Jäätävä polte

Jäätävä polte
Suomalaisen DVD:n kansikuva.
Ohjaaja	Renny Harlin
Käsikirjoittaja	Renny Harlin Markus Selin
Tuottaja	Markus Selin
Säveltäjä	Richard G. Mitchell
Kuvaaja	Henrik Paersch
Leikkaaja	Paul Martin Smith
Lavastaja	Torsti Nyholm
Erikoistehosteet	Osmo Savolainen
Pääosat	Mike Norris Steve Durham David Coburn
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Suomi Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö	Harlin & Selin Productions
Ensi-ilta	Ruotsi 4. huhtikuuta 1986 Yhdysvallat 30. elokuuta 1986 Suomi 19. joulukuuta 1986
Kesto	97 min
Alkuperäiskieli	englanti venäjä suomi
Budjetti	16 700 000 mk (5 285 550 euroa inflaatiokorjattu 2014)
Tuotto	3 388 020 USD
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Infobox OKNimi-testi OK

Jäätävä polte (Yhdysvalloissa Born American, Britanniassa Arctic Heat) on Renny Harlinin ohjaama elokuva, joka valmistui vuonna 1986.

Alun perin elokuvan pääosaan oli palkattu Chuck Norris, mutta kuvausten myöhästyessä tämä joutui perumaan sopimuksensa. Kolmessa päivässä kirjoitettiin uusi käsikirjoitus, johon kiinnitettiin hänen poikansa Mike Norris.

Kolme amerikkalaista nuorta saapuvat Suomen Lappiin lomamatkalle. Päähänpiston seurauksena he ylittävät Neuvostoliiton-rajan sillä seurauksella, että joutuvat pian vaikeuksiin. Heidät sotketaan mukaan nuoren tytön mystiseen murhaan ja kohta kolmikon ajojahtiin osallistuvat jo puna-armeijan sotilaatkin. Savoy, Mitch ja K.C. päätyvät vangeiksi epäinhimilliseen vankilaan, missä kidutus ja oudot ”ihmisšakkiottelut” ovat arkea ja salaperäinen Amiraali tuntuu olevan ainoa, joka voi heitä auttaa.

Markus Selin ja Renny Harlin alkoivat kehitellä yhteistä elokuvakäsikirjoitusta ystävystyttyään Los Angelesissa 1982. ^[1]

Selin ja Harlin ideoivat Wild Force (suom. Villi voima) -elokuvan ja käsikirjoituksen juonisynopsis oli seuraavanlainen : Arktisissa olosuhteissa erikoistehtävää suorittava Jim Steele jää erämaahan taistelutoverinsa Jock Murdockin pettämänä. Steele pelastautuu paikallisten asukkaiden hoitamana. Steelellä on hallussaan suurvaltojen haluama mikropiirilevy. Murdoch varustaa joukon ammattisotilaita ja lähtee etsimään Steeleä arktisilta alueilta^[2].

Selin haki 850 000 markan tuotantotukea elokuvasäätiöltä. Tuotantohakemuksessa oli määritelty elokuvan olevan ensi-illassa 21.12.1984. Kuvausten oli suunniteltu alkavan New Yorkissa maaliskuussa 1984 ja jatkuvan syksyllä 1984. Pääosakiinnityksessä valinnan sanottiin olevan lähellä Tom Selleckiä. Hakemus hylättiin^[3].

Selin ja Harlin saivat idean Chuck Norriksesta pääosaan. He saivat Norriksen agentin yhteystiedot vaasalaiselta elokuvien maahantuojalta. Agentti vastasi myöntävästi elokuvatuotannolle ja ehdotti 350 000 taalan ennakkomaksua. Harlin ja Selin keräsivät rahat^[4].

Maaliskuussa 1984 Harlin ja Selin matkasivat hakemaan rahoitusta Los Angelesiin ja löysivät potentiaalisen kumppanin, Mark Cohenin. Amerikkalainen tuottaja alkoi järjestää projektia uusiksi. Renny Harlin tippui apulaisohjaajaksi ja Cohenin vaimo aloitti kirjoittamaan käsikirjoitusta uusiksi. Lopuksi selvisi, että Cohenilla ei ollut rahaa sijoittaa ja hänen antamat shekitkin osoittautuivat katteettomiksi. Hän oli vain pyrkinyt hyötymään nimekkään pääosan elokuvaprojektista. Yhteistyö Cohenin kanssa lopetettiin^[5].

Kesällä 1984 Kaaresuvantoon rakennettiin kymmenen taloa ja kirkko lavasteiksi. Kuvauksia oli tarkoitus tehdä myös Italiassa^[6]. Elokuussa 1984 Chuck Norris ilmoitti henkilökohtaisesti, että joutuu perumaan roolinsa aikataulujen ja rahoituksen viivästymisen vuoksi. Chuck Norrisin uuden elokuvan - Code of Silencen (Suom. Vaikenemisen Laki) kuvaukset olivat alkamassa^[7].

Selin ja Harlin kirjoittivat uuden käsikirjoituksen kolmessa päivässä, jossa voisivat hyödyntää jo tehtyjä lavasteita^[8]. Syntyy Arctic Heat, joka myöhemmin tunnetaan Jäätävänä poltteena. Tarina kertoo kolmesta amerikkalaisesta, jotka joutuvat venäläiselle vankileirille ylitettyään rautaesiripun rajan. Pääosaan kiinnitettiin Chuck Norriksen poika, Mike Norris, joka oli jo Suomessa oltuaan Wild Forcen esituotannossa sijaisnäyttelijän roolissa. Los Angelesista saatiin ammattiroolittajan kautta muut pääosanesittäjät, joista kenelläkään ei ollut juurikaan näyttelijäkokemusta^[9].

Lokakuussa 1986 elokuvasta kuvataan 20 minuutin promo reel ja rahat loppuvat^[10]. Promo Reelin avulla lähdettiin hakemaan lisärahoitusta amerikasta ja useiden kuukausien jälkeen Los Angelelesista löytyi kiinnostunut taho. Uusi halpaelokuviin keskittynyt mormonien sijoitusrahaston omistama Cinema Group, jonka johtajana toimi entinen näyttelijä Venetia Stevenson^[11]. Cinema Group rahoitti puolella miljoonalla (dollarilla) elokuvaa loppuunsaattamiseksi. Kuvaukset saatiin tehtyä loppuun 35 päivässä maalis-huhtikuussa 1985.^[12]

Elokuussa 1985 elokuva siirtyi jälkituotantoon Lontooseen^[13]. Tuottajat olivat mukana leikkausvaiheessa, eikä Harlin ollut täysin tyytyväinen lopputulokseen; alusta poistettiin mm. 20 minuuttia henkilöhahmojen dynamiikkaan liittyvää kehitystä. Amerikkalainen levitysnimi muutettiin Born Americaniksi, korostamaan patrioottista vaikuteltelmaa muodissa olevien Rambo-elokuvien vuoksi ^[14].

Elokuva maksoi 16,7 miljoonaa markkaa ja oli siihenastisista suomalaisista elokuvista kallein. Elokuvasäätiö oli hylännyt kaikki elokuvaan kohdistuneet tukihakemukset. ^[15]

Yleisradion ajankohtaisohjelma A-raportin haastattelussa vuoden 1985 lopulla maihinnousutakkiin sonnustautunut Renny Harlin kertoi Jäätävän poltteen olevan 16-25-vuotiaille suunnattu perinteisellä amerikkalaisella tavalla tehty toimintaelokuva. Harlin toivoi esikoisohjauksensa laadun ja sanoman vetoavan laajoihin ihmismassoihin. Tuottaja Markus Selin puolestaan arvosteli suomalaisen elokuvan huonoa laatua ja puuttuvaa markkinointia. Selin uskoikin laajan oheistuotemarkkinoinnin edistävän elokuvan myyntiä. Oheistuotemarkkinointiin kuuluivat muun muassa Jäätävä polte -kirja, elokuva-aiheisia pipoja ja collegevaatteita sekä äänilevy, jotka kaikki tulisivat markkinoille ennen itse elokuvan ensi-iltaa. Selinin mukaan elokuva tulisi näkymään kaikkialla katukuvassa huoltoasemia myöten.^[16]

Elokuvaa markkinoitiin Yhdysvalloissa nimellä Born American, Isossa-Britanniassa nimellä Arctic Heat ja Suomessa nimillä Jäätävä polte ja Born American – Jäätävä polte. Sen myyntilause kuului: Freedom is just a word...until you lose it ("Vapaus on vain sana, kunnes menetät sen").

Lokakuun 8. päivä 1985 julkaistiin elokuvasti novellisaatio saatesanoin "Vuoden kohuelokuva Jäätävä Polte, nyt sensuroimattomana kirjana!" Sensurointi sana ei liittynyt tässä vaiheessa vielä leikkausvaiheessa olevaan elokuvaan, vaan siihen, että kirjassa oli kioskikirjallisuuden tapaan paljon värikästä kieltä myös väkivallan suhteen. Kirjasta kirjoitetut lehtiartikkelit herättivät Neuvostotoliiton suurlähetystön huomion.^[17]

Juhani Suomi kirjasi lokakuun 15. muistioon Neuvostoliiton suurlähettilään epäviralliset sanat; 'Elokuva ja kirja on pahemman luokan laatuisia neuvostovastaisia ilmiöitä, ne luovat pahantahtoisen ja karkeasti vääristellyn kuvan Neuvostoliiton oloista eivätkä ne ole sopusoinnussa maittemme välillä vallitsevien hyvien suhteiden "hengen ja luonteen" kanssa'. Suurlähettiläs myös ehdotti, ettei elokuvaa sallittaisi. Todisteina elokuvasta sisällöstä hänellä oli tukku artikkeleita, joissa käsiteltiin aihetta ennen elokuvan valmistumista. Muistio lähti ylimmälle valtiojohdolle, mukaanluettuna presidentille ja ulkoministerinä toimivalle Paavo Väyryselle. Muistiot olivat salaisia 25 vuotta. Jäätävän poltteen kohu alkoi elokuvan novellisaatiosta, kun kukaan ei ollut vielä edes nähnyt elokuvaa. Elokuvan ensimmäinen leikkaus valmistui vasta marraskuun lopulla.^[18]

Harlin ja Selin järjestivät ulkoministeriölle mahdollisuuden nähdä valmis elokuva. Elokuvan kävi katsomassa ministeriön edustaja Lasse Lehtinen, joka ei osanut sanoa onko elokuva neuvostovastainen vai ei.^[19]

Tammikuun 7. 1986 Neuvostoliiton suurlähettiläs Vladimir Sobolev tapasi Ulkoministeri Väyrysen asian tiimoilta. Elokuvatarkastamo kielsi elokuvan joitain päiviä myöhemmin. Ulkoministeriö ohjeisti, että on korostettava, että kieltopäätös on tarkastamon oma, eikä siihen ole vaikuttanut Neuvostoliiton suurlähetystö. Samalla Ulkoministeriö toisti oman suosituksensa olleen väkivaltakohtauksien leikkaus ja elokuvan nostaminen korkeimpaan veroluokkaan. ^[20]

Suomessa Jäätävä polte kiellettiin kaksi kertaa sekä Valtion elokuvatarkastamossa että Valtion elokuvalautakunnassa raaistavana pidetyn väkivaltaisuutensa ja Neuvostoliiton vastaisen sisältönsä takia. Elokuvan yli 3,5 minuuttia leikattu versio hyväksyttiin esitettäväksi vasta Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 29. lokakuuta 1986. Suomen ensi-iltansa elokuva sai lopulta 19. joulukuuta 1986.

Viranomaiset vakuuttivat, että Valtion elokuvatarkastamo oli päättänyt esitys- ja levityskiellosta alun perin täysin itsenäisesti ja tämä säilyikin virallisena totuutena yli 20 vuotta. Kiellon alkuperästä paljastettiin kuitenkin uutta tietoa vuonna 2006 julkaistussa Juhani Suomen kirjassa Epävarmuuden Vuodet. ^[22] Ulkoministeriön salaisiksi luokitellut dokumentit tulivat julkisiksi 2010-2011, jolloin selvisi lopullisesti, että Neuvostoliitto oli elokuvan kiellon takana ja elokuva kiellettiin tarkastamossa suurlähettilään ja Väyrysen tapaamisen jälkeisinä päivinä.

Jäätävä polte sai huonon vastaanoton kriitikoilta sekä kotimaassa että ulkomailla.

Turun Sanomien kriitikko Tapani Maskula totesi, että ”Jäätävä polte on yksi niistä sadoista sisällöttömistä ja ajatuksettomista kertakäyttöelokuvista, joita vuosittain tulvii teattereihin”.

Kari Hokkanen Ilkka-lehdestä totesi "Tusinaluokan roskafilmi, joka perustuu älyttömään väkivaltaan. Kun se vielä tositarkoituksella loukkaa Neuvostoliittoa ja esittää tuon maan olot täysin väärässä valossa" - Kari Hokkanen 19.1.1986, Ilkka ^[23]

Anne Sailas Pohjaisesta jatkoi samoilla linjoilla tuomiten vielä tekijätkin "...Tekijät voisi yhtä hyvin rinnastaa maanpettureiksi" Anne Sailas, 25.1.1986, Pohjalainen ^[24]

Heikki Eteläpää kirjoitti Uudessa Suomessa, että elokuvassa oli hetkittäin tiettyä toiminnallista imua, mutta ”paljonko tällä on virkaa, kun itse kerrottavana oleva tarina on niin naiivi ja neliskanttinen, että tuskin siitä on vakavassa mielessä edes loukkaamaan hyviä naapurisuhteita”.^[25]

Yhdysvaltalainen TV-Guide piti ”naurettavan typerän juonen” sisältänyttä elokuvaa ”yhtenä vuoden typerimmistä toimintaelokuvista” ja ihmetteli, että ”on ällistyttävää, kuinka kukaan on voinut rahoittaa tällaisen tuotannon”. Elokuvan ympärillä pyörinyttä kohua pidettiinkin itse teosta mielenkiintoisempana.^[26]

Neuvostoliittolaisessa Tassin uutisessa siterattiin amerikkalaisarviosta, jossa aprikoitiin Born American tekijöiden karanneen elokuvantekijöiden mielisairaalasta.

Kehujiakin löytyi; "Born American ei ole halpa eksploitaatioelokuva, kuten mainokset antavat ymmärtää, vaan yllättävän hyvin tehty elokuva, jossa ohjaajalla on persoonallinen ote - Masentavana vainoharhaisena ja loputtoman kyynisenä elokuva on kaukana patrioottisesta seikkailusta", Dave Kehr, Chigaco Tribune.^[27]

Elokuva pääsi teatterilevitykseen ensimmäisenä Norjassa alkuvuodesta 1986 ja huhtikuussa Ruotsissa. Oikeuksia myytiin kymmeniin muihin maihin, joista tuotot menivät amerikkalaiselle tuotantoyhtiölle. Finnkinon julisteessa mainostetaan oikeuksia myydyn yli 60 maahan. ^[28]

Yhdysvalloissa Jäätävä polte sai ensi-iltansa 29.8.1986 ja se oli viikonlopun yhdeksänneksi katsotuin elokuva. Elokuvaa esitettiin laajimmillaan 1 071 elokuvateatterissa. Elokuva tuotti Yhdysvalloissa 2,2 miljoonaa dollaria ja sen kokonaistuotot olivat 3 388 020 dollaria.^[29]

Selin ja Harlin ajautuivat elokuvan myötä vaikeisiin taloudellisiin ongelmiin. Cinema Groupin sopimuksessa kansainvälisestä myynnistä ei kuulunut mitään tekijöille ja muutkin tuotot jaettiin sijoittajien kesken^[30]. Harlin toteaa "Pian me tajuttiin, että sopimukset, mitä me oltiin allekirjoitettu alle, oli aivan naurettavia." "Me ei koskaan saatu penniäkään Jäätävästä poltteesta (Cinema Groupilta)" ja "lopputuloksena kaikki luottokortit oli peruutettu ja valtavat velat oli joka suuntaan", Harlin panttasi jopa oman ohjaajanpalkkionsa saadakseen elokuvan pois leikkaamosta^[28].

Kinosto maksoi Jäätävän poltteen pohjoismaisista oikeuksista ennakkomaksua 450 000 markkaa. joka meni suoraan Harlinin velkoihin. Summa oli korkea, mutta Kinoston vetäjä Jukka Mäkelä halusi tukea suureellista projektia. Katsojaodotus oli vähintään 50 000, käytännössä suuren ennakkomaksun vuoksi paljon enemmän^[31].

Suomen ensi-ilta oli 19. joulukuuta 1986. Elokuva sai Suomessa katsojia 33 189 ja sitä levitettiin neljällä filmikopiolla^[32]. Alkuperäinen tavoite oli kymmenkunta filmikopiota, lopulta niitä valmistettiin vain neljä. Elokuvalle oli haettu elokuvasäätiöltä levitystukea filmikelojen valmistamiseen, koska esityskopioiden valmistus oli filmiaikana kallista. Elokuvasäätiö hylkäsi tämänkin hakemuksen^[33].

Kohu ei lopulta auttanut elokuvaa saamaan katsojia, koska aikaa oli kulunut liikaa. Katsojat olivat menettäneet kiinnostuksensa elokuvan tullessa ensi-iltaan yli vuoden jälkeen kohun alkamisesta. Lehdistö oli myös kääntynyt Harlinia ja Seliniä vastaan.^[31]

Jäätävän Poltteen televisio-ensi-ilta oli MTV:llä 05.06.1991. Se sai 728 000 katsojaa^[32].

Suomalaisen VHS-julkaisussa oli samat leikkaukset kuin tarkastamon läpipäässeessä versiossa. Ensimmäinen versio oli ollut noin 94 minuuttia, lopullinen versio 88 minuuttia ja 21 sekuntia.^[32]

Elokuva julkaistiin Suomessa DVD-formaatissa vuonna 2006. Suomalainen DVD-julkaisu on amerikkalaisen levitysversion julkaisu. Amerikkalainen levitysversio on hieman lyhennetty versio siitä alkuperäisestä leikkauksesta, joka tuotiin Suomessa tarkastettavaksi joulukuussa 1985. Siitä on poistettu mm. intiimikohtaus Cinema Groupin mormoniomistajien määrittelemien sääntöjen vuoksi. ^[34]

Jäätävä polte on laajimman valkokangaslevityksen saanut suomalainen näytelmäelokuva Yhdysvalloissa. ^[35]

Jäätävä Polte oli viimeinen ulkopoliittisista syistä kielletty elokuva^[36].

Harlin asui Hollywood-uran alkuvaiheessa varattomana ja velkaantuneena Born American tuottaneen Cinema Groupin Venetia Johnssonin autotallissa. Elokuva toimi ainoana työnäytteenä ja käyntikorttina Renny Harlinin Hollywood uralle^[37].

Wild Forcen alkuperäisen elokuvajulisteen taustagrafiikkaa on uusiokäytetty suomalaisessa VHS-julkaisussa nimeltä Taistelu Elämästä^[38].

• Lehtonen, Veli-Pekka: Renny Harlin: Ainutlaatuinen elämäni. Helsinki: Tammi, 2021. ISBN 978-952-04-2751-1
• Paunio, Matti – Siltala, Mika – Salminen, Kari (toim.): Harlin on Harlin. Helsinki: Like, 1991. ISBN 951-8929-50-5
• Lehtonen, Veli-Pekka: Markus Selin - Perustuu tositapahtumiin. Helsinki: Tammi, 2019. ISBN 978-952-040-723-0
• Jutila, Niko: Poikki! Toteutamattomat kotimaiset elokuvat. Helsinki: Aviador, 2020. ISBN 978-952-7347-28-7
• Kinnunen, Kalle: Valkokankaan valtakunta. Helsinki: Teos, 2021. ISBN 978-952-363-134-2
• Suomi, Juhani: Epävarmuuden vuodet : Mauno Koiviston aika 1984-1986. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951-1-20957-7

Viitteet

• Renny Harlinin ja Markus Selinin haastattelu. Yle.
• Elokuvatarkastaja Leo Stålhammarin haastattelu aiheesta. Yle.