Tässä artikkelissa perehdymme Ranska olympialaisissa:n jännittävään maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja mahdollisia seurauksia tulevaisuuteen. Ilmestymisestään lähtien Ranska olympialaisissa on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja loputtomia tulkintoja. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Ranska olympialaisissa:n tärkeyden eri alueilla sekä sen merkityksen jokapäiväisessä elämässämme. Lisäksi käsittelemme alan asiantuntijoiden erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tarjotaksemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.
Ranska olympialaisissa | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
||||||
Maakoodi | FRA | |||||
Kotisivu |
franceolympique |
|||||
Maan olympiamitalit | ||||||
|
||||||
Kesäolympialaiset |
||||||
Talviolympialaiset |
Ranska on osallistunut kaikkiin modernin ajan olympialaisiin lukuun ottamatta vuoden 1904 kesäolympialaisia. [nb 1]
Ranska on olympialaisten kaikkien aikojen mitalitilastossa kuudennella sijalla. Kesäolympialaisten osalta sijoitus on neljäs.
Ranskaa voidaan pitää eräällä tapaa modernin olympialiikkeen alullepanijana, sillä nykyaikaiset olympiakisat luotiin ranskalaisen Pierre de Coubertinin aloitteesta. Kansainvälisen olympiakomitean päämaja oli aluksi Pariisissa ennen kuin se siirrettiin Lausanneen, Sveitsiin. Kaiken kaikkiaan Ranska on ollut olympialaisten isäntämaana kuudesti: Pariisissa järjestettiin kesäolympialaiset 1900, 1924 ja 2024, ja talviolympialaiset käytiin 1924 Chamonix'ssa, 1968 Grenoblessa ja 1992 Albertvillessä. Pariisille on myönnetty vuoden 2024 kesäolympialaisten kisaisännyys.[1]
Parhaiten Ranska menestyi kotikisoissaan Pariisissa vuonna 1900, jolloin ranskalaiset saivat 101 mitalia, joista 26 oli kultaisia.
Ranskan menestyksekkäimmät urheilumuodot olympialaisissa ovat olleet miekkailu (115 mitalia) ja pyöräily (90 mitalia). Talviolympialaisissa Ranska on menestynyt parhaiten alppihiihdossa, josta se on saanut 45 mitalia.
Neljä kultamitalia ovat voittaneet miekkailijat Christian d'Oriola ja Lucien Gaudin.
Kolme kultamitalia ovat voittaneet:
Sekä Philippe Cattiaulla että Roger Ducret'lla on kummallakin yhteensä kahdeksan olympiamitalia.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Vuoden 2024 olympialaisten mitalit ilmeisestikään eivät ole vielä mukana luvuissa |
Urheilumuoto | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä |
---|---|---|---|---|
Miekkailu | 41 | 40 | 34 | 115 |
Pyöräily | 41 | 27 | 22 | 90 |
Yleisurheilu | 14 | 22 | 25 | 61 |
Ratsastus | 12 | 12 | 10 | 34 |
Purjehdus | 12 | 11 | 15 | 38 |
Judo | 12 | 8 | 24 | 44 |
Ammunta | 9 | 13 | 9 | 31 |
Painonnosto | 9 | 3 | 3 | 15 |
Uinti | 8 | 13 | 19 | 40 |
Melonta | 7 | 8 | 18 | 33 |
Soutu | 6 | 14 | 12 | 32 |
Jousiammunta | 6 | 10 | 7 | 23 |
Tennis | 5 | 6 | 8 | 19 |
Nyrkkeily | 4 | 7 | 8 | 19 |
Paini | 4 | 4 | 9 | 17 |
Voimistelu | 3 | 10 | 9 | 22 |
Kroketti | 3 | 2 | 2 | 7 |
Käsipallo | 2 | 0 | 1 | 3 |
Rugby | 1 | 2 | 0 | 3 |
Jalkapallo | 1 | 1 | 0 | 2 |
Vesipallo | 1 | 0 | 3 | 4 |
Moottoriveneily | 1 | 0 | 0 | 1 |
Koripallo | 0 | 3 | 0 | 3 |
Taekwondo | 0 | 2 | 4 | 6 |
Pöytätennis | 0 | 1 | 1 | 2 |
Kriketti | 0 | 1 | 0 | 1 |
Köydenveto | 0 | 1 | 0 | 1 |
Pelota | 0 | 1 | 0 | 1 |
Uimahypyt | 0 | 1 | 0 | 1 |
Nykyaikainen viisiottelu | 0 | 0 | 2 | 2 |
Taitouinti | 0 | 0 | 1 | 1 |
Yhteensä | 202 | 223 | 246 | 671 |
Urheilumuoto | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä |
---|---|---|---|---|
Alppihiihto | 15 | 15 | 15 | 45 |
Ampumahiihto | 6 | 5 | 10 | 21 |
Lumilautailu | 3 | 3 | 4 | 10 |
Taitoluistelu | 3 | 2 | 7 | 12 |
Freestylehiihto | 2 | 4 | 6 | 12 |
Yhdistetty | 2 | 1 | 1 | 4 |
Maastohiihto | 0 | 1 | 1 | 2 |
Curling | 0 | 0 | 1 | 1 |
Mäkihyppy | 0 | 0 | 1 | 1 |
Rattikelkkailu | 0 | 0 | 1 | 1 |
Yhteensä | 31 | 31 | 47 | 109 |