irving Mills (16. tammikuuta 1894 – 21. huhtikuuta 1985) oli yhdysvaltalainen musiikkituottaja, manageri ja sanoittaja. Hän toimi myös joskus salanimellä Joe Primrose.

Mills syntyi New Yorkissa venäjänjuutalaiseen perheeseen, joka oli muuttanut Odessasta. Hän työskenteli Philadelphiassa musiikin kustantaja Leo Feistin yhtiössä, kunnes vuonna 1919 perusti veljensä Jackin kanssa oman yrityksensä, Mills Musicin. Vuoteen 1965 mennessä yhtiöstä oli tullut maailman suurin itsenäinen musiikinjulkaisija.^[1] Mills Musicin tukemia artisteja olivat muun muassa Cab Calloway, Benny Carter, Fletcher Henderson, Jimmie Lunceford ja Don Redman.^[2] Vuosina 1926–1939 Mills toimi Duke Ellingtonin managerina ja hankki tälle muun muassa läpimurtoon johtaneen paikan New Yorkin Cotton Clubin vakio-orkesterina.^[2]

Manageriuransa ohella Mills myös sanoitti musiikkia. Hänet merkittiin sanoittajaksi (tai toisinaan säveltäjäksi) noin viiteenkymmeneen Ellingtonin julkaisemaan kappaleeseen. Monet Ellingtonin yhtyeen muusikot ovat kyseenalaistaneet sen, missä määrin Mills oikeasti osallistui osan kappaleista tekemiseen, mutta Ellington puolusti Millsin näkökantaa, että tämä ansaitsi tunnustuksen, jos ei muusta, niin ainakin tuotantoprosessin aikana tarjoamistaan parannusehdotuksista ja orkesterin jatkuvasta mainostamisesta.^[3] Mills sanoitti muun muassa seuraavat kappaleet:^[4]

• ”When My Sugar Walks down the Street” (1924)
• ”Minnie, the Moocher” (1931)
• ”Mood Indigo” (1931)
• ”It Don’t Mean a Thing (If It Ain’t Got That Swing)” (1932)
• ”Sophisticated Lady” (1933)
• ”Moonglow”(1934)
• ”Solitude” (1935)
• ”In a Sentimental Mood” (1935)
• ”Caravan” (1936)