Itävalta olympialaisissa

Nykymaailmassa Itävalta olympialaisissa:stä on tullut erittäin tärkeä ja huomionarvoinen aihe. Ilmestymisestään lähtien Itävalta olympialaisissa on herättänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön kiinnostuksen ja synnyttänyt monenlaisia ​​keskusteluja, teorioita ja mielipiteitä. Itävalta olympialaisissa on jatkossakin analyysin ja keskustelun kohteena useilla eri aloilla joko yhteiskuntavaikutuksensa, kulttuurivaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Itävalta olympialaisissa:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa, jotta voimme tarjota kattavan näkemyksen tästä jännittävästä ja kiistanalaista aiheesta.

Itävalta olympialaisissa
Itävalta
Maakoodi AUT
Kotisivu www.oeoc.at
Maan olympiamitalit
Mitalit
Sija: 20		 Kultaa
91		Hopeaa
123		Pronssia
132		Yhteensä
346

Kesäolympialaiset
1896 • 1900 • 1904 • 1908 • 1912 • 1920 • 1924 • 1928 • 1932 • 1936 • 1948 • 1952 • 1956 • 1960 • 1964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1988 • 1992 • 1996 • 2000 • 2004 • 2008 • 2012 • 2016 • 2020 • 2024 •

Talviolympialaiset
1924 • 1928 • 1932 • 1936 • 1948 • 1952 • 1956 • 1960 • 1964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1988 • 1992 • 1994 • 1998 • 2002 • 2006 • 2010 • 2014 • 2018 • 2022 •

Itävalta on osallistunut kaikkiin nykyaikaisiin olympialaisiin lukuun ottamatta Antwerpenin kisoja 1920[1], joihin se ei saanut osallistua johtuen roolistaan ensimmäisessä maailmansodassa[2]. Itävalta on saavuttanut yhteensä 77 kulta-, 111 hopea- ja 116 pronssimitalia[1][3]. Talviolympialaisissa maa on voittanut 59 kultamitalia ja yhteensä 218 mitalia[1][3] sijoittuen talvikisojen mitalitaulukossa kuudenneksi[4]. Kesäkisoissa Itävalta on saanut 18 kultamitalia ja yhteensä 86 mitalia[1]. Itävallan Innsbruckissa on järjestetty talviolympialaiset kaksi kertaa, 1964 ja 1976.[1]

Itävalta sai kaksi kultamitalia heti ensimmäisissä olympiakisoissa Ateenassa 1896, jossa Adolf Schmal voitti kultaa pyöräilyn 12 tunnin ajossa ja Paul Neumann 400 metrin vapaauinnissa. Kesäolympialaisissa maa on menestynyt parhaiten Berliinissä 1936, jossa se sai neljä kulta-, kuusi hopea- ja kolme pronssimitalia. Kolme itävaltalaisurheilijaa on saanut kesäolympialaisissa kolme mitalia: pyöräilijä Adolf Schmal 1896, uimari Otto Wahle 1900 ja 1904 sekä miekkailija Ellen Müller-Preis 1932, 1936 ja 1948.[1][5]

Talviolympialaisissa Itävalta on menestynyt parhaiten Torinossa 2006, jossa se sai yhdeksän kultaa, seitsemän hopeaa ja seitsemän pronssia.[1] Maan urheilijoista eniten mitaleita talviolympialaisissa on saavuttanut yhdistetyn hiihtäjä Felix Gottwald, yhteensä seitsemän Salt Lake Cityssä 2002, Torinossa 2006 ja Vancouverissa 2010[3][6]. Neljä mitalia ovat saavuttaneet mäkihyppääjät Martin Höllwarth (1992 ja 1998), Thomas Morgenstern (2006–2014) ja Gregor Schlierenzauer (2010–2014), yhdistetyn hiihtäjä Mario Stecher (2002–2014) sekä alppihiihtäjät Stephan Eberharter (1998–2002), Hermann Maier (1998 ja 2006), Benjamin Raich (2002–2006) ja Marlies Schild (2006–2014).[6]

Itävallan olympiamitalit urheilumuodoittain

Urheilumuoto Kulta Hopea Pronssi Yhteensä[5][6]
Alppihiihto 34 39 41 114
Taitoluistelu 7 9 4 20
Mäkihyppy 6 9 10 25
Ohjaskelkkailu 5 7 7 19
Melonta 3 5 6 14
Painonnosto 3 4 2 9
Purjehdus 3 4 0 7
Yhdistetty 3 2 8 13
Judo 2 2 1 5
Uinti 1 6 5 12
Ammunta 1 2 5 8
Yleisurheilu 1 2 4 7
Pikaluistelu 1 2 3 6
Maastohiihto 1 2 2 5
Urheilumuoto Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
Rattikelkkailu 1 2 0 3
Miekkailu 1 1 5 7
Lumilautailu 1 1 4 6
Ratsastus 1 1 1 3
Pyöräily 1 0 2 3
Triathlon 1 0 0 1
Ampumahiihto 0 3 2 5
Soutu 0 3 2 5
Freestylehiihto 0 1 0 1
Jalkapallo 0 1 0 1
Käsipallo 0 1 0 1
Skeleton 0 1 0 1
Tennis 0 1 0 1
Paini 0 0 2 2


Itävallan mitalit kesäolympialaisissa

Vuosi Kulta Hopea Pronssi Yhteensä[1]
1896 2 1 2 5
1900 0 3 3 6
1904 0 0 1 1
1908 0 0 1 1
1912 0 2 2 4
1920 ei osallistunut
1924 0 3 1 4
1928 2 0 1 3
1932 1 1 3 5
1936 4 6 3 13
1948 1 0 3 4
1952 0 1 1 2
1956 0 0 2 2
1960 1 1 0 2
1964 0 0 0 0
1968 0 2 2 4
1972 0 1 2 3
1976 0 0 1 1
1980 1 2 1 4
1984 1 1 1 3
1988 1 0 0 1
1992 0 2 0 2
1996 0 1 2 3
2000 2 1 0 3
2004 2 4 1 7
2008 0 1 2 3
2012 0 0 0 0
Yhteensä 18 33 35 86

Itävallan mitalit talviolympialaisissa

Vuosi Kulta Hopea Pronssi Yhteensä[1]
1924 2 1 0 3
1928 0 3 1 4
1932 1 1 0 2
1936 1 1 2 4
1948 1 3 4 8
1952 2 4 2 8
1956 4 3 4 11
1960 1 2 3 6
1964 4 5 3 12
1968 3 4 4 11
1972 1 2 2 5
1976 2 2 2 6
1980 3 2 2 7
1984 0 0 1 1
1988 3 5 2 10
1992 6 7 8 21
1994 2 3 4 9
1998 3 5 9 17
2002 3 4 10 17
2006 9 7 7 23
2010 4 6 6 16
2014 4 8 5 17
Yhteensä 59 78 81 218

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h i Austria olympic.org. Viitattu 8.1.2010. (englanniksi)
  2. ↑ 1920 Antwerpen Summer Games sports-reference.com. Arkistoitu 13.8.2012. Viitattu 8.1.2010. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Vancouverin talviolympialaisten viralliset sivut The Vancouver Organizing Committee for the 2010 Olympic and Paralympic Winter Games. Arkistoitu 28.2.2010. Viitattu 2.3. 2010. (englanniksi)
  4. ↑ Olympic Countries sports-reference.com. Arkistoitu 25.12.2018. Viitattu 8.1.2010. (englanniksi)
  5. ↑ a b Austria Summer Sports sports-reference.com. Arkistoitu 29.1.2010. Viitattu 8.1.2010. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Austria Winter Sports sports-reference.com. Arkistoitu 28.1.2010. Viitattu 8.1.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Valtiot olympialaisissa
Aasia  Afganistan  Arabiemiraatit  Bahrain  Bangladesh  Bhutan  Brunei
 Etelä-Korea  Filippiinit  Hongkong  Indonesia  Intia  Iran
 Irak  Itä-Timor  Japani  Jemen  Jordania  Kambodža
 Kazakstan  Kiina  Kuwait  Kirgisia  Laos  Libanon
 Malediivit  Malesia  Mongolia  Myanmar  Nepal  Oman
 Pakistan  Palestiina  Pohjois-Korea  Qatar  Saudi-Arabia  Singapore
 Sri Lanka  Syyria  Tadžikistan Kiinan Taipei Kiinalainen Taipei  Thaimaa  Turkmenistan
 Uzbekistan  Vietnam
Afrikka  Algeria  Angola  Benin  Botswana  Burkina Faso  Burundi
 Djibouti  Egypti  Eritrea  Etelä-Afrikka  Etelä-Sudan  Etiopia
 Gabon  Gambia  Ghana  Guinea-Bissau  Guinea  Kamerun
 Kap Verde  Kenia  Keski-Afrikan tasavalta  Komorit  Kongon dem. tasavalta  Kongon tasavalta
 Lesotho  Liberia  Libya  Madagaskar  Malawi  Mali
 Marokko  Mauritania  Mauritius  Mosambik  Namibia  Niger
 Nigeria  Norsunluurannikko  Päiväntasaajan Guinea  Ruanda  Sambia  São Tomé ja Príncipe
 Senegal  Seychellit  Sierra Leone  Somalia  Sudan  Swazimaa
 Tansania  Togo  Tšad  Tunisia  Uganda  Zimbabwe
Amerikka  Argentiina  Aruba  Bahama  Barbados  Belize  Bermuda
 Bolivia  Brasilia  Brittiläiset Neitsytsaaret  Caymansaaret  Chile  Costa Rica
 Dominica  Dominikaaninen tasavalta  Ecuador  El Salvador  Grenada  Guatemala
 Guyana  Haiti  Honduras  Jamaika  Kanada  Kolumbia
 Kuuba  Meksiko  Nicaragua  Panama  Paraguay  Peru
 Puerto Rico  Saint Kitts ja Nevis  Saint Lucia  Saint Vincent ja Grenadiinit  Suriname  Trinidad ja Tobago
 Uruguay  Venezuela  Yhdysvallat  Yhdysvaltain Neitsytsaaret
Eurooppa  Alankomaat  Albania  Andorra  Armenia  Azerbaidžan  Belgia
 Bosnia ja Hertsegovina  Bulgaria  Espanja  Georgia  Irlanti  Islanti
 Iso-Britannia  Israel  Italia  Itävalta  Kreikka  Kosovo
 Kroatia  Kypros  Latvia  Liechtenstein  Liettua  Luxemburg
 Pohjois-Makedonia  Malta  Moldova  Monaco  Montenegro  Norja
 Puola  Portugali  Ranska  Romania  Ruotsi  Saksa
 San Marino  Serbia  Slovakia  Slovenia  Suomi  Sveitsi
 Tanska  Tšekki  Turkki  Ukraina  Unkari  Valko-Venäjä
 Venäjä  Viro
Oseania  Amerikan Samoa  Australia  Cookinsaaret  Fidži  Guam  Kiribati
 Marshallinsaaret  Mikronesia  Nauru  Palau  Papua-Uusi-Guinea  Salomonsaaret
 Samoa  Tonga  Tuvalu  Uusi-Seelanti  Vanuatu
Muut  Itsenäiset olympiaurheilijat  Pakolaisurheilijat  Sekajoukkue  Venäjän olympiakomitea  Venäläiset olympiaurheilijat  Yhdistynyt joukkue
 Yksittäiset neutraalit urheilijat
Historialliset maat  Alankomaiden Antillit  Australaasia  Böömi  Etelä-Jemen  Itä-Saksa  Jugoslavia
 Kiinan tasavalta  Länsi-Intian federaatio  Länsi-Saksa  Neuvostoliitto  Pohjois-Borneo  Pohjois-Jemen
 Rhodesia  Saarin protektoraatti  Saksojen yhteisjoukkue  Serbia ja Montenegro  Tšekkoslovakia  Venäjän keisarikunta