Isosirri
Nykymaailmassa Isosirri:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Isosirri:n merkitys on kasvanut yhteiskunnan eri alueilla. Henkilökohtaisesta ammattitasolle Isosirri on vaikuttanut ihmisten vuorovaikutukseen ja suhteeseen eri tavoin. Tässä artikkelissa tutkimme Isosirri:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme ja analysoimme sen merkitystä eri näkökulmista viihteestä terveyteen ja koulutukseen.
| Isosirri | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Alalahko: | Kahlaajat Charadrii |
| Heimo: | Kurpat Scolopacidae |
| Suku: | Sirrit Calidris |
| Laji: | canutus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Calidris canutus |
|
 |
|
| Katso myös | |
Isosirri (Calidris canutus) on kurppien heimoon kuuluva lintulaji.
Koko ja ulkonäkö
Aikuisilla on lyhyet tummat jalat ja melko tukeva, lyhyehkö tumma nokka. Vartalon höyhenpeite on harmaankirjava, kasvot, kurkku ja rinta kanelinruskeat tai kuparinpunaiset ja alaperä vaalea. Talviasussa höyhenpeite on tasaisemman harmaa ja alapuoli on lähes valkea. Nuorella linnulla on rinnassa ja kupeilla kellertävä sävy. Pituus 24–26 cm, siipien kärkiväli 50 cm, paino 80–200 g. Kooltaan siis tavallista suosirriä suurempi. Lentoääni on vaimea ’uet,uet’.
Vanhin suomalainen muuttomatkalla rengastettu isosirri on ollut 7 vuotta 11 kuukautta 15 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen vähintään 25 vuoden 1 kuukauden ikäinen yksilö.
Levinneisyys
Isosirri pesii Kanadan, Grönlannin, Euroopan ja Venäjän pohjoisimmissa osissa. Maailman populaation kooksi arvioidaan noin 1,5 miljoonaa yksilöä. Suomessa tavataan lähinnä Siperian isosirrejä läpimuuttajina. Isosirrit talvehtivat Atlantin ja Tyynenmeren rannikoilla. Eurooppalaiset yksilöt muuttavat valtavissa parvissa Välimerelle ja Pohjois-Afrikkaan, kanadalaiset Etelä-Amerikkaan jopa Argentiinaan asti. Arktisten isosirrien parvet muuttavat Etelä-Suomen yli touko–kesäkuun vaihteessa. Syysmuutto tapahtuu vanhojen lintujen osalta heinä–elokuussa ja nuorten lintujen osalta elo–syyskuussa.
Elinympäristö
Isosirrit viihtyvät tundramaisemassa, ja ruokailevat lieterannoilla.
Lisääntyminen
Isosirrin matala, lehdillä ja sammalilla vuorattu pesä on maassa lähellä vettä. Se munii 3–4 munaa ja hautoo niitä kolme viikkoa. Molemmat vanhemmat osallistuvat hautomiseen, mutta naaras lähtee paluumuuttoon ennen kuin poikaset ovat lentokykyisiä. Poikaset ovat pesäpakoisia ja oppivat lentämään noin kuukauden ikäisinä. Koiras jättää poikaset oman onnensa nojaan ennen kuin ne ovat lentokykyisiä, ja lähtee muuttomatkalle.
Ravinto
Isosirrit syövät hyönteisiä, nilviäisiä, matoja, pieniä rapuja ja muita selkärangattomia.
Lähteet
- ↑ BirdLife International: Calidris canutus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2015.4. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.2.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Isosirri Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Isosirri (Calidris canutus)
- ITIS: Calidris canutus (englanniksi)