Jääkäripatsas
Jääkäripatsas-aihe on herättänyt suurta mielenkiintoa ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Jääkäripatsas:llä on ollut keskeinen rooli monilla elämän osa-alueilla ja se on vaikuttanut kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja ihmissuhteisiin. Ajan myötä Jääkäripatsas on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman muutoksiin ja haasteisiin luoden uusia mahdollisuuksia ja haasteita yksilöille ja yhteisöille. Tässä artikkelissa tutkimme Jääkäripatsas:n merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassamme sekä analysoimme sen vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä.
| Jääkäripatsas | |
|---|---|
 Jääkäripatsas |
|
| Nimi | Jääkäripatsas |
| Tekijä | Lauri Leppänen |
| Valmistumisvuosi | 1958 |
| Julkistettu | |
| Taiteenlaji | kuvanveisto |
| Teostyyppi | patsas |
| Materiaali | pronssi |
| Korkeus | 5,1m[1] |
| Sijainti | Vaasanpuistikko |
| Koordinaatit | |
|
|
|
Jääkäripatsas on Vaasanpuistikon päässä Vaasassa sijaitseva muistomerkki, joka on omistettu Suomen jääkäriliikkeelle. Patsaan on valanut ja suunnitellut entinen jääkärikapteeni Lauri Leppänen.[2] Patsas paljastettiin vuonna 1958.[3][4] Patsaan pronssivalu ja graniittialusta valmistettiin Helsingissä.[2]
Patsaan jalustassa on teksti:[1]
»ULJUUTTA YLISTÄMME, / ISÄNMAA. / ELÄT PELOTTOMUUDEN KAUTTA / NE / JOILLA EI ARMOA OLLUT, / EI KOTIMAATA. / SINUT SYDÄMIENSÄ / KILVILLÄ / NOSTIVAT KORKEUTEES! // KÄRLEK OCH MOD / – DESSA TVÅ / SÄNKTE OSS / LANDET VI ÄGER / BAR DET UR VÅNDA / MOT LJUS / PÅ SKÖLDAR / AV FLAMMANDE TRO / OLE TORVALDS // PYSTYTETTIIN JÄÄKÄRIEN KUNNIAKSI / RESTES TILL JÄGARNAS ÄRA 1958»
Patsaan historiaa
Jääkärien muistomerkkisäätiön toimesta järjestettiin yleinen rahankeräys vuosina 1957–1958, jonka ylijäämät annettiin Jääkärien tuki -rahastolle.[2] Muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin 25. helmikuuta 1958, jääkärien kotiinpaluun 40-vuotispäivänä.[4]
Tilaisuuteen osallistui muun muassa tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Patsaan mallina toimi ähtäriläinen kirjakauppias Jorma Honkaniemi.[4]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Kalevi Paakki: Vaasan patsaat ja muistomerkit, s. 34-35. Vaasan kaupunki, 2008.
- ↑ a b c Eira Häggkvist: Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, s. 9-10. Vaasan Kaupunki, 1985. ISBN 951-9358-51-X
- ↑ Jääkäripatsas Vaasapedia. Vaasalaisia.info. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 22.1.2017.
- ↑ a b c Suomen muistomerkit Osa III – Pohjanmaa, s. 172. Nousiainen: Väriteos Henna Oy, 1994. ISBN 951-97134-1-7