Itiö

Kysymys Itiö:stä on ratkaiseva nyky-yhteiskunnassa. Itiö on ollut vuosia keskustelun ja tutkimuksen kohteena, ja sen vaikutus ulottuu eri alueille politiikasta tieteeseen. Tässä artikkelissa tutkimme Itiö:n eri puolia ja sen vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään. Analysoimme sen historiallista merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Lisäksi tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia Itiö:een tarjoten laajemman ja syvemmän kuvan aiheesta. Tämän kattavan analyysin avulla toivomme valaisevamme Itiö:tä ja tarjoavamme täydellisemmän käsityksen sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.

Itiöpesäkkeitä sammalessa.

Itiö eli spori on monilla eliöillä esiintyvä lisääntymiseen tai leviämiseen erikoistunut solu tai pieni solujoukko.[1] Tavallisimpia itiöitä tuottavia eliöitä ovat kasvit, sienet ja eräät levät. Muun muassa kotelo- ja kantasienet kasvattavat maanpäällisiä itiöemiä, joiden heltoissa tai itiölavoissa itiöt sijaitsevat. Kasveilla itiöt muodostuvat itiöpesäkkeissä. Kasveilla itiöistä puhutaan lähinnä itiöiden avulla leviävien kasvien eli itiökasvien yhteydessä, mutta myös siementen avulla leviävät kasvit eli siemenkasvit tuottavat itiöitä osana elinkiertoaan. Syntytavan ja rakenteen perusteella erotetaan monia erilaisia itiötyyppejä.

Yhtäläisitiöinen eli homosporinen eliö tuottaa ainoastaan yhdentyyppisiä itiöitä,[2][3] kun taas erilaisitiöinen eli heterosporinen eliö tuottaa kahta erilaista itiötyyppiä: erilaisitiöisen kasvin pikkuitiö eli mikrospori kehittyy koirasgametofyytiksi, ja isoitiö eli makrospori tai megaspori kehittyy naarasgametofyytiksi.[4][5][6][7] Kasveista yhtäläisitiöisiä ovat viherlevät sekä eräät sammalista ja sanikkaisista. Erilaisitiöisiä puolestaan ovat siemenkasvit ja monet sammalet ja sanikkaiset. Siemenkasveilla pikkuitiö muodostaa siitepölyhiukkasen ja isoitiö kehittyy siemenaiheen alkiorakoksi.[8][6][7]

Sisäitiöiksi kutsutaan eliön osan sisällä syntyviä itiöitä eli endosporeja. Näitä ovat muun muassa kotelosienten koteloitiöt eli askosporit. Ulkoitiöitä eli eksosporeja ovat esimerkiksi itiöemiä muodostavien sienten eli kantasienten kantaitiöt. Eräillä levillä hedelmöityksen seurauksena syntyviä yhtymäitiöitä eli tsygosporeja ovat muun muassa punalevien ryhmäitiöt. Itiöiksi voidaan kutsua myös muidenkin eliöiden, kuten bakteerien lepoasteita.

Lähteet

  1. ↑ Biologia: itiö Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 19.2.2019.
  2. ↑ Kasvitiede: yhtäläisitiöisyys Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 19.2.2019.
  3. ↑ Kasvitiede: yhtäläisitiöinen Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 19.2.2019.
  4. ↑ Kasvitiede: erilaisitiöisyys Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 25.11.2021.
  5. ↑ Kasvitiede: erilaisitiöinen Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 25.11.2021.
  6. ↑ a b Kasvitiede: pikkuitiö Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 25.11.2021.
  7. ↑ a b Kasvitiede: isoitiö Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 25.11.2021.
  8. ↑ Taylor, Thomas N.; Krings, Michael ja Taylor, Edith L.: Paleobotany: The Biology and Evolution of Fossil Plants, s. 503–511. (Luku 13: Origin and evolution of the seed habit, kappale Homospory, heterospory and the seed) Academic Press, 2009. ISBN 978-0-12-373972-8 (englanniksi)

Katso myös